Itä-Afrikan hautavajoama
Itä-Afrikan hautavajoama eli Itä-Afrikan repeämälaakso on tuhansia kilometrejä pitkä pohjois–eteläsuuntainen hautavajoama Itä-Afrikassa. Se kulkee Djiboutin, Etiopian, Kenian, Ugandan, Kongon demokraattisen tasavallan, Ruandan, Burundin, Tansanian, Sambian, Malawin ja Mosambikin kautta.[1]
Historia muokkaa
Hautavajoama on syntynyt Afrikan laatan jakaantuessa kahdeksi laataksi.[2] Repeämälaakso muodostui 20 miljoonaa vuotta sitten myöhäisellä kenotsooisella kaudella.[3] Laakson nuorimmat suurmuodostumat ovat syntyneet luultavasti viimeisten 10 000 vuoden aikana.[4]
Ensimmäisenä repeämän synnyn pystyi tieteellisesti selittämään skotlantilainen geologi John Walter Gregory tutkimusretkellään vuonna 1893. Samalla hän keksi tämäntyyppisille laaksoille nimityksen Rift Valley, repeämälaakso. Hautavajoaman itäistä haaraa kutsutaan hänen mukaansa Gregoryn repeämälaaksoksi.[5]
Itä-Afrikan hautavajoama levenee noin neljä millimetriä vuodessa, mikä on vain viidesosa Ison hautavajoaman kahden pohjoisen haaran, Punaisenmeren ja Adeninlahden levenemisnopeudesta. Miljoonien vuosien kuluttua hautavajoama muuttuu ilmeisesti pitkäksi ja kapeaksi salmeksi, kun Punaisenmeren vedet tunkeutuvat Djiboutin Afarin syvänköä reunustavan ylänköseudun läpi.[1]
Piirteet muokkaa
.jpg)
Itä-Afrikan hautavajoamassa on kaksi haaraa, itäinen ja läntinen. Hautavajoaman syvimpiin kohtiin on muodostunut järvien helminauha, jonka suurimpia järviä ovat läntisen haaran Albertin-, Edwardin-, Kivu-, Tanganjika- ja Njassajärvi. Näistä Tanganjika on peräti 1 470 metriä syvä. Itäisen haaran järvet ovat pienempiä ja matalampia. Niihin kuuluu muun muassa Turkanajärvi, joka on maailman suurin suolajärvi (jos Kaspianmerta ei lueta järveksi). Itäisen ja läntisen haaran välissä sijaitsee Victorianjärvi, joka on Afrikan suurin järvi.[1]
Hautavajoaman reunojen korkeus vaihtelee alueittain. Laakson pohjan tasanko on esimerkiksi Kenian Nairobin lähistöllä 600 metriä sen jyrkkien reunojen alapuolella. Laaksolla on siellä leveyttä 50 kilometriä, ja laakson reunoilta voi nähdä vastakkaisen reunan kallioseinämät.[4] Laakson pohjalla on paikoitellen puolentoista kilometrin paksuudelta laavaa ja kerrostuneita kivilajeja.[3]
Itä-Afrikan hautavajoamassa on useita tulivuoria, kuten Kilimanjaro.[1] Useimmat ovat jo kauan olleet sammuneina, mutta 30 on yhä aktiivisia.[6]
Itä-Afrikan hautavajoamasta on löydetty paljon ihmisen evoluutioon liittyviä fossiileja. Erityisen merkittävä kaivauskohde on 50 kilometrin mittainen Olduvain rotko Tansaniassa.[7]
Lähteet muokkaa
- Willcock, Colin: Itä-Afrikan repeämälaakso. Suomentanut Sarvala, Maija. WSOY, 1982. ISBN 951-0-10933-9.
Viitteet muokkaa
- ↑ a b c d Olds, Margaret (julkaisija): Geologica: elävä ja muuttuva maapallo, s. 210–213. Suomentanut Hallanaro, Eeva-Liisa. Ullman, 2009.
- ↑ Hannah Osborne: One of Africa's Tectonic Plates Is Rotating in a Different Direction to All the Others Newsweek. 9.6.2020. Viitattu 23.7.2020. (englanniksi)
- ↑ a b Willcock 1982, s. 25.
- ↑ a b Willcock 1982, s. 16–17.
- ↑ Willcock 1982, s. 20–25.
- ↑ Willcock 1982, s. 28.
- ↑ Olduvai Gorge (archaeological site, Tanzania) Encyclopædia Britannica. Viitattu 25.10.2018. (englanniksi)