J. J. Tikkanen
Johan Jakob Tikkanen (7. joulukuuta 1857 Helsinki – 20. kesäkuuta 1930 Helsinki) oli Suomen ensimmäinen taidehistorian professori (1897).[1]
| Johan Jakob Tikkanen | |
|---|---|
 Taidehistorian professori Johan Jakob Tikkanen noin vuonna 1920. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 7. joulukuuta 1857 Helsinki, Suomen suuriruhtinaskunta |
| Kuollut | 20. kesäkuuta 1930 (72 vuotta) Helsinki |
| Kansalaisuus |
 Suomi |
| Ammatti | Taidehistorioitsija |
Elämä ja ura muokkaa
Tikkasen vanhemmat olivat filosofian tohtori Paavo Tikkanen ja Helena Maria Tengström, professori Johan Jakob Tengströmin tytär.[1] Hänen poikansa oli olympiamitalisti Robert Tikkanen ja pojanpoikansa kirjailija ja taiteilija Henrik Tikkanen.
Tikkanen valmistui ylioppilaaksi ruotsalaisesta normaalilyseosta 1876, filosofian kandidaatiksi 1880 ja lisensiaatiksi 1884. Hän teki opintomatkoja Eurooppaan ja opiskeli muun muassa Münchenin taideakatemiassa. Tikkasen väitöskirja Der malerische Styl Giottos valmistui vuonna 1884 ja otettiin Saksassa hyvin vastaan. Hänet nimitettiin estetiikan ja taidehistorian dosentiksi samana vuonna. Tikkanen toimi Helsingissä Aleksanterin yliopiston taidehistorian ylimääräisenä professorina 1897–1920 sekä varsinaisena professorina 1920–1926.[1]
Tikkanen oli Suomen Taideyhdistyksen sihteeri 1891–1920 ja puheenjohtaja 1920–1922 sekä Teknillisen korkeakoulun taidehistorian ylimääräinen opettaja 1902–1916. Tikkanen oli Muinaistieteen toimikunnan ja Antellin valtuuskunnan jäsen ja hän oli valtion kuvaamataidelautakunnan puheenjohtaja 1918–1923 sekä Kansainvälisten taidehistorian kongressien pysyväisen valiokunnan jäsen vuodesta 1912.[2]
Tikkanen harrasti piirtämistä ja maalaamista. Hän oli kansainvälisesti tunnettu erityisesti Italian taidetta käsittelevistä tutkimuksistaan. Hän julkaisi useita tieteellisiä ja kansantajuisia tutkimuksia suomeksi ja ruotsiksi.
Teoksia muokkaa
- Om wäxternas utbredning. Af J. J. T. Pennibibliotek för swenske allmogen i Finland utgifwet af nyländingar 34. Edlund, Helsingfors 1879
- Der malerische Styl Giotto's: Versuch zu einer Charakteristik Desselben. Väitöskirja. Helsingfors 1884
- Die Genesismosaiken von S. Marco in Venedig und ihr Verhältniss zu den miniaturen der Cottonbibel: Nebst einer Unterschung über den Ursprung der mittelalterlichen Genesisdarstellung besonders in der byzantinischen und italienischen Kunst. Societas scientiarum Fennica, Helsingfors 1889.
- Venedig och dess konst. Otava 1891
- Eine illustrierte Klimax–Handschrift der Vatikanischen Bibliothek. Acta Societatis scientiarum Fennicae Tomus XIX, 2. Societas scientiarum Fennicae, Helsingfors 1893
- Die Psalterillustration in Mittelalter I–III. 1895–1900
- Finska konstföreningen 1846–1896. G. W. Edlund, Helsingfors 1896
- Finnische Textilornamentik 1–2. Duncker & Humblot, Leipzig 1901
- Die dekorative Kunst in Finnland. Dekorative Kunst illustrierte Zeitschrift für angewandte Kunst 6. F. Bruckman, München 1903
- Die Psalterillustration im Mittelalter: Die byzantinische Psalterillustration: Der Utrecht–Psalter. Acta Societatis scientiarum Fennicae 31,5. Finska vetenskapssocieteten, Helsingfors 1903.
- Die Kunst in Finland. Gesellschaft für vervielfältigende Kunst, Wien 1906.
- Keskiaikaisen taiteen luonne. Tekijä, Helsinki 1907.
- Kuvaamataiteet uudemmalla ajalla: Pääpiirteittäin. Otava 1910.
- Katalog öfver konstsamlingarna i Ateneum. Uppgjord av J. J. T. Konstsamlingarna i Ateneum, Helsingfors 1911, lisäpainos 1914, uusi painos 1920.
- Ateneumin taidekokoelmien luettelo. Helsinki 1911; uusi painos toim. Torsten Stjernschantz 1920.
- Verzeichnis der Kunstsammlungen im Athenäum. Helsingfors 1912.
- Die Beinstellungen in der Kunstgeschichte: Ein Beitrag zur Geschichte der künstlerischen Motive. Acta Societatis scientiarum Fennicae 42:1. Finska Vetenskapssocieteten, Helsingfors 1913.
- Zwei Gebärden mit dem Zeigefinger. Acta Societatis scientiarum Fennicae 43:2. Finska Vetenskapssocieteten, Helsingfors 1914.
- Madonnabildens historia och den kristna konstuppfattningen. Lilius & Hertzberg, Helsingfors 1916.
- Tizian. Schildt, Borgå 1916.
- Tizian, WSOY 1916.
- Konsthistoria: Måleri och skulptur från fornkristna tider till våra dagar. Soderström, Helsingfors 1925.
- Taidehistoria: Maalaus ja kuvanveisto muinaiskristillisistä ajoista meidän päiviimme. Ilmari Ahman suomentama. Otava 1927.
- Die moderne bildende Kunst in Finnland. Statsrådet, Helsingfors 1925.
- Modern art in Finland / L'art moderne en Finlande. Statsrådet, Helsingfors 1926.
- Studien über die Farbengebung in der mittelalterlichen Buchmalerei. Nach dem Manuskript des Verfassers herausgegeben von Tancred Borenius. Commentationes humanarum litterarum Tomus 5,1. Societas scientiarum Fennica, Helsingfors 1933.
- Anteckningar från sommaren 1874. Frenckellska tryckeri aktiebolagets presentboksserie 8. Helsingfors 1955.
Lähteet muokkaa
Viitteet muokkaa
- ↑ a b c Reitala, Aimo: Tikkanen, Johan Jakob (1857–1930). Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 4.5.2001 (päivitetty 1.7.2016). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 29.8.2016.
- ↑ Ellonen, Leena (toim.): Suomen professorit 1640–2007, s. 919. Helsinki: Professoriliitto, 2008. ISBN 978-952-99281-1-8.
Kirjallisuutta muokkaa
- Vakkari, Johanna 2007: Focus on form: J. J. Tikkanen, Giotto and art research in the 19th century. Väitöskirja. Helsingin yliopisto. ISBN 978-951-9057-65-1. (Tiivistelmä.)
Aiheesta muualla muokkaa
- Omakuva ja elämäkertaa Turun taidemuseon sivuilla. (Arkistoitu – Internet Archive)
- Johanna Vakkari: J. J. Tikkasen tieteellinen kortisto I. Tahiti 1/2011.