Jaakko

suomalainen miehen etunimi

Jaakko on yleinen suomalainen miehen etunimi. Se on nimen Jaakob yleisin muoto Suomessa. Se on muodostunut länsisuomalaisesta nimimuodosta Jaako.[1] Englannin ja Skotlannin James-kuninkaiden nimet käännetään Suomessa Jaakoksi.

Jaakko
Nimipäivä  
– suomenkielinen 25. heinäkuuta
– ruotsinkielinen
– ortodoksinen 21. maaliskuuta,
30. huhtikuuta,
30. kesäkuuta,
9. lokakuuta,
23. lokakuuta,
27. marraskuuta,
27. joulukuuta
Muunnelmia Jaakoppi, Jaako, Jakke, Jaska, Jimi, Kauppo, Jaakki, Jasu
Vastineita eri kielissä Englannissa: Jack, Jakob, James, Jim, Jimmy;
Skotlannissa: James, Jim, Jimmy, Jamie, Hamish, Seumas;
Ranskassa: Jacques;
Italiassa: Giacomo;
Ruotsissa ja Saksassa: Jakob;
Virossa: Jaak
Nimen alkuperä Jaakob

Jaakko on ollut Suomen almanakassa 25. heinäkuuta vuodesta 1890 ja on Suomen tavallisimpia miesten etunimiä. Vanhastaan Jaakko on ollut suosittu nimi varsinkin Pohjanmaalla, mutta viimeistään 1900-luvun alussa se oli jo hyvin yleinen koko Suomessa. Vuonna 1945 Jaakko oli Suomen oppikoulupoikien kuudenneksi yleisin nimi. Sittemmin nimen suosio vähäksi aikaa laski mutta uusi suosio oli selvä 1980-luvulla.[2] Jaakko on ollut suosittu etunimi 2000-luvullakin. Se on yleinen sekä ensimmäisenä että toisena etunimenä.[1] Nyt nimen suosio näyttää olevan hienoisessa laskussa, joskin vielä 2010-luvulla Jaakkoja nimettiin Suomessa 2 579.[3] Jaakon lempinimi on usein Jake tai Jaska. Jaskaa on annettu viime vuosikymmeninä melko paljon myös viralliseksi etunimeksi.[1]

Jaakon nimipäivä on 25. heinäkuuta, Jaakob vanhemman eli Jaakob Sebedeuksenpojan muistopäivänä. Kansanperinteen mukaan Jaakko heittää silloin kylmän kiven veteen. Sanonta merkitsee, että järvivesien on ajateltu alkavan kylmetä tuosta päivästä lähtien. Nykyään tämä saattaa tuntua oudolta, sillä 25. heinäkuuta on Suomessakin kuuminta kesää, mutta on otettava huomioon, että seselvennä on peräisin pienen jääkauden ajalta ja ennen kaikkea se, että tuolloin Suomessa käytettiin juliaanista kalenteria, jossa vuodenpäivät osuvat myöhempään vuodenaikaan kuin gregoriaanisessa kalenterissa.lähde?

Jaakko Haavion juhlavuonna 2004 järjestettiin Turun kristillisellä opistolla Jaakkouden seminaari, jossa Jaakko-nimiset puhujat (mm. Jaakko Elenius, Jaakko Heinimäki ja Jaakko Löytty) pohtivat etunimensä merkitystä. Mukana oli myös Torsti Lehtinen, joka on syntynyt Jaakon päivänä.[4] Seminaari sai jatkoa vuonna 2005 Kaisa-seminaarista.lähde?

1800-luvun lopulta vuoden 2019 loppuun mennessä nimi Jaakko on Suomessa annettu 63 531 miehelle ja alle 20 naiselle.[3]

Sukunimenä Jaakkola on 4 909:llä, Jaakola 1 450:llä, Jaako 378:lla, Jaakkonen 324:llä, Jaakonsaari 276:lla, Jaakonaho 195:llä ja Jaakonen yhdeksällä Suomen kansalaisella.[3]

Tunnettuja Jaakkoja muokkaa

Jaakko-nimisiä hallitsijoita muokkaa

Muita Jaakkoja muokkaa

Kuvitteellisia Jaakkoja muokkaa

Nimen muita käyttöyhteyksiä muokkaa

Lähteet muokkaa

  1. a b c Saarikalle, Anne & Suomalainen, Johanna: ”Miesten nimet: Jaakko”, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön. Helsinki: Gummerus, 2007. ISBN 978-951-20-7143-2.
  2. Kustaa Vilkuna: Etunimet
  3. a b c Nimipalvelu Digi- ja väestötietovirasto. Viitattu 5.1.2021.
  4. Tuomola, Salla: Jaakot penkoivat jaakkouden olemusta Turun Sanomat. 19.9.2004. Viitattu 27.10.2023.