Jämijärvi (järvi)
Jämijärvi [2][1] on Satakunnassa Jämijärvellä sijaitseva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistössä Ikaalisten reitin valuma-alueen Jämijärven valuma-alueeseen. Jämijärvi on osa Jämijärven aluetta, jonka keskusjärvi sen on. Valuma-alueen laskujoen eli Jyllinjoen luusua sijaitsee järven itäpäässä Tervaselän lahdenpohjassa olevasta Teevalansalmessa, josta se laskee Kyrösjärveen.[2][1]
| Jämijärvi | |
|---|---|
 Ilmakuva järvestä |
|
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Satakunta |
| Kunnat | Jämijärvi |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
| Valuma-alue | Jämijärven valuma-alue (35.54) |
| Laskujoki | Jyllinjoki [1] |
| Järvinumero | 35.542.1.001 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 100,9 m [1] |
| Rantaviiva | 91,44 km [2] |
| Pinta-ala | 8,79173 km² [2] |
| Tilavuus | 0,03802254 km³ [2] |
| Keskisyvyys | 4,32 m [2] |
| Suurin syvyys | 25,96 m [2] |
| Valuma-alue | 357 km² [2] |
| Keskivirtaama | 4,1 m³/s (MQ) [3] |
 Jämijärvi |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Maantietoa muokkaa
Yleistä muokkaa
Järven pituus on 12 kilometriä, leveys kaksi kilometriä ja sen pinta-ala on 879 hehtaaria. Se sijaitsee Hämeenkankaan pohjoispuolella ja muodoltaan hyvin rikkonainen järvi. Jämijärvi jakaantuu keskellä Kauppilankylän kohdalla olevan Kauppilanjoen salmesta kahteen järvialtaaseen. Länsipuolen järviallas on 4,5 kilometriä pitkä, mutta sen pituutta lisää 2,8 kilometriä pitkä Palolahti. Itäinen järviallas 5,4 kilometriä pitkä. Kummassakin altaassa on paljon saaria ja lahtia. Altaiden syvyydet vaihtelevat voimakkaasti eri kohdissa lyhyidenkin välimatkojen aikana. Kauppilanjoken kautta virtaa 305 neliökilometrin suuruisen valuma-alueen sadevedet, mikä tekee siitä virtaisan uoman.[2][1]
Järven ympäri pääsee ajamaan kyläteitä pitkin. Järvialtaiden välissä sijaitsevan Jämijärven kirkonkylän läpi kulkee seututie 261. Järvikierros alkaa kirkonkylältä ja kulkee itään Palokoskelle, josta käännytään Vihuun. Vihussa käännytään itään yhdystielle 13231 ja matkataan Poljan kylän kautta Kauppilankylälle. Itäinen järviallas kierretään Kauppilankylältä etelään yhdystietä 2613 pitkin ja käännytään Soininharjulta itään. Koivistonharjun kohdalla käännytään pohjoiseen Pitkäniemelle ja jatketaan yhdystietä 13251 pitkin takaisin seututielle, josta käännytään ensin pohjoiseen ja sitten länteen kohti kirkonkylää.[1]
Jämijärven rantojen ilmeeseen vaikuttavat monet maatilat toiminnallaan. Rannat ovatkin pääasiassa peltomaata. Rannoille on myös rakennettu runsaasti vapaa-ajan asuntoja. Suurin vaikutus lienee kuitenkin kirkonkylällä, joka sijaitsee läntisen altaan itäpäässä pohjoisrannalla. Taajama-alue rajautuu järveen kahden kilometrin matkalla. Jämijärven kirkko sijaitsee 200 metrin päässä rannasta mäen päällä.[1]
Läntinen allas muokkaa
Läntiseen altaaseen laskevat lukuisat ojat ja joet. Pitkän Palolahden pohjukkaan laskevat vierekkäin Naurisjoki, jonka valuma-alueen pinta-ala on 142, ja Palojoki, jonka valuma-alue on 108 neliökilometriä. Naurisjoen keskijuoksua kutsutaan toisinaan Jämijoeksi ja yläjuoksua Kivijoeksi. Nämä muodostavat yhteensä 40 kilometriä pitkän joen, jonka lähdejärvi on Iso Kivijärvi. Naurisjoen valuma-alueella sijaitsevat vielä Valkiajärvi, Röömi ja Korvajärvi. Palojoen pituus on noin 20 kilometriä ja sen latvahaarassa sijaitsee lähdejärvenä Palolammi. Palojoen sivuhaarassa sijaitsee Tyykköönjärvi. Palolahden suulta länteen laskee lyhyempi Koikonoja, jonka valuma-alue on 24 neliökilometriä. Sen valuma-alueella ei ole järviä. Pohjoisrannoilla laskevat järveen vielä kaksi lampea. Tervalampi on pieni ja lyhyen ojan varrella sijaitseva lampi, joka laskee Tervalahteen. Jämijärven keskustaan laskee Loukkulampi ja sen latvaojat tuovat vetensä kaukaa pohjoisilta soilta. Jämijärven etelärannalle laskee vain lyhyitä ojia Hämeenkankaan pohjoisilta rinnesoilta. Poljan kylän kohdalla on sijainnut pieni Pihnarinlammi, joka on kuivatettu kosteikoksi.[2][1]
Läntisessä altaassa sijaitsee 25 suurempaa saarta ja muutamia pienempiä luotoja. Osa pienistä saarista ovat uusia ja ne ovat syntyneet järvenlaskun yhteydessä. Huomattavimmat saaret ovat Palosaari, Huopansaari ja Juminsaari. Palosaari on 2,4 kilometriä pitkä ja jakaa järven selvästi kahteen osaan. Huopansaari on kilometrin pituinen ja Juminsaari on 800 metriä pitkä ja siihen johtaa keskustasta pengertie. Läntisen altaan syvin kohta on yhdeksän metriä ja se sijaitsee Juminsaaren edustalla. Siihen päättyy 2,8 kilometriä pitkä ja kapea syvänne, joka jatkuu matalampana Palolahden perukalle saakka. Toinen vastavanlainen kahdekasanmetriä syvä ja 1,3 kilometriä pitkä syvänne sijaitsee etelärannan tuntumassa.[1]
Itäinen allas muokkaa
Itäiseen altaaseen Seeksanlahteen laskee pohjoisesta lukerteleva oja, jonka yläjuoksulla sijaitsevat Alinen- ja Ylinen Teerlammi. Samaan osaan järveä laskee idästä lyhyttä ojaa myöten Ainajärvi. Etelärannan ainoa tähän altaaseen laskeva järvi on Mertiöjärvi. Jyllinjoki alkaa Ohrisaaren takana sijaitsevasta pitkästä Tervaselän lahden pohjukasta ja laskee 15 kilometrin jälkeen Kyrösjärveen.[1]
Itäisessä altaassa on yhdeksän saarta ja luotoa. Niistä suurimmat ovat Uimaluoto, Lehtisaari, Majasaari ja Niittusaari. Järvialtaan syvänteet mutkittelevat järven pohjassa. Yli kahdeksanmetrinen syvänne sijaitsee Majasaaren, Korkeasaaren ja Uimaluodon välissä ja näiden saarten väliköissä. Uimaluodon eteläpuolelta sen ohittaa Syväsalmi, jossa monin paikoin 15 metriä syvää. Pyydönniemen edustalla sijaitsee 1,5 kilometriä pitkä yli 20 metriä syvä syvänne. Sieltä löytyy Karilannokan edustalta myös järven syvin kohta, joka on 26 metriä syvä.[1]
Saarten rikkomassa järvialtaassa on kaksi pitkää lahtea. Pitkälahteen pääsee pääaltaasta alle 30 metriä leveän lahdensuun kautta ja lahti muodostaakin kilometrin pituisen oman vesialueensa. Samantapainen lahti muodostuu Tervaselän ja Teevelansalmen muodostamasta lahdesta, joka on yli kilometrin pitkä. Se pohjukasta alkaa Jyllinjoki, jota pitkin voi veneillä jonkin matkaa alaspäin. Mertiöjärven vedenpinta on samassa tasossa Jämijärven kanssa ja järvien välillä voi liikkua pienellä veneellä.[1]
Virkistyskäyttö muokkaa
Vedenlaatu muokkaa
Jämijärvi on erittäin rehevä järvi, jonka humuspitoisuus on korkea. Vesi on sameaa ja sen väri on ruskea. Länsialtaan vedessä on ravinteita enemmän kuin itäaltaan vedessä, koska länsialtaaseen laskee kaksi jokea ja suuri oja. Syvänteissä on happitilanne sitä huonompi, mitä syvemmällä ollaan. Tämä johtuu veden lämpötilakerrostuneisuudesta, jota esiintyy kesäisin ja talvella. Veden laatuluokitus on siten välttävä.[3]
Järven kunnostus muokkaa
Järven luusuaan ollaan rakentamassa pohjapatoa, joka nostaisi järven vedenpinnan keskikorkeutta 10 senttimetriä ja sen alinta korkeutta 44 senttimetriä.[3]
Historiaa muokkaa
Järvenlasku muokkaa
Jämijärvellä on suoritettu kahdesti järvenlaskuja. Vanhimman säilyneen hakemuksen saada laskea järvi on jättänyt kihlakunnantuomari G. A. Wegelius järvenlaskuyhtiön puolesta vuonna 1877. Samaan aikaan on ollut vireillä toinenkin järvenlaskuhanke vuodelta 1878, jonka on jättänyt Anders Rajakorpi yhtiökumppaneidensa puolesta. Vain toisesta on säilynyt päätös vuodelta 1881, jolloin Jämijärven vedenpintaa laskettiin arviolta noin 50 senttimetriä. Toinen järvenlasku on suoritettu vuonna 1929, jonka käynnisti maanviljelijä Aleksi Sipilä vuonna 1926. Silloin vedenpinta aleni 80 senttimetriä.[3][4]
Järvenlaskun vaikutukset olivat moninaiset. Järven kokonaistilavuus pieneni selvästi, koska keskisyvyys pieneni 5,6 metristä 4,3 metriin. Pinnan alenemisesta johtuu monet ”levä”-nimiset saarelmat, joiden ympärillä on matalaa ja ruohottunutta rantaa. Monet saaret myös maatuivat toisiinsa. Esimerkiksi Palosaari oli vielä vuonna 1785 noin 1,7 kilometriä pitkä saari. Järvenlaskujen seurauksena siihen maatuivat kiinni "Wittanen", ”Lambisaari” ja ”Pätäjäsaari”. Pieni Otajan saari maatui kiinni Uimaluotoon ja ”Korkiasaari” kiinni mantereeseen. Monet saaret kasvoivat luonnollisesti suuremmiksi. Mertiöjärven suu kapeni niin pieneksi, että nykyistä uomaa voidaan kutsua ojaksi. Myös Pitkälahden suu kapeni merkittävästi.[5][6][7][8]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d e f g h i j k l Jämijärvi, Jämijärvi (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 14.9.2019.
- ↑ a b c d e f g h i j Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 17.4.2019.
- ↑ a b c d Länsi-Suomen Ympäristölupavirasto: Lupapäätös 37/2005/4 (pdf), 2005
- ↑ Turun maakunta-arkiston hakemistosta: Ikaalinen – Kalanti, Turun ja Porin lääninkanslian vesiasioiden hakemisto
- ↑ Arkistolaitos: Jämijärvi – Isojaon karttoja Pitkäniemen kylän pelloista (A21:1/4-7), 1785-1787
- ↑ Arkistolaitos: Jämijärvi – Jussilan tilan jako kahteen osaan (A21:1/33-37), 1873
- ↑ Arkistolaitos: Jämijärvi – Isojaon kartta Kierikan kylän pelloista (A21:1/1-2), 1784
- ↑ Arkistolaitos: Jämijärvi – järven rantaviivat tilojen väliset rajat (A21:1/8-27), 1784-1798