Jäälinjärvi
Jäälinjärvi on järvi Jäälin kaupunginosassa Oulussa, entisen Kiimingin kunnan alueella, valtatien 20 varrella. Noin 4 000 asukkaan kasvava Jäälin taajama on rakentunut järven rannoille. Järven suurin pituus on noin 2,7 kilometriä ja leveys 750 metriä. Pääosin matala järvi jakautuu kahteen osaan, pohjoiseen suurempaan altaaseen sekä eteläiseen pieneen altaaseen, joita yhdistää noin 160–180 metriä leveä salmi. Järvi saa vetensä pääasiassa suopuroista, ja laskee Jäälinojan ja Kalimeenojan kautta Perämereen.
| Jäälinjärvi | |
|---|---|
 Jäälinjärveä Jäälinmajan uimarannalta nähtynä |
|
| Valtiot | Suomi |
| Paikkakunta | Jääli, Oulu |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Laskujoki | Jäälinoja |
| Järvinumero | 84.114.1.015 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 39,5 m [1] |
| Rantaviiva | 7,64 km [1] |
| Pinta-ala | 0,931 km² [1] |
 Jäälinjärvi |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Jäälinjärvestä tavataan ahvenia, haukia, lahnaa ja särkiä. Järvessä on paljon muitakin särkikaloja, ja sieltä on tavattu myös madetta. Jäälinjärven vesi on hyvin humuspitoista. Kalastukseen järvestä löytyy kuitenkin paljon hyviä rantapaikkoja.
Yleistä muokkaa
Jäälinjarvi on Jäälin maisemallinen keskus. Vähäjärvisellä Pohjois-Pohjanmaalla lähes neliökilometrin suuruinen järvi on jo sinänsä harvinaisuus. Järvellä on rantaviivaa 7,3 km. Rannat ovat kutakuinkin kauttaaltaan asutut. Pohjoispää ja lounaisranta ovat asemakaava-aluetta, ja myös muu osa järveä on joko pysyvän tai vapaa-ajan asutuksen käytössä. Kiimingin kunta omistaa rantaa useissa kohdissa, ja niiden kautta myös muilla kuin rannanomistajilla on mahdollisuus järven virkistyskäyttöön. Myös joillakin yrityksillä ja yhteisöillä on rannoilla virkistyskäyttöä palvelevia kiinteistöjä. Järven länsipäässä Jäälinmajan yhteydessä on kunnan ylläpitämä uimaranta.[2] Jäälinjärvi soveltuu myös mainiosti virkistyskalastukseen.
Jäälinjärven valuma-alueen pinta-ala Jäälinjärven luusuassa on 45 km². Valuma-alueen järvet, lähinnä Lylykkiianjärvi, Saarisenjärvi ja Lauttalampi, muodostavat vain 4,5 % valuma-alueen pinta-alasta. Luonnostaan vähäinen järvisyys, Saarisenjärven pinnan laskeminen ja Peukaloisenjärven ja Haisunjärven kuivattaminen ja sen lisäksi valuma-alueen soiden ojittaminen lähes kauttaaltaan aiheuttavat suuret virtaaman vaihtelut. Kevätvalunta on suuri ja lyhytaikainen, ja vastaavasti vähävetisiä kausia on usein ja ne ovat pitkiä. Jäälinjärveen laskeva Saarisenoja on luonnontilassa ollut veneellä kuljettava, mutta toimenpiteiden seurauksena Saarisenojan olemus ja luonne ovat olennaisesti muuttuneet.[2]
Jäälinjärvestä vedet virtaavat Jäälinojan kautta Kalimenjokeen, joka laskee Perämereen Haukiputaan Kellossa. Jäälinojan suurimmat virtaamat Jäälinjärven luusuassa ovat yli 5 m³/s. Keskimääräinen minimivirtaama on aile 0,1 m³/s, mutta kuivan kauden pitkittyessä virtaama menee nollaan tai hyvin lähelle sitä. Jäälinojan alkupäästä 2,5 kilometriä sijaitsee asemakaava-alueella ja siitä alavirtaankin ojan varsi on tiheästi asuttua. Jäälinoja on tärkeä ympäristöä elävöittävä tekijä ja tärkeä myös kasteluveden saannin kannalta. Ojalla arvioidaan olevan myös jossain määrin arvoa kalastuksen kannalta.[2]
Jäälinjärven sijainti harjualueella ja runsas pohjaveden purkautuminen ovat luonnontilassa taanneet järven hyvän veden laadun. Jäälinjärven vedenlaatu ja käyttökelpoisuus virkistyskäyttöön ovat voimakkaasti heikentyneet ihmisen toiminnasta johtuvien muutosten vuoksi. Valuma-alueella tehtyjen toimenpiteiden seurauksena niin järven hydrologia kuin ravinnetasapaino on olennaisesti muuttunut, mikä on johtanut muun ohella limalevän ja sinilevän esiintymiseen. Jätevesiä tai maatalouden kuormitusta sen sijaan ei juurikaan alueelle tule. Järven kaakkoisosa on ruopattu vuosina 1993 ja 1994 vesisyvyyden lisäämiseksi ja vesikasvillisuuden poistamiseksi. Suunnitelma sisälsi myös kuivan kauden alavesipinnan noston 15–20 senttimetrillä, mutta tältä osin hanke kariutui Jäälinojan varren asukkaiden vastustukseen. Virkistyskäyttötutkimuksen (Hanna Kuusela 1999, Oulun yliopisto, Maantieteen laitos) mukaan Jäälinjärvellä harrastetaan runsaasti veneilyä, soutelua tai melontaa, ja myös uintia pidetään tärkeänä. Kalastuksella on myös merkitystä. Myös talvella järvellä liikutaan, oleskellaan ja kalastetaan paljon. Kolme neljästä jääliläisestä pitää maisemia tärkeinä, ja siinä järven asema on keskeinen.[2]
Virkistyskäyttötutkimuksen mukaan vesistöjen kunnostaminen nähdään tarpeelliseksi. Erityisesti haluttaisiin parantaa veden laatua ja lisätä kuivien kausien vedenkorkeutta Jäälinjärvessä. Myös Jäälinojan varressa kärsitään heikosta veden laadusta ja veden vähyydestä.[2]
Toimenpiteet järven kunnostamiseksi muokkaa
Järven kunnostaminen imuruoppaamalla (1993–1994) muokkaa
Järveä on kunnostettu imuruoppaamalla vuosina 1993 ja 1994 liettymisen ja umpeenkasvun vuoksi. Kunnostuksen kustannusarvio oli noin 600 000 euroa ja sen tarkoituksena oli parantaa järven virkistyskäyttömahdollisuuksia. Kunnostustöiden yhteydessä järven kaakkoisosasta pumpattiin ensimmäisessä vaiheessa 148 000 m³ maamassoja 17 hehtaarin alueelta. Ruoppausalasta seitsemän hehtaarin alueella oli vesikasvillisuutta. Seuraavana vuonna toteutetussa täydennysruoppauksessa järvestä pumpattiin 44 000 m³ maamassoja. Maamassat johdettiin Peukaloisenlammen alueelle tehtyyn laskeutusaltaaseen, jonka tilavuus oli 152 000 m³ ja pinta-ala 32 hehtaaria. Kunnostustöiden yhteydessä järven happipitoisuutta parannettiin kuplahapettimella talvella 1993–1994.
Järven ja sen valuma-alueiden kunnostustyöt 2000-luvulla muokkaa
Vuosina 1993–1994 tehdyistä kunnostustöistä huolimatta Jäälinjärven tila on 2011 kehno, jonka seurauksena järven ja sen vesienhoitoa varten on perustettu Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistys. Yhdistyksen toimialue on koko Jäälinojan valuma-alue[3]. Yhdistyksen alaisuudessa toimii Kiimingin-Jäälin vesienhoitotoimikunta, joka on Jäälinojan valuma-alueen vesistöjen kunnostusta ja hoitoa edistävien tahojen yhteistyöfoorumi. Toimikunnassa ovat edustettuina Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistys ry, Kiimingin kunta (1.1.2013 alkaen Oulu), Kiimingin jakokunta, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ja Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus.[4]
Valuma-alueen vesistöjen kunnostustyöt on aloitettu vuonna 2011 toimenpidesuunnitelman laatimisella, jonka perusteella laaditaan tarkemmat suunnitelmat Jäälinjärven yläpuoliselle valuma-alueelle, Jäälinjärvelle ja Jäälinojalle.[3] Suunnitelman kustannusarvio vuodelle 2011 on 58 500 euroa. Sen suunnitellut rahoittajatahot ovat Vesienhoitoyhdistys, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus ja Kiimingin kunta.
Toimenpiteet Jäälinjärven yläpuolisella valuma-alueella muokkaa
Jäälinojan vesistöalue poikkeaa luontaisesta tehokkaiden ojitusten seurauksena.Veden viipymä valuma-alueella on olennaisesti lyhentynyt ja luontaiset puhdistautumisprosessit heikentyneet[3]. Saarisenojasta ja muista järveen laskevista ojista on tullut viimeisten kunnostustoimien jälkeen niin paljon humusta ja ravinteita että järven tila on tällä hetkellä heikko. Valuma-alueelle suunniteltavien toimenpiteiden tavoitteena on lisätä veden viipymää aiheuttamatta merkittäviä menetyksiä metsätaloudelle. Toimenpiteitä ovat kosteikoiden rakentaminen, vesien pintavalunnan lisääminen sekä veden laadun tarkkailu[3].
Kosteikkojen rakentamista suunnittelee syksyn 2011 aikana Maveplan Oy, joka tutkii kolmea vaihtoehtoa kosteikoiksi. Niiden tarkoituksena on tasata Jäälinjärven yläpuolisen valuma-alueen virtaamia, parantaa Jäälinjärven ja Jäälinojan veden laatua sekä edistää luonnon monimuotoisuutta ja erityisesti linnuston elinympäristöjä[5].
Toimenpiteet Jäälinjärvellä muokkaa
Jäälinjärven kunnostamista kartoittavat ja tukevat toimenpiteet jakautuvat sekä järven ekologian selvittämiseen että toisaalta järven tilan parantamiseen biomanipulaation avulla. Ekologian selvittämisen tavoitteena on järven ongelmamekanismien ymmärtäminen. Biomanipulaatiolla tarkoitetaan ns. roskakalojen pyytämistä, mikä tervehdyttää järven ravinnekiertoa.[3]. Vuoden 2011 aikana tavoitteena on tarkkailla veden laatua, tutkia pohjasedimenttejä, tehdä levälajimäärityksiä, selvittää järven kalastorakennetta, suorittaa vähäarvoisen kalan nuottausta sekä tehdä vesitaselaskenta[3].
Vuoden 2011 jälkeen valitaan järven kunnostusmenetelmä toteutuneiden selvitysten perusteella, jonka lisäksi luodaan edellytyksiä toteuttamiselle. Rahoituksen järjestyessä toteutetaan kunnostus. Vähäarvoisen kalan nuottaamista jatketaan vähintään kolme vuotta. Veden laadun tarkkailu jatkuu entisellään vuoden 2011 jälkeen.[3]
Toimenpiteet Jäälinojalla muokkaa
Jäälinojan osalta Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistys ry teettää kuormitusselvityksen, joka kattaa Jäälinjärveen laskevat vedet, Jäälinjärven lähivaluma-alueen sekä Jäälinojan alueen. Tämän pohjalta laaditaan opinnäytetyönä kuormituksen pienentämisen yleissuunnitelma, joka jätevesien osalta painottuu viemäröintiin.
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c Jäälinjärvi Järviwiki. 1.2.2011. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 31.7.2011.
- ↑ a b c d e Timisjärvi, Risto: Jäälin kyläsuunnitelma 2002. Jääli: Jäälin Asukasyhdistys ry, 2002.
- ↑ a b c d e f g Birger Ylisaukko-Oja: Suunnitelma Jäälinojan valuma-alueen vesienhoidosta. Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistys ry.
- ↑ Kiimingin-Jäälin vesienhoitotoimikunta: Tehtävänkuva. Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistys ry, 2011.
- ↑ Maveplan suunnittelemaan kosteikoita kiiminginjaalinvedet.net. Viitattu 10.10.2011.
Aiheesta muualla muokkaa
- Ymparisto.fi – Monitavoitteiset kunnostusmenetelmät 16: Ruoppaus (PDF)
- Kiimingin-Jäälin Vesienhoitoyhdistys ry
- Alapuranen, Mika: Luotaus roboottiveneellä, Aquamarine Robots Oy, 2014
| Kylät ja alueet | |
|---|---|
| Muuta Kiiminkiin liittyvää | |
| Joet ja kosket | |
| Järvet |