Wikipedia

Jönköpingin kunta

Kunta Jönköpingin läänissä, Ruotsissa

Jönköpingin kunta (ruots. Jönköpings kommun) on Jönköpingin läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Smålandiin. Kunnan keskustaajama on Jönköping.[3]

Jönköpingin kunta
vaakuna
vaakuna
Valtio Ruotsi Ruotsi
Lääni Jönköpingin lääni
Maakunta Småland
Keskustaajama Jönköping
Kuntakoodi 0680
Pinta-ala  ([1])
 – Maa 1 480,21 km²
Väkiluku (31.12.2020)  ([2]) 142 427
 – Väestötiheys 96,2 as./km²









Jönköpingiä Stadsparkenin puistosta kuvattuna.
Grännan taajama sijaitsee Vätternin rannalla.
Brahehusin linnanrauniot sijaitsevat Grännan lähistöllä Vätternin itärannalla.
Tabergin jokilaaksoa Tabergin vuorelta nähtynä. Etualalla on Tabergin taajama ja taustalla siintää Vättern.

Kunnan maapinta-ala on 1 480,21 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 142 427 henkeä (31.12.2020).[2]

Vuonna 2007 kunnassa oli 182,37 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 12,2 prosenttia kunnan maapinta-alasta.

Kuntajaon kehitys muokkaa

Uusien kunnallislakien astuessa voimaan 1.1.1863 nykyisen kunnan alueella sijaitsivat Jönköpingin ja Grännan kaupungit sekä 21 pitäjää. Jokaisesta pitäjästä muodostettiin oma maalaiskunta. Vuonna 1907 Hakarpin maalaiskunnasta erotettiin Huskvarnan kauppala, joka jo vuonna 1911 muutettiin Huskvarnan kaupungiksi. Ljungarumin maalaiskunta liitettiin Jönköpingin kaupunkiin vuonna 1910. Sandserydin maalaiskunta muutettiin Norrahammarin kauppalaksi vuonna 1943. Järstorpin maalaiskunta jaettiin vuonna 1951, jolloin osa siitä liitettiin Bankerydiin ja osa Jönköpingin kaupunkiin.

Vuoden 1952 kuntauudistuksessa muodostettiin seuraavat "suurkunnat":

  • Lekeryd (Järsnäs, Lekeryd ja Svarttorp)
  • Norra Mo (Angerdshestra, Bottnaryd ja Mulseryd)
  • Skärstad (Skärstad ja Ölmstad)
  • Södra Mo (Norra Hestra, Norra Unnaryd, Stengårdshult, Valdshult ja Öreryd)
  • Tenhult (Barnarp, Rogberga, Ödestugu ja Öggestorp).

Samalla Grännan maalaiskunta liitettiin Grännan kaupunkiin. Bankerydin, Hakarpin, Månsarpin ja Visingsön maalaiskuntiin, Norrahammarin kauppalaan sekä Huskvarnan ja Jönköpingin kaupunkeihin uudistus ei vaikuttanut.

Vuonna 1967 Hakarpin maalaiskunta liitettiin Huskvarnan kaupunkiin. Vuoden 1971 kuntauudistuksessa siirryttiin yhteen kuntamuotoon ja muodostettiin Jönköpingin kunta yhdistämällä kolme edellä mainittua kaupunkia, kauppala ja seitsemän maalaiskuntaa (Bankeryd, Lekeryd, Månsarp, Norra Mo, Skärstad, Tenhult ja Visingsö) sekä Norra Unnarydin seurakunta jaetusta Södra Mon maalaiskunnasta. Loppuosa muodosti Södra Mon kunnan, kunnes se liitettiin Gislavedin kuntaan vuonna 1974. Asutusrakenteellisesti Huskvarnan kanssa jo yhteenkasvaneesta Jönköpingistä tehtiin uuden kunnan keskustaajama.

Vaakuna muokkaa

Vaakunaselitys:selvennä (Ruotsiksi: I rött fält en från en vågskura bildad blå stam uppskjutande krenelerad borg av silver med tre krenelerade torn, det mellersta högst, svarta fönster, dörrar och port samt upphissat portgaller av silver.)

Kunnan vaakuna perustuu 1400-luvulta olevaan sinettiin ja vahvistettiin Jönköpingin kaupungille vuonna 1935. Vaikka yhden tai useamman tornin sisältävä vaakuna on melko tavallinen, eikä erityislaatuinen, niin se rekisteröitiin muuttamattomana uuden kunnan käyttöön vuonna 1974. Grännan, Huskvarnan ja Norrahammarin vaakunat menettivät asemansa vuoden 1971 kuntauudistuksessa.

Väestönkehitys muokkaa

Jönköpingin kunnan väestönkehitys 1950–2020
Vuosi Asukkaita
1950
  
 87 696
1955
  
 92 113
1960
  
 95 920
1965
  
 101 357
1970
  
 107 698
1975
  
 108 500
1980
  
 107 561
1985
  
 107 362
1990
  
 111 486
1995
  
 115 429
2000
  
 117 095
2005
  
 120 965
2010
  
 127 382
2015
  
 133 310
2020
  
 142 427
Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB).[6][2]

Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.

Tausta Tarkempi jaottelu Henkilöä
(31.12.2015)[7] 		%
Ulkomaalaistaustaiset Ulkomailla syntyneet 20 534 15,4
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla 7 308 5,5
Ruotsalaistaustaiset Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla 8 009 6,0
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa 97 459 73,1

Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 1 136 Suomessa syntynyttä,[8] mikä vastasi 0,9 prosenttia kunnan väestöstä.

Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 6,4 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 1 552 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 1,5 prosenttia kunnan väestöstä.

Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 192 163 kruunua.[10] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 68 000 kruunua.[11]

Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[12]

  • 0–17-vuotiaat: 20,5 %
  • 18–64-vuotiaat: 61,1 %
  • 65 vuotta täyttäneet: 18,3 %

Elinkeinot muokkaa

Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[13][14] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.

Työpaikat ja työlliset vuonna 2010
Elinkeino
Työpaikat
(%) 		Työlliset
(%)
  alkutuotanto 1,2 1,2
  jalostus 19,0 20,6
  palvelut 79,0 77,4
  tuntematon 0,8 0,8
  Työpaikkoja ja työllisiä 65 931 61 989
  työpaikkaomavaraisuus 106,4

Taajamat muokkaa

Kunnassa on 14 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 89,8 prosenttia.[15] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 13 008 asukasta.[15] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[16]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2010)
1 Jönköping 89 396
2 Bankeryd 8 107
3 Taberg 4 392
4 Tenhult 2 977
5 Gränna 2 553
6 Odensjö 2 495
7 Kaxholmen 1 458
8 Lekeryd 817
9 Bottnaryd 713
10 Skärstad 341
11 Örserum 322
12 Ölmstad 296
13 Tunnerstad 295
14 Öggestorp 212

Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Ölmstadin taajaman nimi oli aiemmin Brötjemark.[17]

Entiset taajamat muokkaa

Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:[17]

Luettelossa mainituista taajamista Lockebo ja Norrahammar ovat sittemmin kasvaneet yhteen Jönköpingin, Barnarp Odensjön, Månsarp Tabergin ja Trånghalla Bankerydin taajaman kanssa.[17]

Pientaajamat muokkaa

Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[18]

Asteriski (*) tarkoittaa, että pientaajama kuuluu osittain toiseenkin kuntaan. Ekeryd kuuluu osin myös Habon kuntaan.[19]

Entiset pientaajamat muokkaa

Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[20]

Kunnanvaltuusto muokkaa

Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Kunnallisvaaleissa Jönköpingin kunta on jaettu seuraaviin vaalipiireihin:[21]

  • Jönköpings kommun Valkrets Väst (28 valtuutettua)
  • Jönköpings kommun Valkrets Syd (27 valtuutettua)
  • Jönköpings kommun Valkrets Öst (26 valtuutettua)

Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Jönköpingin kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.

Kunnanvaltuuston paikkajakauma 1973–2022[22]
Puolue
1973 1976 1979 1982 1985 1988 1991 1994 1998 2002 2006 2010 2014 2018 2022
  Maltillinen kokoomus 13 13 15 19 16 14 17 16 16 12 17 21 17 14 {{{m2022}}}
  Keskustapuolue 17 16 13 9 8 8 8 8 8 8 7 5 6 7 {{{c2022}}}
  Liberaalit 9 10 10 5 10 9 7 6 2 7 5 5 4 4 {{{fp2022}}}
  Kristillisdemokraatit 6 5 5 8 8 11 14 8 17 16 17 13 10 14 {{{kd2022}}}
  Ympäristöpuolue vihreät 0 0 0 0 0 3 1 4 1 0 2 4 6 4 {{{mp2022}}}
  Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue 35 37 36 38 37 34 31 36 30 33 30 27 26 23 {{{s2022}}}
  Vasemmistopuolue 1 0 2 2 2 2 1 3 7 5 3 3 4 5 {{{v2022}}}
  Ruotsidemokraatit 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 3 8 10 {{{sd2022}}}
  Muut 0 0 0 0 0 0 2 0 0 0 0 0 0 0 {{{övr2022}}}
  Yhteensä[23] 81 81 81 81 81 81 81 81 81 81 81 81 81 81 Virhe lausekkeessa: tunnistamaton välimerkki ”{”.

Piirit muokkaa

 
Kartta Jönköpingin kunnan piireistä.

Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:

Seurakunnat muokkaa

Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[24]

  • Jönköpings Sofia-Järstorp
  • Jönköpings Kristina-Ljungarum
  • Huskvarna
  • Hakarp
  • Gränna
  • Norrahammar
  • Visingsö
  • Skärstad-Ölmstad
  • Lekeryd
  • Rogberga-Öggestorp
  • Barnarp
  • Ödestugu
  • Månsarp
  • Bankeryd
  • Norra Mo

Historialliset seurakunnat muokkaa

Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[25] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.

  • Angerdshestra
  • Bankeryd
  • Barnarp
  • Bottnaryd
  • Gränna (vuodesta 1963) (Gränna stadsförsamling)
  • Gränna landsförsamling* (Gränna vuoteen 1652)
  • Hakarp
  • Huskvarna
  • Jära*
  • Järsnäs
  • Järstorp
  • Jönköpings hospitalsförsamling*
  • Jönköpings Kristina (Jönköping, Jönköpings stadsförsamling, Jönköpings östra)
  • Jönköpings Sofia (Jönköpings slottsförsamling, Jönköpings västra)
  • Kumlaby*
  • Lekeryd
  • Ljungarum
  • Mulseryd
  • Månsarp
  • Nackebo*
  • Norrahammar (Sandseryd)
  • Norra Unnaryd (Unnaryd)
  • Rogberga
  • Sanna*
  • Skärstad
  • Smålands artilleriregemente* (Andra Göta artilleriregemente)
  • Svarttorp
  • Vallgårda*
  • Visingsö (Ströja)
  • Älgaryd*
  • Ödestugu
  • Öggestorp
  • Ölmstad

Kirkot muokkaa

  •  
    Angerdshestran kirkko
  •  
    Bankerydin kirkko
  •  
    Barnarpin kirkko
  •  
    Bottnarydin kirkko
  •  
    Brahekyrkan
  •  
    Bymarkskyrkan
  •  
    Bäckabyn vanha kirkko
  •  
    Dalvikskyrkan
  •  
    Ekhagskyrkan
  •  
    Grännan kirkko
  •  
    Hakarpin kirkko
  •  
    Huskvarnan kirkko
  •  
    Järsnäsin kirkko
  •  
    Järstorpin kirkko
  •  
    Kristinen kirkko
  •  
    Kumlabyn kirkko
  •  
    Landsjökyrkan
  •  
    Lekerydin kirkko
  •  
    Ljungarumin kirkko
  •  
    Mulserydin kirkko
  •  
    Månsarpin kirkko
  •  
    Norra Unnarydin kirkko
  •  
    Rogbergan kirkko
  •  
    Sandserydin kirkko
  •  
    Skärstadin kirkko
  •  
    Sofian kirkko
  •  
    Svarttorpin kirkko
  •  
    Ödestugun kirkko
  •  
    Öggestorpin kirkko
  •  
    Ölmstadin kirkko

Lähteet muokkaa

  1. ↑ a b Kommunarealer den 1 januari 2016 (km²) (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.6.2016. (ruotsiksi)
  2. ↑ a b c Folkmängden efter region, civilstånd, ålder och kön. År 1968 - 2020 Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.2.2022. (ruotsiksi)
  3. ↑ Jönköping Nationalencyklopedin. NE Nationalencyklopedin AB. Arkistoitu 17.8.2016. Viitattu 4.7.2016.
  4. ↑ Åkerarealens användning efter kommun och gröda. År 1981, 1985, 1989-1995, 1999-2007 25.11.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  5. ↑ Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  6. ↑ Folkmängden i Sveriges kommuner 1950-2011 enligt indelning 1 januari 2012 (XLS) 20.2.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.8.2012. (ruotsiksi)
  7. ↑ Antal personer med utländsk eller svensk bakgrund (fin indelning) efter region, ålder i tioårsklasser och kön. År 2002 - 2015 Statistiska centralbyrån. Viitattu 18.6.2016. (ruotsiksi)
  8. ↑ Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  9. ↑ Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
  10. ↑ Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  11. ↑ Kommuner rangordnade efter störst genomsnittlig nettoförmögenhet per person 2007, korrigerad 2010-03-22 (XLS) 22.3.2010. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  12. ↑ Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  13. ↑ Antal förvärvsarbetande (dagbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  14. ↑ Antal förvärvsarbetande (nattbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  15. ↑ a b Tätortsgrad (inv i och utanför tätort), per kommun 2005 och 2010 (XLS) 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  16. ↑ Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 (XLS) 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  17. ↑ a b c Befolkning i tätorter 1960-2010 (XLS) 29.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.10.2012. (ruotsiksi)
  18. ↑ Småorternas landareal, folkmängd och invånare per km2 2005 och 2010 (XLS) 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
  19. ↑ Småorter 2010 (PDF) (julkaisun korjattu versio) MI38 Småorter och tätorter. 15.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 14.11.2012. (ruotsiksi)
  20. ↑ Landareal per småort (orter med 50-199 invånare), folkmängd och invånare per kvadratkilometer. Vart femte år 1995-2010 Statistiska centralbyrån. Viitattu 9.11.2012. (ruotsiksi)
  21. ↑ Mandatfördelning per valkrets - Kommun (XLS) Valmyndigheten. Arkistoitu 19.4.2014. Viitattu 30.9.2012. (ruotsiksi)
  22. ↑ Kommunfullmäktigval - erhållna mandat efter region och parti. Valår 1973 - 2018 Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.2.2022. (ruotsiksi)
  23. ↑ Valtuustopaikkojen kokonaismäärä saatu laskemalla yhteen puolueiden saamien valtuustopaikkojen määrät.
  24. ↑ Församlingsfolkmängd efter kön 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.10.2012. (ruotsiksi)
  25. ↑ Församlingarna kommunvis Sveriges församlingar genom tiderna. Skatteverket. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)

Aiheesta muualla muokkaa

 
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Jönköpingin kunta.
 
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: sv:Jönköpings kommun  –  Kuntajaon kehitys on käännöstä.
 
Jönköpingin läänin kunnat
Anebyn kunta • Eksjön kunta • Gislavedin kunta • Gnosjön kunta • Habon kunta • Jönköpingin kunta • Mullsjön kunta • Nässjön kunta • Sävsjön kunta • Tranåsin kunta • Vaggerydin kunta • Vetlandan kunta • Värnamon kunta
Katso myös: Luettelo Ruotsin kunnista • Ruotsin läänit
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Jönköpingin_kunta&oldid=20869224”