Wikipedia

Itä-Ukrainan sota

vuodesta 2014 jatkunut aseellinen konflikti Ukrainassa
 Tämä artikkeli tai sen osa sisältää väitteitä tai näkemyksiä, joiden esittäjä ei selviä artikkelista.
Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä viitteitä. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.

Itä-Ukrainan sota (myös Ukrainan kriisi, Ukrainan sota[4] tai Donbassin sota) on huhtikuussa 2014 alkanut Ukrainan hallituksen ja Venäjän tukemien joukkojen, kapinallisten tai separatistien välinen aseellinen yhteenotto Itä-Ukrainassa.

Itä-Ukrainan sota
Osa Venäjän–Ukrainan sotaa
  Ukrainan hallinnassa   Venäjän ja kapinallisten hallinnassa
  Ukrainan hallinnassa
  Venäjän ja kapinallisten hallinnassa
Päivämäärä:

23. helmikuuta 2014 (Ukrainan terrorismin vastainen operaatio) – nykypäivä

Paikka:

Itä-Ukraina, Etelä-Ukraina, Krim

Casus belli:
Lopputulos:
Osapuolet
Tappiot

noin 4490 kaatunutta[1],
noin 3 000 haavoittunutta[2]

tuhansia kaatuneita ja haavoittuneita

noin 2 000 kuollutta siviiliä (joista 304 ulkomaalaisia)[3]

Venäläismielinen separatistikapinallinen vallatulla Slovjanskin kaupungintalolla.

Venäjä oli suunnitellut Krimin ja Itä-Ukrainan haltuunottoja jo ennen vuonna 2014 alkaneita tapahtumia.[5] Jo vuonna 2008 Venäjän presidentti Vladimir Putin ilmoitti: ”Jos Ukraina menee Natoon, se menee ilman Krimiä ja itää”.[6] Ennen varsinaisen Itä-Ukrainan kriisin alkamista Venäjän joukot miehittivät Krimin. Itä-Ukrainan tapahtumien taustalla on osittain myös Ukrainan parlamentin helmikuun 2014 lopulla peruuttama vuoden 2012 kielilaki, joka turvasi venäjän ja muiden vähemmistökielien asemaa Ukrainassa. Tämä päätös huolestutti Ukrainan venäjänkielistä väestönosaa.lähde?

Tapahtumat alkoivat, kun useissa Itä-Ukrainan kaupungeissa käynnistettiin protesteja Ukrainan uutta valtionjohtoa vastaan. Ukrainan presidentti perui myöhemmin kielilain muutoksen hyväksymisen, mutta protestointi jatkui. Itä-Ukrainassa protestoijat valtasivat monilla paikkakunnilla hallintorakennuksia. Valtaajat, joiden seassa oli Venäjän tiedusteluviranomaisten joukkoja, vastustivat maan uutta hallintoa ja vaativat alueille suurempaa itsehallintoa tai Itä-Ukrainan pääosin venäjänkielisten alueiden liittämistä Venäjään. Itäisimmän Ukrainan asukkaista noin kymmenen prosenttia on syntynyt Venäjällä.[5]

Ukraina vastasi protesteihin ”terrorisminvastaisella operaatiollaan”. Operaatio alkoi menestyä kesä–heinäkuussa 2014, jolloin kapinakeskus Slovjansk luhistui. Yhtenä kriisissä laajasti huomiota herättäneenä tapahtumana voidaan pitää heinäkuun puoliväliä, jolloin Malaysia Airlinesin lento 17 ammuttiin alas ja lähes 300 siviiliä kuoli.[7]

Lähes miljoona ukrainalaista on joutunut taistelujen vuoksi maan sisäisiksi pakolaisiksi. Näiden ihmisten lisäksi Yhdistyneiden kansakuntien arvion mukaan noin 600 000 henkilöä on hakenut turvapaikkaa tai oleskelulupaa Ukrainan naapurivaltioista, pääasiassa Venäjältä, mutta myös Valko-Venäjältä, Moldovasta, Puolasta, Unkarista ja Romaniasta.[8]

Länsivallat tukivat kriisissä Ukrainan hallitusta ja Venäjä taas kapinallisia. Ukraina syytti Venäjää kriisin aiheuttajaksi ja osapuoleksi, ja myös Euroopan unioni ja Nato katsoivat Venäjän toimivan Itä-Ukrainassa muun muassa aseistaen joukkoja. Venäjä on kiistänyt käyvänsä suoraa sotaa Ukrainassa. Silti Venäjä on sanonut, että separatistien auttajat ovat vapaaehtoisia venäläisiä. Kriisissä saavutettiin niin sanottu Minsk II -tulitaukosopimus helmikuussa 2015, mutta taisteluja on puhjennut toisinaan siitä huolimatta. Kriisiä voidaan joidenkin asiantuntijoiden mukaan pitää jäätyneenä konfliktina.[9]

Tiedotusvälineissä oli kriisin eskaloitumisen aikaan paljon ristiriitaista, epäselvää ja jopa virheellistä tietoa Itä-Ukrainan kriisistä, mikä johtui siitä, että niin Venäjän kuin Ukrainan tiedotusvälineet levittivät paljon perättömiä huhuja ja uutisia, joiden luotettavuutta oli vaikea selvittää. Kriisiin liittyvää viestintää eri tietotusvälineissä voidaankin pitää esimerkkinä nykyaikaisesta informaatiosodankäynnistä. Kriisin myötä Yhdysvallat ja Euroopan unioni asettivat Venäjälle talouspakotteita ja Venäjä vastapakotteita, jotka ovat edelleen voimassa.lähde?

Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov myönsi 30. kesäkuuta 2017 maansa joukkojen liittymisen Ukrainan taisteluihin. Lavrovin mukaan Venäjän toimet olivat vastaus siihen, että venäjänkieliset joutuivat vaikeuksiin ja syrjityiksi vallankaappauksen jälkeisessä Ukrainassa[10][11].

Venäjän presidentti Vladimir Putin tunnusti kapinoivat Donetskin ja Luhanskin kansantasavallat itsenäisiksi 21. helmikuuta 2022. Putin myös kyseenalaisti Ukrainan olemassaolon.[12] Venäjä lähetti kansantasavaltojen alueelle joukkoja, joita se nimitti rauhanturvaajiksi.[13]

Venäjä aloitti avoimet sotatoimet Ukrainaa kohtaan ja käynnisti hyökkäyksen Kiovaan 24. helmikuuta 2022. Tämän johdosta Venäjän–Ukrainan sota laajeni Itä-Ukrainasta koko maata koskettavaksi täysimittaiseksi sodaksi.[14]

Sodan syyt muokkaa

Ukrainassa oli pitkään kiistaa ukrainalaisten ja venäläisten välillä, mikä ilmeni muun muassa kielikiistana. Itä-Ukrainan sota alkoi, kun Ukrainassa tapahtui helmikuussa 2014 vallankumous. Kumous kaatoi venäläismielisen presidentti Janukovytšin hallituksen. Vallan ottivat ukrainalais-kansallismieliset, euromyönteiset ja muut tahot. Janukovytš pakeni Venäjälle. Kun Ukrainan parlamentti kumosi Venäjän kielen aseman, venäläismieliset aktivistit vastasivat protestiaallolla eri puolilla Ukrainaa, lähinnä Krimillä, Odessassa ja Itä-Ukrainassa. Varsinkaan Itä-Ukrainassa Kiovan hallituksella ei ollut paljoa kannatusta.

Venäjän osuus kriisin käynnistäjänä muokkaa

Ukrainassa ja länsimaissa kriisi nähdään usein joko Venäjän käynnistämänä tai siten, että Venäjällä on vahva osuus kriisissä separatistien tukijoina. Tämän näkemyksen mukaan Venäjä olisi halunnut pitää Ukrainan liittolaisenaan, ja se pyrki heikentämään Ukrainaa luomalla maahan epävakautta käymättä kuitenkaan laajaa sotaa[15].

Kriisin yhdeksi syyksi on esitetty Venäjän pyrkimystä turvata energian kuljetusreitit Euroopan markkinoille. Venäjän erityisenä huolena oli Ukrainan halki Keski- ja Etelä-Eurooppaan johtavien kaasuputkien pitäminen valvonnassa. Niiden menettäminen olisi merkinnyt Venäjän taloudelle suuria tappioita.[5] On myös ehdotettu, että Putinin tavoite olisi ollut Venäjälle korvaamattoman ukrainalaisen strategisen aseteollisuuden kaappaaminen hallintaansa.[16] Venäläisen Novaja Gazeta-lehden haltuunsa saaman asiakirjan mukaan Venäjä suunnitteli Krimin kaappaamista ja Itä-Ukrainan haltuunottoa jo Janukovytšin ollessa vallassa Ukrainassa.[17]

Venäjän johdolle Ukrainan johtajien liittyminen länsileiriin oli suuri uhka, ja lisäksi Ukrainaa pidetään läntisten valloittajien ikiaikaisena hyökkäysreittinä. Länsimielisten poliitikkojen nousu Ukrainan johtoon oli Putinille esimakua painajaisesta ja tämä on todennäköisesti syy, miksi Venäjä on toiminut Ukrainan kriisissä toimimallaan tavalla.[18] Neuvostoliiton hajoaminen oli Venäjän johdon näkemyksen mukaan vääryys, joka pitää pyrkiä korjaamaan. Putin totesi vuonna 2005, että "Neuvostoliiton hajoaminen oli vuosisadan (1900-luvun) suurin geopoliittinen katastrofi.[19]

Russia Insiderissa vuonna 2014 julkaistun artikkelin mukaan liuskekaasun esiintyminen saattaisi olla eräs tekijä konfliktissa. Dnepr Donetskin valuma-alue, jonka itäosissa taisteluita on käyty, on huomattava öljyn ja kaasun tuotantoalue.[20] Reutersin vuonna 2012 julkaiseman artikkelin mukaan Ukraina toi kaasustaan noin puolet Venäjältä aikaisempina vuosina tasaisesti noussein hinnoin.[21]

Ukraina-muistio muokkaa

Venäläinen oppositiolehti Novaja Gazeta julkaisi helmikuussa 2015 Venäjän hallinnon muistion, joka oli laadittu ennen Venäjä-mielisen Ukrainan hallinnon romahtamista.[22] Helmikuun alussa 2014 laaditussa muistiossa[23] puhutaan Ukrainan pilkkomisesta osiin ja Itä-Ukrainan alueiden liittämisestä Venäjään. Muistion laatijoiden joukossa väitetään olleen muun muassa kapinallisia tukevaksi tiedetyn konservatiivis-isänmaallisen suurliikemies Konstantin Malofejevin. Malofejev tuntee monia Itä-Ukrainan tapahtumiin osallistuneita kapinapäälliköitä.[24] Vuodettujen sähköpostien mukaan Malofejev on mukana salaisessa isänmaallisessa veljeskunnassa.[25]

Etupiirikamppailu, kansallisuuskysymys muokkaa

Venäjän mielestä läntisten kauppa- ja sotilasliittojen levittäytyminen sen lähelle on haittatekijä ja uhka.[26] Laajemmin ottaen kyse on Euroopan unionin ja Euraasian tulliliiton välisestä etupiirijaosta, joihin kuuluminen saattaisi olla Ukrainan etu, mutta molempien osapuolten mielestä toisensa poissulkeva mahdollisuus.[27] Naton laajentuminen on Venäjän mielestä vakava uhka[28][29] ja vastoin sovittua.[30] Venäjä vastustaa erityisesti Ukrainan liittymistä Natoon[31], koska kokee sen turvallisuusuhaksi itselleen. Näin lännessä on vallalla käsitys, joka mukaan Venäjä haluaa heikentää ja pelotella Ukrainaa, ettei maa liittyisi läntisiin liittoihin. Eräiden tarkkailijoiden mielestä Venäjä haluaa valvoa Ukrainan aseteollisuutta.[32] Venäjän mielestä länsi haluaa talouspakotteillaan ajaa maan vallankumoukseen.[33]

Ukrainan parlamentti antoi joulukuussa 2014 luvan maalle liittyä sotilasliittoihin, eli käytännössä Natoon[34]. Venäjä ilmaisi vastustavansa sitä.[35][36] Ukrainalle ei ollut kuitenkaan mahdollista liittyä suoraan Natoon vielä vuosikausiin.lähde?

Perinteisesti venäjää puhuvien itäukrainalaisten ja ukrainaa puhuvien länsiukrainalaisten välillä on ollut etninen jännite.[37] Venäläismielisten separatistien mielestä Ukrainan uusi hallitus polki ja uhkasi venäjää puhuvien oikeuksia. Niinpä kansallismieliset aktivistit halusivat itsenäisyyttä tai Venäjään liittymistä. Itä-Ukrainan venäjänkieliset eivät luottaneet uuteen Kiovan keskushallintoon mutta eivät halunneet liittyä Venäjäänkään. Separatistit syyttelivät usein uutta Kiovan hallitusta fasistiseksi. Vaikka mielenoittajissa oli Oikean sektorin äärikansallismielisiä, niin kuin Ukrainan sisäministeriön joukoissa, hallitus oli maltillisempaa oikeistoa.lähde?

Kriisin nimitys muokkaa

Ukrainan turvallisuusviranomaiset kertoivat helmikuussa 2014 aloittavansa "terrorismin vastaisen operaation" (ukr. антитерористи́чна опера́ція, engl. Anti Terrorist Operation - ATO) koko maassa.[38] Heinäkuun alussa maan hallinto ilmoitti aloittavansa ATO-operaation uudelleen.[39] Ukraina ei julistanut poikkeustilaa, sotatilaa tai tehnyt muutakaan sellaista, jonka mukaan Ukrainaa voitaisiin kutsua sotaa käyväksi maaksi.lähde?

23. heinäkuuta 2014 Punainen Risti ilmoitti pitävänsä tapahtumia Ukrainan sisällissotana.[40] Maanpuolustuskorkeakoulun strategian laitoksen johtaja, everstiluutnantti Torsti Sirén sanoi elokuussa Ukrainan konfliktin täyttävän tutkijan näkökulmasta sodan määritelmät.[4] Helsingin Sanomat ryhtyi 3. syyskuuta käyttämään nimeä Ukrainan sota.[41]

Sodan vaiheet muokkaa

Kriisin alkuvaihe muokkaa

Pääartikkeli: Itä-Ukrainan mielenosoitukset 2014

Ukrainan talousongelmat synnyttivät maan sisällä halua liittyä Euroopan unioniin. Tämä synnytti kansanliikkeen, joka alkoi järjestää protesteja. Kun hallitus käytti helmikuun lopussa 2014 kovaa väkivaltaa protestien kukistamisessa, se ajautui umpikujaan. Venäjän tukema presidentti Viktor Janukovytš pakeni maasta. Valtaan noussut väliaikainen hallitus oli Venäjän median mielestä laiton.lähde?

Toukokuun alussa 2014 kuoli Odessassa 48 henkilöä väkivaltaisuuksissa ja tuhopoltossa, suuri osa Ukrainan hallitusta vastustavia mielenosoittajia. Ukrainan pääministeri Arseni Jatsenjuk syytti Venäjää Odessan verilöylystä ja ilmoitti kiihdyttävänsä itä-Ukrainan operaatiota.[42] Huhuista ja syytteistä huolimatta kaikki tunnistetut uhrit olivat Odessan asukkaita.[43]

Sotatoimien alku muokkaa

Pääartikkeli: Itä-Ukrainan sodan alkuvaihe
 
(Klikkaa hiirellä karttaa.) Itä-Ukrainan kriisin kehityksen animaatio 7.1.2014.- 9.12.2014 välisenä aikana. Kelta-siniset alueet kartalla ovat Ukrainan hallituksen joukkojen venäläismielisiltä valtaamia alueita, punertavat alueet ovat venäläismielisten kapinallisten hallussa olleita alueita. Huomaa kriisissä syyskuussa 2014 tapahtunut käänne.

lähde?

Itä-Ukrainan Donetskin ja Luhanskin alueilla toimivat eri separatistiryhmät alkoivat miehittää Itä-Ukrainan hallintorakennuksia. Ukrainan mellakkapoliisi oli voimaton ja osin halutonkin estämään näitä valtauksia. Sisäministeri Arsen Avakov uhkasi 11. huhtikuuta 2014 lopettaa valtaukset voimatoimin, jos ne jatkuvat[44]. 14. huhtikuuta Ukrainan virkaatekevä presidentti Oleksandr Turtšynov ilmoitti "terrorismin vastaisen operaation" aloittamisesta kapinallisia vastaan.[45] Terrorismin vastaisen operaation aluksi ukrainalaisia eliittisotilaita antautui venäläisille separatisteille.[46] Ukrainan armeijassa näytti esiintyvän taisteluhaluttomuutta ja petturuuttakin.lähde?

Toukokuussa taisteltiin muun muassa Donetskin lentoaseman alueella. Kapinalliset olivat linnoittautuneet muun muassa Slovjanskin ja Kramatorskin kaupunkeihin. Slovjanskin ryhmää johti Venäjän sotilastiedustelun upseeri Igor Girkin alias "Strelkov"[47]. Eri kapinallisryhmillä oli myös keskinäisiä kahnauksia. Venäjältä tulleiden uskottiin pyrkivän kapinallisryhmissä niskan päälle. Kapinallisalueilla vallitsi laittomuus ja hallinto, jossa oli hirmuvallan piirteitä. Ukrainan armeija tulitti erityisesti Kramatorskia ankarasti, ja väki pakeni kaupungista.lähde?

Toukokuussa 2014 Ukrainassa järjestettiin presidentinvaalit syrjäytetyn presidentin Viktor Janukovytšin seuraajan valitsemiseksi. Venäjän presidentti Vladimir Putin ilmoitti pyrkivänsä yhteistyöhön lännen ja uuden Ukrainan hallituksen kanssa riippumatta siitä, kuka voittaa presidentinvaalit.[48] Putin sanoi, että Venäjän suurin huolenaihe on Ukrainan mahdollinen liittyminen Natoon.[48]. Presidentinvaalit voitti vaalien ennakkosuosikki, konvehtimiljardööri Petro Porošenko.[49] Porošenko sanoi neuvottelevansa Venäjän, mutta ei terroristien kanssa. Venäjä ei tunnustanut Ukrainan uutta hallitusta.[50]

Venäläismieliset kapinalliset ampuivat alas Ukrainan armeijan lentokoneita ja helikoptereita. Ukrainan armeija onnistui kokoamaan joukkonsa kesäkuussa 2014 laajaan operaatioon kapinallisia vastaan. Käyttämällä raskaista aseistusta armeija onnistui heinäkuun alussa ajamaan kapinalliset pois Slovjanskin seuduilta Donetskiin.[51] Armeija alkoi tulittaa Donetskia saartaen sen pitkien taistelujen jälkeen. Piiritetyssä Donetskissa oli pula muun muassa vedestä, sähköstä ja bensiinistä.lähde?

Malaysia Airlinesin lento 17 (MH17/MAS17) oli matkustajalento Amsterdamista, Alankomaista Kuala Lumpuriin, Malesiaan. Boeing 777-200ER -lentokone syöksyi 17. heinäkuuta 2014 maahan Torezin kaupungissa Ukrainassa, 40 kilometrin päässä Venäjän rajasta.lähde?

Venäläisiä vapaaehtoisiksi kutsuttuja joukkoja raskaine aseineen tunkeutui Itä-Ukrainaan auttamaan ahdinkoon joutuneita kapinallisia elokuun lopussa 2014. Kapinalliset etenivät monilla alueilla. Ukrainan armeija kärsi raskaita tappioita ja vetäytyi nopeasti.[52][53] Syyskuussa venäläismielisillä oli hallussaan koko Itä-Ukrainan Venäjän raja Luhansk–Mariupol-linjan takana.[54] Kapinallisten alueella asuvista Itä-Ukrainan venäjänkielisistä asukkaista suurin osa ei halunnut Ukrainan yhteyteen.[55].

Venäjä kiisti osallisuutensa sotatoimiin.[56] Syyskuussa 2014 sovittiin tulitauko ja tehtiin rauhantunnusteluja Minskissä. Taistelut hiljenivät monin paikoin, mutta jatkuivat muun muassa Donetskin lähellä. Venäjä näytti vetäneen joukkojaan pois. Taistelut eivät tauonneet lokakuussakaan.lähde?

Donbassin alueen kapinalliset järjestivät parlamentti- ja toimeenpanovallan vaalit 2. marraskuuta 2014. Ukrainan hallituksen mielestä vaalit rikkoivat tulitaukosopimusta. Niinpä hallitus katkaisi kapinallisalueiden rahoituksen ja eristi sen muusta maasta, ja lähetti lisää joukkoja Itä-Ukrainaan. Toisaalta kapinalliset sanoivat Ukrainan rikkovan tulitaukosopimusta ja pyrkivän uuteen hyökkäykseen. Marraskuun alussa Venäjä oli lisännyt taas joukkojaan rajalla, ja Ukrainan armeijan mukaan venäläispanssarit ylittivät rajan.[57] Venäjä ilmoitti jälleen, ettei sillä ole sotilaita Ukrainassa. Donetskin lähelle venäläismielisten puolella siirrettiin paljon raskaita aseita,[58] ja siellä oli kovaa tulitusta.[59]

Eri kapinallisryhmien välillä oli vuoden 2014 lopulla lisääntyviä keskinäisiä taisteluita.[60]

Asemasotavaihe muokkaa

Taistelut kiihtyivät jälleen tammikuun puolivälissä 2015[61], kun niskan päälle päässeet kapinalliset hyökkäsivät useilla alueilla.[62][63] Kriisin osapuolet ja Euroopan suurvallat sopivat Minskissä 12. helmikuuta 2015 uudesta tulitauosta[64], mutta muun muassa rajakysymys jäi ratkaisematta.[65] Venäjä toimitti rauhanneuvotteluiden aikana noin 50 panssarivaunua sekä kymmeniä raketinheitinjärjestelmiä ja panssaroituja ajoneuvoja Ukrainaan.[66] Hauras tulitauko hiljensi taisteluja[67], mutta ne kiihtyivät toukokuussa uudelleen monissa paikoissa.[68] Toukokuussa Yhdysvalloista saapui kouluttajia Länsi-Ukrainaan.[69].

Kapinalliset valmistautuivat uusiin hyökkäyksiin toukokuussa 2015[70][71], kuten Ukrainan joukotkin. Taistelut kiihtyivät kesällä 2015.[72][73] Taistelut kiihtyivät[74] kapinallisten hyökkättyä.[75]. Kapinalliset vaativat itselleen koko Donetskin ja Luhanskin alueita[76] Venäjän puolella Ukrainan vastaisella rajalla oli suurin kriisin aikainen joukkojen keskitys.[77] Taistelut hiljenivät syyskuussa, jolloin uusi tulitauko piti melko hyvin.[78] Molemmat osapuolet vetivät lokakuussa raskaita aseitaan rintamalta.[79] Mutta kauppasota Venäjän ja Ukrainan välillä kiihtyi.[80] Yksittäisiä välikohtauksia oli silti.[81]

Vuosina 2016–2017 sota aaltoili molemmilla rintamilla uusista tulitauoista huolimatta. Separatistit pyrkivät valtaamaan stategisia kohteita. Näitä olivat muun muassa Mariupol ja Avdijivkan läheinen maantie. Ukrainalaiset kykenivät torjumaan kapinallisten etenemisen.[82]. Heinäkuussa 2017 länsi salli aseavun Ukrainalle. Tarkkailijoiden mukaan Venäjä pyrki Ukrainassa nopeisiin aluelaajennuksiin.[83] Ukrainassa tapahtui noin yhdeksän salamurhaa, joista Ukrainan hallinto syytti Venäjää.[84][85]

Syksyllä 2017 Venäjä ehdotti rajattua etujensa mukaista rauhanturvaoperaatiota Ukrainaan.[86]

Donetskin kansantasavallan separatistijohtaja Aleksandr Zahartšenko murhattiin pommilla elokuun 31. päivänä.[87] Venäjän hallinnon mukaan syyllinen oli Ukraina. Mutta venäläinen oppositiolehti Novaja gazetassa syyksi epäiltiin sitä, että Zahartsenko vaati liian suuria osuuksia Donbassin viennistä, eikä Kremlissä pidetty siitä.[88]

Venäjä valtasi 25. marraskuuta kolme ukrainalaista sotalaivaa, jotka kulkivat Krimin sillan ali.[89] Venäjän mielestä Ukrainan sotalaivat kulkivat sen aluevesillä[90]. Venäjä ja Ukraina syyttivät välikohtauksesta toisiaan. Läntisten tahojen mielestä Venäjä pyrki rajoittamaan Ukrainan Asovanmeren satamista käymää merikauppaa[91]. Tämä merkitsi konfliktin laajentumista yhä suoremmin Ukrainan ja Venäjän väliseksi[92].

Syksyllä 2018 Ukrainaan loikannut separatistipäällikkö Sveltana Driuk kertoi maaliskuussa 2019, että separatistijoukkoihin istutetaan venäläisiä joukkoja. Driukin mukaan venäläiset myös johtavat separatisteja. Joukko-osastoilla on valmiit tietokannat peitehenkilöllisyyksistä, joita Venäjän armeijan sotilaille voidaan antaa kun heitä lähetetään Itä-Ukrainaan, jolloin venäläiset sotilaat voivat esiintyä virallisesti itäukrainalaisina. Täysimittaisessa hyökkäyksessä Venäjä saattaisi siirtää separatisteiksi jopa 100 000 sotilasta.[93]

Maalis-huhtikuussa 2019 Ukrainassa järjestettiin presidentinvaalit, joissa uudeksi presidentiksi valittiin politiikan ulkopuolelta lähtöisin ollut Volodymyr Zelenskyi. Venäjän presidentti Vladimir Putin ja Ukrainan uusi presidentti Zelenskyi tapasivat joulukuussa 2019 ensi kerran Pariisissa ja he sopivat muun muassa kattavasta tulitauosta, vankien vaihdosta ja uusien rajanylityspaikkojen luomisesta.Suuret poliittiset kysymykset jäivät pöydälle. Näitä ovat Venäjän ja sen tukemien joukkojen vetäminen pois Itä-Ukrainasta ja vaalien järjestäminen. Kokous oli silti merkittävä, koska rauhanprosessi oli ollut täydellisesti pysähdyksissä yli kolme vuotta.[94]

27. heinäkuuta 2020 Itä-Ukrainassa solmittu tulitauko rikkoutui heti.[95] Toisaalta Ukraina ei kärsinyt tulitauon ansiosta miestappioita melkein kuukauteen.[96]

Tilanteen kärjistyminen muokkaa

Noin 20 Ukrainan sotilasta kuoli ja 60 haavoittui vuoden 2021 kolmena ensimmäisenä kuukautena. Ampuminen ja jännite lisääntyi.[97]

Venäjä siirteli joukkojaan Ukrainan rajan lähellä.[98] Länsi ja Venäjä syyttelivät toisiaan provokaatioista.[99] Venäjä lopetti sotaharjoituksensa Ukrainan rajan läheisyydessä 23. huhtikuuta 2021.[100]

Marraskuussa 2021 Venäjä ja Ukraina olivat keskittäneet kumpikin omalle puolelle rajaa joukkojaan[101]. Ukraina syytti Venäjää hyökkäyksen valmistelusta. Venäjä sanoi ettei aio hyökätä Ukrainassa, mutta vastusti esimerkiksi Naton hyökkäysohjusten tuomista Ukrainaan.[101] Venäjän mukaan Ukraina ei halunnut ratkaista ongelmaa Donbassissa.[102]

Venäjän hyökkäys muokkaa

Pääartikkeli: Venäjän hyökkäys Ukrainaan 2022

Venäjän presidentti Vladimir Putin tunnusti Donetskin ja Luhanskin kansantasavallat itsenäisiksi 21. helmikuuta 2022.[103] Venäjän joukkoja saapui alueelle "rauhaa turvaamaan".[104] [105]Venäjä oli keskittänyt taistelukelpoisia sotilasyksiköitä Ukrainan rajan tuntumaan. Sodan uhka oli voimakas.[106] 24. helmikuuta 2022 Venäjä hyökkäsi Ukrainaan.[107]

Venäjän sotilaat Ukrainassa muokkaa

Lännessä ja Ukrainassa katsottiin laajalti Venäjän käyvän Ukrainassa salaista sotaa tuhansien sotilaiden voimin.[108] Venäjä kiisti jatkuvasti käyvänsä sotaa Ukrainassa, sanoen yksittäisten venäläisten "militaarien" ja vapaaehtoisten[109] sotivan siellä. Kuitenkin muun muassa Amnesty Internationalin mukaan Venäjä ruokki kriisiä.[110]

Venäjän rajan takaa virtasi miehiä ja aseita Donbassin alueen taisteluihin. Ajatusta Venäjän peitetystä toiminnasta Ukrainassa tukee esimerkiksi se, että Slovjanskin kapinajohtaja Igor Girkin alias Strelkov on Venäjän sotilastiedustelun upseeri.[111] Girkin kuitenkin lähti elokuussa 2014 pois maasta. Myös se, että Malesian lehtoyhtiön matkustajakone ammuttiin alas luultavasti Venäjältä tuodulla Buk-ohjuksella viittaa siihen, että ainakin osa Venäjän armeijan upseereista tukee Donbassin kapinaa.lähde?

Venäjän varusmiehiä painostettiin sopimussotilaiksi sotimaan Ukrainassa. Taisteluun menevien venäläisten sotilaiden piti hankkia toisenlainen univormu.[112] Venäläisiä sotilaita haudattiin yöllä[113] tai suljetuissa tilaisuuksissa, joita vartioivat poliisit.[114] Sotilaita kuoli "sotaharjoituksissa" Donin Rostovin alueella, joka on Ukrainasta itään. He olivat allekirjoittaneet vaitiolosopimuksen.[115]

Ukrainan tiedustelun mukaan Itä-Ukrainan separatistialueilla oli joulukuussa 2017 vajaa 40 000 taistelijaa, joista valtaosa on Venäjän "sijaisjoukkoja". Sijaisjoukot tarkoittavat Venäjän johtamia, aseistamia ja rahoittamia taistelijoita, jotka tulevat Venäjältä, Ukrainasta ja entisistä neuvostotasavalloista. Ukrainan tiedustelun mukaan Venäjän virallisen armeijan sotilaita Itä-Ukrainassa on noin 3 000, vaikka Venäjä kiistää tiedon. Tämän lisäksi Venäjän puolella Ukrainan rajaa on suuria valmiusosastoja.[116]

Venäläisten sotilaiden kuolemia tutkivia journalisteja ja muita kriitikoita häirittiin useasti Venäjällä seuraamalla ja kimppuun käymällä.[117][118]

Veteraanit muokkaa

Ukrainan joukot oli leimattu Venäjän televisiossa fasisteiksi, ja juuri fasisteja vastaan osa venäläisistä vapaaehtoisista on halunnut taistella, aivan kuten osa heidän isoisistään toisessa maailmansodassa. Ukrainan sodan veteraaneja ovat odottaneet Venäjälle paluun jälkeen monet ongelmat. Vapaaehtoisille ei ole esimerkiksi myönnetty mitään veteraanikorvauksia. Monet vapaaehtoiset ovat joutuneet kotiin palattuaan työttömiksi. Monet vapaaehtoiset ovat olleet pettyneitä sodan kulkuun. Itä-Ukrainassa on ajauduttu pitkäkestoiseen asemasotaan, eikä heidän unelmansa laajasta Novorossijasta osana Venäjää ole toteutunut.[116]

Venäjällä on ainakin kolme Itä-Ukrainan sodan veteraanijärjestöä. Novorossijan veteraaneissa on noin 3 000 jäsentä. Muita veteraanijärjestöjä ovat ainakin Donbassin vapaaehtoiset ja Novorossijan liike. Sotilaat ovat järjestäytyneet ja ryhtyneet keräämään rahaa toistensa tarpeisiin, kuten lääkkeisiin. Myös Donbassin sodan museo Pietarin keskustassa toimii vapaaehtoisvoimin.[116]

Silminnäkijät muokkaa

Myös suomalaiset uutisryhmät näkivät venäläisjoukkoja Venäjä-Ukraina rajalla. Helsingin Sanomien toimittaja näki osin tunnuksettomista ajoneuvoista koostuvan saattueen, jossa oli kuorma-autoja ja raketinheittimiä.[119] Yleisradion kuvausryhmä kuvasi esimerkiksi helmikuun lopulla 2015 taisteluiden etulinjaan Mariupolin kaupunkiin johtavalla tiellä videolle venäläisiä raketteja ja venäläissotilaita. Venäläiset rajaviranomaiset yrittivät estää kuvaamista.[120]

Pihkovalainen paikallislehti kertoi, että esimerkiksi 16. elokuuta 2014 Pihkovasta lähetettiin tuhat laskuvarjojääkäriä kohti Ukrainan Luhanskia. Lehden edustaja on pitänyt uskottavimpana selityksenä venäläisjoukkojen läsnäololle menettelyä, jossa sopimussotilaina Venäjän armeijassa palvelevien sopimukset irtisanotaan ja solmitaan uudet jonkin kolmannen tahon kanssa. Venäjän lain mukaan palkkasotilaana toimimisesta saisi jopa seitsemän vuotta vankeutta, joten sopimukset pidetään visusti salassa.[121] Eräs Ukrainassa haavoittunut venäläinen sotilas kertoi, että heidät oli määrätty muka harjoituksiin, vaikka heidät oli lähetetty taistelemaan Ukrainaan.[122] Venäläiset sotilaat kertoivat salaisesta sodastaan tiedotusvälineissä.[123][124][125][126][127] Tämä ei viitannut vapaaehtoisiin, vaan siihen että sotilaat komennettiin taistelemaan Itä-Ukrainassa.lähde?

Vaientamistoimia muokkaa

Venäjän viranomaiset määräsivät Pietarin Sotilaiden äidit -järjestön ulkomaisten agenttien luetteloon. Sinne olivat aiemmin päätyneet HRW, Amnesty, Levada-keskus ja Transparency-järjestötkin.[128]

Lausuntoja muokkaa

Venäjän mukaan sotilaat olivat Ukrainassa "lomilla"[129][130][131] tai "harjoituksissa".[132]. Venäjän erikoissotilaita jäi kiinni Ukrainan puolelta rajaa[133] Sotilaiden äidit-järjestön mukaan satoja muun muassa "harjoitusonnettomuuksissa" kuolleita sotilaita olisi taistellut ja kaatunut Ukrainassa[134] ja järjestön mukaan Itä-Ukrainassa olisi taistellut tuhansia venäläissotilaita. Järjestön mukaan Ukrainassa taisteli kesä-elokuussa 2014 yli kymmenentuhatta venäläissotilasta.[135] Itä-Ukrainan kapinajohtaja Aleksandr Zahartšenko sanoi 28. elokuuta 2014, että kolme tuhatta venäläissotilasta oli ottanut lomaa taistellaakseen kapinallisten riveissä.[136]

Viron presidentti Toomas Hendrik Ilves antoi helmikuussa 2015 Yleisradiolle haastattelun, jossa kertoi Venäjän joukoista Ukrainassa seuraavasti: "Toisella puolella on nykyaikainen kalusto ja Spetsnaz-erikoisjoukot. Toisella [Ukrainan] puolella on vapaaehtoisia, joilla on puutteellinen koulutus ja parhaimmillaan 80-lukulaisia eli 30 vuotta vanhoja aseita. Heillä ei ole sitä huipputekniikkaa, jota on Venäjän puolella ja jonka käyttöä ei muuten opi ihan tuosta vain. Ajatellaan vaikka Buk-ohjusta, joka ampui malesialaiskoneen. Ei sitä kuka vain laukaise. Bukin kaltaisten ohjusjärjestelmien hallinnan opettelu vie yli vuoden, koska kyse on huipputeknologiasta."[137]

Luvattomat autosaattueet muokkaa

Ensimmäisen kerran Venäjä lähetti Ukrainan rajalle noin 270 kuorma-autoa 12. elokuuta 2014.[138] Saattue ylitti Ukrainan rajan ilman lupaa Ukrainalta 22. elokuuta 2014 ilman Ukrainan rajavartioston tai Kansainvälisen Punaisen Ristin suunniteltua tarkastusta.[139]

Venäjä lähetti useita kertoja autosaattueita Itä-Ukrainan rajan yli. Venäjän hätätilaministeriön mukaan joulukuussa 2014 se oli lähettänyt Itä-Ukrainaan jo 9 500 tonnia ruokaa, rakennusmateriaaleja ja lääkkeitä. Ukrainan mukaan rekoissa oli mukana taistelutarvikkeita, esimerkiksi tykistön ammuksia. Marraskuun 2014 loppuun mennessä Venäjä oli lähettänyt kahdeksan rekisterikilvetöntä rekkasaattuetta, joista viimeisimmässä oli 106 tunnuksetonta autoa.[140]selvennä

Kauppasota, idän ja lännen välinen kriisi muokkaa

1. huhtikuuta 2014 Venäjän valtion omistama Gazprom peruutti joulukuussa 2013 Ukrainan kanssa sovitun alennuksen maakaasun hinnasta, kun maan maakaasuvelka oli noussut 1,7 miljardiin dollariin. 16.6. Ukrainan velka oli Gazpromin mukaan noussut 4,5 miljardiin dollariin, ja EU:n energiakomissaarin johtamien kolmikantaneuvottelujen epäonnistuttua Gazprom katkaisi kaasutoimitukset Ukrainaan.[141]

Venäjän mielestä Nato-maat kannustivat Ukrainan hallitusta käyttämään väkivaltaa venäläismielisten kukistamisessa. Toisaalta Yhdysvallat ja EU-maat syyttelivät Venäjää aseellisen separatismin tukemisesta ja luomisesta. Lännen mielestä Venäjä peitteli osuuttaan Ukrainan kriisissä eikä halunnut rauhaa Ukrainaan, vaan pyrki joko pilkkomaan tai horjuttamaan Ukrainaa, ja näin rankaisemaan maata sen kääntymisestä länteen. Länsi reagoi jyrkästi jo Krimin miehitykseen alkaen määrätä Venäjälle talospakotteita. Yhdysvallat ja EU asettivat Venäjälle eneneviä talouspakotteita Itä-Ukrainan sotatoimien ja yhä jatkuvan Krimin miehityksen takia. Venäjän vastaveto tähän olivat muun muassa vastapakotteet ja sotaharjoitukset. Myös jotkut länsimaiset kriitikot arvostelivat Venäjään kohdistettuja pakotteita tehottomiksi ja kriisiä pahentaviksi.[142]

Idän ja lännen välinen kriisi kiristyi entisestään, kun sota-alueen ylitse lentänyt Malaysia Airlinesin matkustajalentokone ammuttiin alas venäläisvalmisteisella BUK-ohjuksella heinäkuussa 2014. Surmansa sai 298 ihmistä.[143][144]

Elokuun lopussa EU lupasi uusia pakotteita Venäjälle. Venäjä muutti sotilasoppiaan siten, että se määritteli Naton ja sen liittolaiset vihollisiksi. Monet ennustivat idän ja lännen välirikosta pitkää. Venäjän ja lännen välistä nokittelua verrattiin kylmään sotaan ja "Suureen peliin", jossa Iso-Britannia ja Venäjä kamppailivat etupiireistä 1800-luvulla keski-Aasiassa.lähde?

Informaatiosota muokkaa

Ukrainan, Venäjän ja länsivaltojen tiedonvälitys esitteli runsaasti erilaisia sotaan liittyviä oletuksia. Sekä Ukrainan että Venäjän tiedotusvälineet levittivät oman kantansa mukaisesti värittynyttä tietoa kriisistä.[145][146] Molempien maiden hallitukset ja mediat myös pyrkivät sensuroimaan kriisiin liittyviä asioita. Venäjän mediassa varsinkin sodan alussa Ukraina uusi hallitus esitettiin laittomana ja fasistisena. Ukrainan hallitus peitteli sen armeijan pommittamia siviilialueita. Sen tiedotus liioitteli Venäjän uhkaa.lähde? Venäjän hallitus salaili joukkojensa osuutta Itä-Ukrainan sotaan. Venäjä käytti myös "trolliarmeijaa" eli nimimerkkejä käyttäviä, verkkokeskusteluja häiriköiviä kommentaattoreita sosiaalisessa mediassa ja Yle Uutiset keräsi myös yleisöltä tietoa verkossa häiriköivistä Venäjä-trolleista. Ne olivat osa konfliktissa käytävää informaatiosodankäyntiä.[147][148][149]

Rauhanpyrkimykset muokkaa

Jo kriisin alussa valtioiden johtajat neuvottelivat sovun Genevessä, mutta sillä ei ollut vaikutusta taistelujen kiihtymiseen. Elokuun lopussa 2014 Putin ja Porošenko tapasivat Minskissä. Vaikka se oli merkki vuoropuhelusta, kriisin osapuolet olivat yhä kaukana toisistaan.lähde?

5. syyskuuta 2014 solmittiin Minskissä ensimmäinen tulitaukosopimus Ukrainan hallituksen, Donetskin ja Luhanskin "kansantasavaltojen" johtajien välillä ETYJin välittämänä taistelujen lopettamiseksi. Taistelut kuitenkin jatkuivat tulitaukoesityksestä huolimatta. Tulitauon aikana kapinalliset valtasivat Donetskin lentokentän.lähde?

Tulitaukoa yritettiin uudelleen Saksan ja Ranskan johdolla saada alkavaksi 15. helmikuuta 2015. Tulitauko alkoi kuitenkin rakoilla välittömästi. ETYJ syytti tulitauon rikkomisesta Venäjän tukemia kapinallisia.[150] Venäjän tukemat aseelliset joukot valtasivat tulitauon aikana Debaltseven kaupungin, joka ei heidän mukaansa kuulunut tulitauon piiriin.[151]

Tulitauon alettua rakoilla Ukraina pyysi, että YK aloittaisi alueella rauhanturvaoperaation tulitauon toteutumisen valvomiseksi.[152] Venäjä syytti Ukrainaa pyrkimyksistä rikkoa juuri tehty tulitaukosopimus.[153]

Venäjän presidentti Vladimir Putin ja Ukrainan uusi presidentti Volodymyr Zelenskyi tapasivat joulukuussa 2019 ensi kerran Pariisissa ja he sopivat muun muassa kattavasta tulitauosta, vankien vaihdosta ja uusien rajanylityspaikkojen luomisesta.Suuret poliittiset kysymykset jäivät pöydälle. Näitä ovat Venäjän ja sen tukemien joukkojen vetäminen pois Itä-Ukrainasta ja vaalien järjestäminen. Kokous oli silti merkittävä, koska rauhanprosessi oli ollut täydellisesti pysähdyksissä yli kolme vuotta.[94]

Itä-Ukrainan hallinto muokkaa

Maaliskuussa 2016 saksalainen Bild-lehti julkaisi otteita saamastaan asiakirjasta. Sen mukaan Itä-Ukrainaa hallinnoidaan Venäjältä käsin eräänlaisessa varjohallituksessa. Lehden haltuunsa saaman asiakirjan mukaan venäläinen ministeriöiden välinen komissio päättää kaikista tärkeistä asioista Itä-Ukrainassa.[154] "Varjohallitusta" johtaa varaministeri Sergei Nazarov. Korkeat Venäjän viranomaiset ovat pitäneet asiakirjaa aitona.[155]

"Kansantasavaltojen" eli kapinallisalueiden johto muodostuu venäläisistä, entisen valtapuolueen jäsenistä ja järjestäytyneestä rikollisuudesta. ICG:n raportissa johto myönsi roolinsa erittäin rajoitetuksi. "Kapinan" tavoitteen katsotaan olevan Ukrainan pitäminen heikkona.[156]

Ihmisoikeusrikkomukset muokkaa

Pääartikkeli: Itä-Ukrainan kriisin ihmisoikeusrikkomukset

YK ja muut ihmisoikeuksia puolustavat järjestöt pitivät kriisin osapuolten ihmisoikeusrikkomuksia sodan sääntöjen tai ihmisyyden vastaisina. Kaikki sodan osapuolet ovat rikkoneet ainakin jossain määrin sodan sääntöjä ja humaanisia periaatteita.lähde?

YK:n, Amnestyn ja HRW:n tiedotteissa syytettiin kapinallisia muun muassa siviilien kidutuksista, murhista ja sieppauksista muun muassa lunnaita varten. Raporteissa syytetään separatisteja myös liian ankarista rangaistuksista ja siviilien määräämisestä pakkotyöhön. Selviytyneiden kertomukset tukevat väitettä.[157] Esimerkiksi Venäjän virallinen tiedotus ei tunnustanut tätä. Venäläismieliset ja Venäjä syyttivät Ukrainan hallitusta siviilien asuinalueiden tulituksesta raskain asein.lähde? Ukrainan virallinen tiedotus vaikeni tästä. Amnesty Internationalin mukaan Ukrainan vapaahtoispataljoonat sieppasivat ja pahoinpitelivät ihmisiä.lähde?

Sodan uhrit muokkaa

Taisteluissa oli kuollut huhtikuusta heinäkuun alkuun 2014 mennessä noin 200 Ukrainan sotilasta ja haavoittunut hieman yli 600. Separatistitaistelijoita oli kuollut noin 800. Siviilejä oli kuollut ainakin 250. 110 000 ihmistä oli paennut Venäjälle ja 54 000 Ukrainan sisällä.[158]

Kesän 2014 kuluessa pakolaisvirrat kasvoivat. YK:n pakolaisjärjestön mukaan 5. elokuuta 2014 Venäjän puolelle oli paennut jo noin 730 000 ihmistä ja Ukrainan sisäisiä pakolaisia on arviolta 117 000.[159]

Ukrainan tiedustelupalvelu SBU:n upseereja on murhattu 2016–2017. SBU:n mukaan ainakin osa murhista on Venäjällä suunniteltuja.[160]

Hallitusta vastaan taistelevien kapinallisten aseistautuneet ryhmät muokkaa

lähde?

Ulkomaisia yksiköitä ja yksittäistaistelijoita

Ukrainan asevoimien joukko-osastot ja Ukrainan sisäasiainministeriön joukot muokkaa

Pääartikkeli: Luettelo Itä-Ukrainan kriisin ukrainalaisista joukko-osastoista

Ukrainan armeijan apuna taisteli jalkaväkenä vapaaehtoispataljoonia, esimerkiksi Azovin, Donbasin ja Aidarin pataljoonat. Nämä pataljoonat olivat monesti äärikansallismielisten[161], muun muassa Oikean Sektorin perustamia[162], mutta toimivat Ukrainan sisäministeriön alaisuudessa[163].

Unkarin vaatimukset muokkaa

Toukokuussa 2014 Unkarin oikeistolainen pääministeri Viktor Orbán vaati Länsi-Ukrainaan kuuluvalle Taka-Karpatialle autonomiaa. Alueen väestöstä on merkittävä osa taustoiltaan unkarilaisia.[164] Vuoden 2001 väestönlaskennassa tämän maaseutuvaltaisen alueen väestöstä oli taustoiltaan ukrainalaisia 80,5 prosenttia ja unkarilaisia 12,1 prosenttia (noin 151 100 henkeä).[165][166]

Reaktiot maailmalla muokkaa

Ruotsi muokkaa

Keväällä 2014 Ruotsin hallitus ilmoitti pitkittyneen Ukrainan kriisin osoittavan, että Ruotsin on lisättävä puolustusmenojaan turvatakseen rajansa.[167] Elokuun lopulla Ruotsin puolustusvoimat ilmoitti nostavansa esikuntavalmiutta pääesikunnassa ja vahvistavansa tiedustelutoimintaa.lähde?

Suomi muokkaa

Elokuun lopussa 2014 Suomen Ilmavoimat ilmoitti nostavansa valmiuttaan venäläisten toistuvien ilmatilaloukkausten vuoksi. Samalla lentokalustoa siirrettiin Etelä-Suomeen.lähde?

Yhdysvallat muokkaa

Joulukuussa 2014 Yhdysvaltain kongressi halusi lähettää Ukrainaan aiemman "ei-tappavan sotilasavun" lisäksi myös tappavaa sotilasapua, muun muassa panssarintorjunta-aseita ja ammuksia. Kongressi halusi myös pakotteita niille venäläisille yhtiöille, jotka vievät aseita Ukrainan separatisteille. Presidentti Obama ei ollut varma, allekirjoittaako hän lain.[168]

Nato muokkaa

Nato päätti keväällä 2014 vahvistaa puolustustaan Itä-Euroopassa. Nato vahvisti joukkojaan maalla, merellä ja ilmassa. Baltian ilmapuolustus kolminkertaistettiin ja Viron Ämariin perustettiin lentotukikohta.[169][170]

Kesäkuussa 2016 Saksan ulkoministeri Frank-Walter Steinmeier huomautti, ettei Naton lisääntynyt aktiviteetti itärajoillaan ole omiaan lisäämään turvallisuutta ja vaati vuoropuhelua Venäjän kanssa.[171]

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

  1. ↑ Книга пам'яті загиблих [Memorial Book to the Fallen]
  2. ↑ Ilta-Sanomat, Ulkomaat
  3. ↑ OCHA Humanitarian Bulletin Ukraine, June 2016
  4. ↑ a b Kati Hyttinen: Milloin kriisistä tulee sota Mtv.fi. Viitattu 28.7.2014.
  5. ↑ a b c Novaja Gazeta: Salainen asiakirja todistaa, että Ukrainan pilkkomista valmisteltiin Venäjällä Helsingin Sanomat. 24.2.2015. Viitattu 24.2.2015.
  6. ↑ Rantanen, Esko: Vielä vuonna 2005 Venäjä toivoi Natolta jäsenkutsua - mutta siinä oli yksi pieni pulma (Mihail Zygar, "Putinin sisäpiiri" kirjan arvostelu) Talouselämä. 18.4.2016. Talentum. Viitattu 7.5.2016.
  7. ↑ Malaysia Airlinesin lento 17 ammuttiin alas Ukrainassa tasan neljä vuotta sitten - mitä tapauksesta tiedetään nyt? Iltalehti.fi. 17.7.2018. Viitattu 4.8.2022.
  8. ↑ Ukraine internal displacement nears 1 million as fighting escalates in Donetsk region The UN Refugees Agency. 6.2.2015. Yhdistyneet Kansakunnat. Viitattu 20.2.2015. (englanniksi)
  9. ↑ Ukraine, A Frozen Conflict World Policy Blog. 23.2.2016. World Policy Institute. Viitattu 25.7.2016. (englanniksi)
  10. ↑ Sergei Lavrov myönsi Venäjän taistelevan Ukrainassa Verkkouutiset. Viitattu 3.7.2017.
  11. ↑ Выступление и ответы на вопросы Министра иностранных дел России С.В.Лаврова на втором Международном научно-экспертном форуме «Примаковские чтения», Москва, 30 июня 2017 года www.mid.ru. Viitattu 3.7.2017. (venäjäksi)
  12. ↑ Putinin puhetta Ukrainasta analysoidaan lännessä: ”Kyseenalaistaa Ukrainan koko olemassaolon kansakuntana” Helsingin Sanomat. 22.2.2022. Viitattu 22.2.2022.
  13. ↑ Putin lähetti sotilaita Itä-Ukrainaan ”turvaamaan rauhaa” – Yhdysvaltain YK-lähettiläs: ”Se on pötypuhetta” Helsingin Sanomat. 22.2.2022. Viitattu 22.2.2022.
  14. ↑ Tällainen oli puhe, jossa Putin julisti Venäjän sotilasoperaation Yle Uutiset. 24.2.2022. Viitattu 24.2.2022.
  15. ↑ Venäläinen analyytikko: "Venäjä ei ikinä päästä Ukrainaa" Iltalehti.fi. 11.11.2015. Viitattu 25.7.2016.
  16. ↑ Ukrainan aseteollisuus on kriisin ydin Kaleva. 12.9.2014. Kaleva. Viitattu 24.2.2015.
  17. ↑ Novaja Gazeta: Venäjä suunnitteli Ukrainan osien haltuunottoa jo Janukovytšin vallassa ollessa Ylen uutiset. 24.2.2015.
  18. ↑ Hurri, Jan: Kolmas syy, miksi Venäjä haluaa Ukrainan Taloussanomat (Web Archive 2014). 17.8.2014. Viitattu 27.2.2023.
  19. ↑ Tämä on Venäjä Helsingin Sanomat (Web Archive 2016). 11.2.2015. Viitattu 27.2.2023.
  20. ↑ Shale Gas Riches at Stake in Ukraine Russia Insider. 1.10.2014. Russia Insider. Viitattu 26.3.2017. (englanniksi)
  21. ↑ Ukraine sees 2017 for commercial shale gas output Reuters, Energy. 16.5.2012. Reuters. Viitattu 26.3.2017. (englanniksi)
  22. ↑ Putinin väitetään päättäneen Ukrainan sodasta ja Krimistä jo ennen Maidanin vallankumousta Verkkouutiset. Viitattu 25.7.2016.
  23. ↑ Venäläislehti: Asiakirjat todistavat Putinin pirullisen Ukraina-suunnitelman Iltasanomat.fi. 24.2.2015. Viitattu 25.7.2016.
  24. ↑ Vladimir Putinin Ukraina-strategian valmisti vähän tunnettu oligarkki Verkkouutiset. Viitattu 25.7.2016.
  25. ↑ Vuodettu Kremlin sähköposti: Ukrainan sodan johtajia hämärässä veljeskunnassa Verkkouutiset. Viitattu 25.7.2016.
  26. ↑ Lännessä tehty suuri virhe? Iltalehti.fi. Viitattu 25.7.2016.
  27. ↑ Arto Huovinen: Ukrainan kriisiin etsitään nyt tosissaan ratkaisua Kansan Uutiset Viikkolehti. 22.8.2014. Viitattu 23.8.2014.
  28. ↑ Venäjän ulkoministeri: Naton "holtiton" laajentuminen on virhe Helsingin Sanomat Uutiset Ulkomaat 19.11.2014
  29. ↑ Puolustusministeri listasi Venäjän uhat: Terrorismi ja Naton laajeneminen Yle Uutiset Ulkomaat 10.11.2013
  30. ↑ Rasmussen ja Breedlove tukevat Naton laajenemista Itä-Eurpooppaan Venäjän Ääni 9.8.2014
  31. ↑ Kanervan tavannut Lavrov: Ukrainan Nato-jäsenyys uhka kansalliselle yhtenäisyydelle yle.fi. Viitattu 25.7.2016.
  32. ↑ Uusi Suomi Uusi Suomi. Viitattu 25.7.2016.
  33. ↑ Venäjän ulkoministeri syyttää länttä vallanvaihdon tavoittelusta Yle uutiset ulkomaat
  34. ↑ Ukraina näpäytti Venäjää vain päivää ennen neuvotteluita hs.fi. Viitattu 25.7.2016.
  35. ↑ Venäjä suomii Ukrainan Nato-päätöstä yle.fi. Viitattu 25.7.2016.
  36. ↑ Ukraina kääntyy kohti Natoa yle.fi. Viitattu 25.7.2016.
  37. ↑ Ian Bremmer: What You Should Know About Ukraine Time.com. Viitattu 25.7.2016. (englanniksi)
  38. ↑ Turun Sanomat: Ukraina aloittaa ”terrorismin vastaisen operaation”
  39. ↑ Ukraina aloitti sotilasoperaation Iltalehti.fi. Viitattu 25.7.2016.
  40. ↑ Punainen Risti: Ukrainassa käydään sisällissotaa – Donetskissa taas verisiä taisteluita Ylen uutiset. 23.7.2014. Viitattu 23.7.2014.
  41. ↑ Näkökulma: Venäjä käy sotaa – sen voisivat Suomen valtiojohtajatkin tunnustaa . HS.fi. Viitattu 25.7.2016.
  42. ↑ Ukraina syytti Venäjää Odessan verilöylystäUkraina syytti Venäjää Odessan verilöylystä HS.fi. Viitattu 25.7.2016.
  43. ↑ Odessa: Who is to blame for 46 Odessa deaths? Kyiv Post.
  44. ↑ Alkavatko rynnäköt Itä-Ukrainassa? Takaraja umpeutumassa iltasanomat.fi. 11.4.2014. Viitattu 25.7.2016.
  45. ↑ Ukrainan presidentti: Terrorismin vastainen operaatio alkaa iltasanomat.fi. 14.4.2014. Viitattu 25.7.2016.
  46. ↑ Ukrainan sotilasoperaatiosta tuli täysi farssi - sotilaat luovuttivat itkien kiväärien lukot iltasanomat.fi. 16.4.2014. Viitattu 25.7.2016.
  47. ↑ Meet Igor Strelkov, The Face Of The Insurgency In Eastern Ukrainelähde?
  48. ↑ a b Hallamaa, Teemu: Putin: Ukrainassa täysimittainen sisällissota Yle uutiset ulkomaat. 23.5.2014. Yle. Viitattu 23.5.2014.
  49. ↑ Paananen, Arja: Poroshenko julistautui Ukrainan presidentiksi Ilta-Sanomat. 25.5.2014. Sanoma. Viitattu 17.4.2016.
  50. ↑ Aro, Jessikka: Ukraina haluaa Venäjän tunnustavan uuden presidentin – syyttää valtavasta propagandakampanjasta Yle Uutiset. 31.5.2014. Yle. Viitattu 31.5.2014.
  51. ↑ Ukrainan armeijalle merkittävä voitto hs.fi. Viitattu 25.7.2016.
  52. ↑ Ukrainan joukot vetäytyvät Luhanskin liepeillä Yle Uutiset. Viitattu 25.7.2016.
  53. ↑ Separatistit valtaavat Itä-Ukrainaa – tiedustelutietoa Venäjän armeijan yksiköistä Yle Uutiset. Viitattu 25.7.2016.
  54. ↑ Ukraina: Kapinallisten hallussa koko raja-alue Luhanskista Asovanmerelle HS.fi. Viitattu 25.7.2016.
  55. ↑ Sota vei halut yhteiseloon Itä-Ukrainan kylissä HS.fi. Viitattu 25.7.2016.
  56. ↑ Minna Pye: Venäjä aseistaa kapinallisia – länsi pohtii vastatoimia Yle Uutiset Ulkomaat. 29.8.2014.
  57. ↑ Ukraina: Kymmeniä venäläisiä panssarivaunuja tulossa maahan Yle Uutiset. Viitattu 25.7.2016.
  58. ↑ Etyjin tarkkailijat todistivat asekuljetuksia Itä-Ukrainassa – järjestö "hyvin huolissaan" Yle Uutiset. Viitattu 25.7.2016.
  59. ↑ Donetskissa voimakasta tykistötulta Yle Uutiset. Viitattu 25.7.2016.
  60. ↑ Venäläinen ex-sotapäällikkö kehottaa Venäjän joukkoja lähtemään Ukrainasta Verkkouutiset. Viitattu 25.7.2016.
  61. ↑ HS Ilta: Miksi taistelut Ukrainassa kiihtyvät jälleen? HS.fi. Viitattu 25.7.2016.
  62. ↑ Yle Uutiset Donetskissa: Taistelut kiihtyvät Itä-Ukrainassa Yle Uutiset. Viitattu 25.7.2016.
  63. ↑ Taistelut kiihtyivät Itä-Ukrainassa - Mariupolissa kymmeniä uhreja Turun Sanomat. Viitattu 25.7.2016.
  64. ↑ Erja Tuomaala: Näistä löytyi sopua Minskin kokouspöydässä Yle Uutiset. 12.2.201. Viitattu 25.7.2016.
  65. ↑ Minskin laiha anti: Hengähdystauko Ukrainan sotaan yle.fi
  66. ↑ Ukraina: Venäjältä tuli 50 panssarivaunua Ukrainaan neuvottelujen aikana 12.2.2015 aamulehti.fi (Archive.org)
  67. ↑ Ukraina: Hyökkäykset maan itäosassa rauhoittuneet Hs.fi. Viitattu 25.5.2015.
  68. ↑ Itä-Ukrainassa leimahti taas Iltalehti. Viitattu 25.5.2015.
  69. ↑ Mimosa Hedberg Julkaisu = Iltalehti: Näin USA kouluttaa Ukrainan sotilaita iltalehti.fi. 15.5.2015. Viitattu 25.5.2015.
  70. ↑ Markku Saarinen: Venäjä kokoaa voimiaan Ukrainassa Iltalehti. 18.5.2015. Viitattu 25.5.2015.
  71. ↑ Kenraaliluutnantti Frederick Hodges vierailee HelsingissäUSA:n Euroopan-joukkojen komentaja: Venäjän toimet Itä-Ukrainassa ehkä merkki seuraavasta hyökkäyksestä Hs.fi. Viitattu 25.5.2015.
  72. ↑ Itä-Ukrainassa tilanne kiristyy: Yksi kovimmista taisteluista sitten helmikuun tulitauon Mtv3. 3.6.2015. Viitattu 5.6.2015.
  73. ↑ Ukrainan sodan pelätään roihahtavan uudelleen Helsingin Sanomat. 17.8.2015. Viitattu 17.8.2015.
  74. ↑ Ukrainan taistelut vain kiihtyvät - jo tuhansia kuollut, myös siviilejä Mtv.fi. Viitattu 25.7.2016.
  75. ↑ Ukraina: Separatistit aloittaneet laajamittaisen hyökkäyksen Verkkouutiset. Viitattu 25.7.2016.
  76. ↑ Itä-Ukrainan etulinjassa kyllästytty taistelemiseen – separatistisotilas haluaisi jo kotiin Mtv.fi. Viitattu 25.7.2016.
  77. ↑ Ukrainassa leimahti taas – separatistit iskivät kymmeniä kertoja Verkkouutiset. Viitattu 25.7.2016.
  78. ↑ Ukraina: Tulitauko pitänyt ensi kertaa viikon savonsanomat.fi. Viitattu 25.7.2016.
  79. ↑ Ukraina on alkanut vetää kalustoaan Itä-Ukrainasta Yle Uutiset. Viitattu 25.7.2016.
  80. ↑ BBC: Ukrainan ja Venäjän väliset suorat lennot kielletään ensi yöstä alkaen – "Hulluutta" Yle Uutiset. Viitattu 25.7.2016.
  81. ↑ Ukrainan itärintama hiljeni – tutkijat varoittavat uudesta leimahduksesta HS.fi. Viitattu 25.7.2016.
  82. ↑ Kataja-Lian, Marika: Itä-Ukrainassa taistellaan taas: Useita kuolleita Yle Uutiset Ukraina. 30.1.2017. Yleisradio. Viitattu 5.7.2017.
  83. ↑ Summanen, Kasperi: Venäjä kerää joukkoja Ukrainan rajalle Verkkouutiset. 31.7.20178. Viitattu 1.8.2017.
  84. ↑ Hakala, Heikki: Ukrainassa tiedustelu-upseerien murha-aalto: ”Osa Venäjän hybridisotaa” Verkkouutiset.fi. 30.6.2017. Viitattu 3.11.2017.
  85. ↑ Summanen, Kasperi: ”Venäjä aloitti uuden varjosodan Ukrainassa” Verkkouutiset.fi. 3.11.2017. Viitattu 3.11.2017.
  86. ↑ Onko Vladimir Putinin ehdotus ansa Ukrainalle? Verkkouutiset, Heikki Hakala, 21.10.2017
  87. ↑ Venäjä-mielinen Donetskin kansantasavallan johtaja kuoli räjähdyksessä Ukrainassa, Venäjä syyttää kuolemasta Ukrainan hallintoa. Ukrainan turvallisuuspalvelu kiistää väitteet siitä, että Ukrainan hallinto olisi sekaantunut kapinallisjohtajan kuolemaan
  88. ↑ Kansantasavallan johtaja räjåytettiin Kansan Uutiset
  89. ↑ Tämä Mustanmeren välikohtauksesta tiedetään: Venäjä avasi tulen kolmea ukrainalaista alusta vastaan, YK:n turvallisuusneuvosto hätäkokoukseen, Kiovassa päätetään sotatilalaista Helsingin Sanomat. 25.11.2018. Viitattu 26.11.2018.
  90. ↑ Tutkija kertoo, miksi Venäjä kurittaa Ukrainaa KP24. 26.11.2018. Viitattu 1.12.2018.
  91. ↑ Venäjän Ukrainan taloutta heikentävät toimet Asovanmerellä voivat toistua myös Itämerellä iltalehti.fi. Viitattu 1.12.2018.
  92. ↑ Asovanmeren konflikti – Venäjä ei laskenut leikkiä verkkouutiset.fi. 12.1.2018. Viitattu 1.12.2018.
  93. ↑ Kasperi Summanen: Ukrainan separatistikomentaja loikkasi: Paljastaa Venäjän toimet verkkouutiset.fi. 3.5.2019. Viitattu 6.3.2019.
  94. ↑ a b Analyysi: Ukrainan presidentti pysyi tiukkana Vladimir Putinille Yle Uutiset. Viitattu 3.3.2020.
  95. ↑ STT: Ukraina: Venäjän tukemat kapinalliset rikkoneet tulitaukoa heti sen alettua | SSS.fi sss.fi. Viitattu 6.4.2021.
  96. ↑ President: Ukraine suffers no combat casualties for 29 days in a row www.ukrinform.net. Viitattu 6.4.2021. (englanniksi)
  97. ↑ Venäjä ja Yhdysvallat keskustelivat Itä-Ukrainan tilanteesta, kertoo Tass Yle Uutiset. Viitattu 6.4.2021.
  98. ↑ Katja Incoronato: Miksi Venäjä aktivoitui Ukrainassa juuri nyt? Tutkija: Vladimir Putin voi haluta sotaa kolmesta syystä Uusi Suomi. Viitattu 6.4.2021.
  99. ↑ Ukrainalaissotilaita kuollut taisteluissa, Ukraina kehotti Natoa kiirehtimään jäsenyyttään sotilasliitossa Helsingin Sanomat. 6.4.2021. Viitattu 6.4.2021.
  100. ↑ Venäjä sanoo vetäytyvänsä Ukrainan rajalta verkkouutiset.fi. 22.4.2021. Viitattu 22.4.2021.
  101. ↑ a b Naton ulkoministerit Venäjälle: Voimankäytöllä Ukrainaa vastaan olisi kova hinta Yle Uutiset. 30.11.2021. Viitattu 1.12.2021.
  102. ↑ Nato neuvottelee Ukrainan tilanteesta, Venäjän ja Ukrainan sanasota kiihtyy – Yle seuraa päivän tapahtumia Yle Uutiset. 1.12.2021. Viitattu 1.12.2021.
  103. ↑ Putin allekirjoitti asetuksen Itä-Ukrainan kapinallisalueiden tunnustamiseksi – "Ukrainan liittyminen Natoon olisi suora uhka Venäjän turvallisuudelle" Yle Uutiset. 21.2.2022. Viitattu 22.2.2022.
  104. ↑ Putin määräsi venäläissotilaita Itä-Ukrainan separatistialueille "turvaamaan rauhaa" Yle Uutiset. 22.2.2022. Viitattu 22.2.2022.
  105. ↑ Borrell: Putinin päätös lähettää sotilaita Donetskiin ja Luhanskiin on toinen suora aggressio Ukrainaa kohtaa Yle Uutiset. 22.2.2022. Viitattu 22.2.2022.
  106. ↑ Uudet satelliittikuvat viittaavat muutokseen Venäjän joukkojen sijoittelussa – avaruusteknologiayhtiö: Sotilaallinen valmius on lisääntynyt Yle Uutiset. 21.2.2022. Viitattu 22.2.2022.
  107. ↑ Teemu Juhola: Hyökkäys alkoi monesta ilmansuunnasta Yle.fi. Viitattu 24.2.2022.
  108. ↑ Mitä todisteita on Venäjän sotatoimista Ukrainassa? Iltalehti.fi. 25.9.2014. Arkistoitu . Viitattu 25.7.2016.
  109. ↑ The worst excuses Russia has given for its forces being in Ukraine Independent. Viitattu 25.7.2016.
  110. ↑ Amnesty: Ukrainan sotijat eivät piittaa siviilien hengestä, Venäjä ruokkii konfliktia Yle Uutiset. Viitattu 25.7.2016.
  111. ↑ Ukrainan kapinalliset nimesivät GRU-miehen komentajakseen Turun Sanomat. Viitattu 25.7.2016.
  112. ↑ Tommi Parkkonen: Ukrainalaissotilas Iltalehdelle, "Sotilaita pakastimissa" Iltalehti. 3.9.2014. Viitattu 27.8.2015.
  113. ↑ Kasperi Summanen: Venäläissotilaat kertovat totuuden: Tällainen on Vladimir Putinin sota Verkkouutiset. 11.9.2014. Viitattu 27.8.2015.
  114. ↑ Arja Paananen: Venäjällä outoja hautajaisia - kuolivatko he Ukrainassa? Ilta-Sanomat. Viitattu 27.8.2015.
  115. ↑ Järjestö: Jo yli 700 venäläissotilasta kaatunut Itä-Ukrainassa Ilta-Sanomat. 4.2.2015. Viitattu 27.8.2015.
  116. ↑ a b c Virallinen Venäjä petti Itä-Ukrainan tuhannet sotaturistit – "Lähdit vapaaehtoisesti ja palasit, entä sitten?" Yle Uutiset. Viitattu 10.12.2017.
  117. ↑ Oudot miehet vartioivat hautausmaita - venäläissotilaiden kuolemia tutkivien kimppuun käydään Verkkouutiset. Viitattu 25.7.2016.
  118. ↑ Huhut kiertävät: Olivatko sotilaat kuolleet Ukrainassa? Helsingin Sanomat. 13.9.2014. Viitattu 27.8.2015.
  119. ↑ HS:n toimittaja näki venäläisjoukkoja liikkeellä Ukrainan suuntaan HS.fi. 29.1.2015.
  120. ↑ Ylen kuvausryhmä kohtasi Venäjän sotilassaattueen lähellä Ukrainan rajaa – katso video Yle. 23.2.2015.
  121. ↑ Pihkovan venäläissotilaat haudattiin salaa – HS vieraili kaupungissa Helsingin Sanomat. 13.9.2014.
  122. ↑ Ukrainalaissotilas Iltalehdelle: "Sotilaita pakastimissa" Iltalehti.fi. Viitattu 25.7.2016.
  123. ↑ Guardian löysi venäläissotilaan sometilin: "Parempi, että pysytte tietämättöminä, sillä totuus on hirveä" Iltalehti.fi. Viitattu 25.7.2016.
  124. ↑ Venäläissotilaat kertovat totuuden: Tällainen on Vladimir Putinin sota Verkkouutiset. Viitattu 25.7.2016.
  125. ↑ Anna Nemtsova: 'I Had No Idea We Were to Go to Ukraine' Newsweek. 10.9.2014. Viitattu 25.7.2016.
  126. ↑ ”Sanoin vaimolleni lähteväni sotaan”- Amerikkalaislehti julkisti oudon muistion Uusi Suomi. Viitattu 25.7.2016.
  127. ↑ "Vain 10 meistä jäi eloon" - onko uusi ääninauha todiste Venäjän sodasta Itä-Ukrainassa? Iltasanomat.fi. 22.9.2014. Viitattu 25.7.2016.
  128. ↑ Laura Halminen: Sotilaiden äidit kutsui Ukrainan tilannetta hyökkäykseksi Järjestö pyysi Putinia tuomaan sotilaat kotiin Helsingin Sanomat. 29.8.2015. Viitattu 27.8.2015.
  129. ↑ Separatistijohtaja: Separatistien joukoissa lomalla olevia venäläissotilaita Aamulehti. Viitattu 25.7.2016.
  130. ↑ Johanna Mattinen: Venäläiskanava näytti sotilaan hautajaiset Iltalehti.fi. 5.9.2014.
  131. ↑ "Lomalla ja vahingossa" ? Viisi huonointa tekosyytä Venäjän joukoille Ukrainassa Aamulehti. Viitattu 25.7.2016.
  132. ↑ Todisteita Venäjän sotilaista Ukrainassa löytyy Petsamosta asti Iltalehti.fi. Viitattu 25.7.2016.
  133. ↑ Ukrainan kiinniottamat sotilaat: "Meidät lähetettiin tykinruuaksi" Iltasanomat.fi. 26.8.2014. Viitattu 25.7.2016.
  134. ↑ Omaiset jäljittävät Ukrainassa taistelleita venäläissotilaita Helsingin Sanomat. Viitattu 25.7.2016.
  135. ↑ Äiti-Venäjä uhraa poikiaan – "Ukrainassa taistellut kolmen viime kuukauden aikana yli 10 000 venäläissotilasta" Yle Uutiset. Viitattu 25.7.2016.
  136. ↑ Separatistijohtaja: Venäläissotilaita taistelee separatistien riveissä Itä-Ukrainassa Yle Uutiset. Viitattu 25.7.2016.
  137. ↑ A-studio Jakso 5/1872 (Linkki vanhenee, mutta saatavilla Elävästä Arkistosta myöhemmin.) Yle uutiset. 9.2.2015.
  138. ↑ Itar-Tass: Koko avustussaattue saapunut Luhanskiin Yle. 22.8.2014.
  139. ↑ Ukraina rajan yli tulleesta avustussaattueesta: Venäjän invaasio Yle. 22.8.2014. Viitattu 9.12.2014.
  140. ↑ Ukraina: Luvaton autosaattue ylitti taas rajan Venäjältä Yle. 30.11.2014. Viitattu 9.12.2014.
  141. ↑ Ukraine crisis: Russia halts gas supplies to Kiev BBC.com. 16.6.2014. Viitattu 25.7.2016.
  142. ↑ Suomalainen asiantuntija huolestui: Ajetaanko Venäjää asevoimien käyttöön? Uusi Suomi. Viitattu 25.7.2016.
  143. ↑ Malesialainen matkustajakone ammuttu alas Ukrainassa HS.fi. 17.7.2014. Viitattu 9.12.2014.
  144. ↑ MH17-turmakoneessa olikin 298 ihmistä Lentoposti.fi. 18.7.2014.
  145. ↑ Urpelainen, Anna-Kaisa: BBC: Näin Venäjän televisio harhauttaa katsojia Ilta-Sanomat. 24.4.2015. Sanoma Oy. Viitattu 17.4.2016.
  146. ↑ Urpelainen, Anna-Kaisa: Näin Putin on aseistanut Venäjän median käyttöönsä Ilta-Sanomat. 23.4.2015. Sanoma. Viitattu 17.4.2016.
  147. ↑ Tervo, Jari: Jari Tervo: Trolliarmeija Yle Uutiset. 16.9.2014. Yleisradio. Viitattu 17.4.2016.
  148. ↑ Aro, Jessikka: Oletko joutunut Venäjän trolliarmeijan kohteeksi – kerro kokemuksistasi Yle Uutiset. 15.9.2014. Yleisradio. Viitattu 17.4.2016.
  149. ↑ Brännare, Stina: Tutkija: Verkkosodan takana voi olla Pietarissa sijaitseva trollitehdas Yle Uutiset. 12.9.2014. Yleisradio. Viitattu 17.4.2016.
  150. ↑ Etyj: Itä-Ukrainassa lukuisia tulitaukorikkomuksia kapinallisten puolelta Ylen Uutiset. 20.2.2015. Viitattu 20.2.2015.
  151. ↑ Kapinallisjohtaja: Voimme tulittaa omalla alueellamme Yle Uutiset. 15.2.2015. Viitattu 20.2.2015.
  152. ↑ Ukraine calls for U.N. peacekeepers to observe ceasefire Reuters. 19.2.2015. Viitattu 20.2.2015.
  153. ↑ Russia accuses Ukraine of aiming to destroy Minsk accords BBC News. 19.2.2015. BBC News. Viitattu 20.2.2015.
  154. ↑ Saksalaislehti: Itä-Ukrainan hallintoa pyöritetään Venäjällä Keskisuomalainen. 30.3.2016. Keski-Suomen Media. Viitattu 30.3.2016.
  155. ↑ Hannula, Tommi: Saksalaislehti: Itä-Ukrainaa johtaa todellisuudessa Venäjän perustama varjohallitus Helsingin Sanomat. 30.3.2016.
  156. ↑ Niemeläinen, Jussi: Oma päätös vai pakko? Helsingin Sanomat. 31.3.2016.
  157. ↑ Separatistien nöyryyttämä ukrainalaisnainen: Tämä kuva pelasti henkeni MTV Uutiset. 7.9.2014. MTV Internet. Viitattu 17.4.2016.
  158. ↑ Ukraine crisis: Rebels abandon Sloviansk stronghold BBC News. 5.7.2014. BBC News Services. Viitattu 17.4.2016. (englanniksi)
  159. ↑ Nurminen, Jussi: UNHCR: Ukrainasta paennut Venäjälle 730 000 ihmistä Yle Uutiset. 5.8.2014. Viitattu 5.8.2014.
  160. ↑ Ukrainassa tiedustelu-upseerien murha-aalto: "Osa Venäjän hybridisotaa" Verkkouutiset. 1.7.2017.
  161. ↑ Salaperäinen Azov-pataljoona – miehet hiihtonaamareissa Yle Uutiset. Viitattu 25.7.2016.
  162. ↑ Vapaaehtoisia Ukrainan pataljooniin jonoksi asti Iltasanomat.fi. 24.8.2014. Viitattu 25.7.2016.
  163. ↑ Ukraina ulkoisti osan sotimisesta yksityisille pataljoonille Iltalehti.fi. Viitattu 25.7.2016.
  164. ↑ Yrjö Kokkonen: Ukrainan tuska kasvaa – Ukrainan unkarilaisillekin vaaditaan autonomiaa Yle Uutiset. 17.5.2014. Viitattu 18.5.2014.
  165. ↑ About number and composition population of Zakarpattia region by data All-Ukrainian census of the population 2001. National structure (Taka-Karpatian alueen asukkaiden kansallisuus 2001 väestönlaskennassa) Ukrainan tilastokeskus, ukrcensus.gov.ua. Viitattu 19.5.2014. (englanniksi)
  166. ↑ Devžavna služba statystyky Ukrajiny: Tšyselnist najavnoho naselennja Ukrajiny na 1 sitšnja 2013 roku (pdf) (Ukrainan paikkakuntien viralliset väkilukuarviot 1.1.2013) 2013. Kiova: Deržavna služba statystyky Ukrajiny (Ukrainan tilastokeskus), ukrcensus.gov.ua. Viitattu 19.5.2014. (ukrainaksi)
  167. ↑ Sweden's Leaders Say More Money Is Needed to Secure Borders ´The Wall Street Journal. Viitattu 15.8.2014.
  168. ↑ USA:n kongressi haluaa aseistaa Ukrainaa Yle. 13.12.2014. Viitattu 13.12.2014.
  169. ↑ "Rasmussen: Nato vahvistaa puolustustaan Itä-Euroopassa" Yle, Julkaistu 16.4.2014 Viitattu 16.4.2014
  170. ↑ "Nato vastaa Venäjän toimiin – lentotukikohta Viroon" Helsingin Sanomat 16.4.2014, Viitattu 16.4.2014
  171. ↑ Simo Ortamo: Saksan ulkoministeri arvostelee Naton "sapelinkalistelua" Venäjää vastaan Yle Uutiset. 18.6.2016. Viitattu 19.6.2016.

Kirjallisuutta muokkaa

  • Laurén, Anna-Lena & Lodenius, Peter: Ukraina – rajamaa. Suomennos: Liisa Ryömä & Robert Ryömä. Helsinki: Teos: Schildts & Söderströms, 2015. ISBN 978-951-851-648-7.
  • Ukraina kriisissä, Arto Luukkanen, Auditorium Helsinki 2015, ISBN 978-952-7043-62-2

Aiheesta muualla muokkaa

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Itä-Ukrainan_sota&oldid=22250550”