Iso Vehkajärvi (Virrat)
Iso Vehkajärvi [2][1] on Etelä-Pohjanmaalla Ähtärissä Honkaperällä ja Virroilla Killinkoskella sijaitseva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistöön.[2][1]
| Iso Vehkajärvi | |
|---|---|
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Etelä-Pohjanmaa, Pirkanmaa |
| Kunnat | Ähtäri, Virrat |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
| Valuma-alue | Toisveden alue (35.42) |
| Laskujoki | Pylkkäänkoski [1] |
| Järvinumero | 35.423.1.002 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 130,6 m [1] |
| Rantaviiva | 11,253 km [2] |
| Pinta-ala | 1,33938 km² [2] |
| Saaria | 4 [1] |
 Iso Vehkajärvi |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Maantietoa muokkaa
Järven pinta-ala on 134 hehtaaria eli 1,3 neliökilometriä. Se on 2,7 kilometriä pitkä ja 1,2 kilometriä leveä. Järvi on nykyään kaksiosainen, josta alaosaa kutsutaan Isoksi Vehkajärveksi ja yläosaa Vähäksi Vehkäjärveksi. Järvialtaita yhdistää toisiinsa noin 60 metriä leveä ja alle 600 metriä pitkä Viitasensalmi. Vähä Vehkajärvi on soikean muotoinen järvenosa, mutta Iso Vehkajärvi on vaihtelevamman muotoinen. Sillä on pohjoisrannassa kaksi niemeä Pihtiniemi ja Harjumäki. Niiden välissä sijaitsee kapea mutta 350 metriä pitkä Pihtilahti. Myös etelärannassa on kaksi niemeä, joista pitempi on nimeltään Honkaniemi. Näidenkin niemien välissä sijaitsee Pihtilahti, jonka lahdensuu on edellistä leveämpi. Ylempänä järvi on leveämpi ja siellä sijaitsevat pohjoisessa Vehkalahti ja etelässä Majalahti. Järven lounaispää kapenee luusuaksi, josta alkaa lyhyt Pylkkäänkoski. Järvessä on kartan mukaan neljä saarta. Yksi luotomainen saari sijaitsee Vähässä Vehkajärvessä Viitasensalmen suulla. Kaksi muuta saarta sijaitsevat Viitasensalmen alasuulla. Neljäs saari sijaitsee järven lounaispään itärannassa olevan pienen niemen edustalla.[2][1]
Järven rantaviivan pituus on 11,3 kilometriä. Suurin osa rannoista ovat peltomaata, mutta sekä lounaisosan itärannat että Vehkalahden ja myös Viitasensalmen ja Vähän Vehkajärven eteläosat ovat metsämaata. Järven lähiympäristön haja-asutus muodostuu alle 30 taloudesta, joista mahdollisesti 15 ovat maatiloja. Osa talouksista muodostavat kauempana sijaitsevalle Killinkosken taajaman itäpuolelle kolme kulmakuntaa lisää. Ne ovat Honkaperä, Pylkkäänkylä ja Alastaipale. Rannoille on rakennettu yli 30 vapaa-ajan asuntoa. Niille tulee tiet sekä kantatieltä 68 että siitä haarautuvalta Honkaperän kautta kulkevalta kylätieltä. Virtain ja Ähtärin välinen kuntaraja kulkee järven poikki niin, että raja kulkee Vehkapurolta Harjunmäen itäpuolelta ja järven vastarannalla se rantautuu eteläisemmän niemeen. Järvestä jää yli puolet Ähtärin puolelle.[2][1][3]
Säännöstely muokkaa
Killinkosken kylässä sijaitseva Vuolteenjärvi on säännöstelty ja säännöstelylupa kuuluu Killin Voimalle. Järven keskivedenkorkeus on kartan mukaan 130,6 metriä mpy, mikä on sama kuin Isolla Vehkajärvellä. Vedenpinnan vaihtelulle on luvassa määritelty raja-arvot 130,18 ja 130,88 metriä mpy. Vaikka järvien välissä on Pylkkäänkoski, on säännöstelyluvan yläraja niin korkea, että sen puitteissa on luvallista nostaa myös Ison Vehkajärven vedenpintaa.[1][4]
Historiaa muokkaa
Vuoden 1961 peruskartassa on järven rannat laajemmin viljeltyjä kuin ne ovat tänään. Peltoala on pienentynyt erityisesti Viitasensalmen ja Vähän Vehkajärven eteläosassa sekä järven lounaispään itärannoilla. Muualla on tapahtunut vain pieniä muutoksia. Edellä mainitut muutokset ovat kaikki 1980-luvulta. Vehkapuron uomaa on oikastu 1990- tai 2000-luvulla, sillä vanhasta uomasta muistuttaa vielä Vehkalahden lähellä oleva kuntarajan pienet mutkat.[5][6][7]
Vesistösuhteet muokkaa
Järvi sijaitsee Kokemäenjoen vesistössä (vesistöaluetunnus 35) Ähtärin ja Pihlajaveden reittien valuma-alueen (35.4) Toisveden alueella (35.42), jonka Pakarinjoen alueeseen (35.423) järvi kuuluu. Järvi on yksi Ähtärin reitin järviketjun järvistä.[1][8]
Järvi saa pääosan vedestään Ähtärin reitin vedenvirtauksesta, joka tulee yläjuoksulla Pakarinjokea pitkin Peränteen järvestä. Siihen laskevat tai johdetut metsä- tai suo-ojat muodostavat sen vesitaloudessa vain pienen osan. Järveen laskevista metsäojista kaikki saavat alkunsa Honkavuoren ja Niinimäen rinteiltä. Pohjoispuolelta siihen laskee Vehkopuro, joka kerää ojitetun Sauvasuon vedet ja se tuo myös puron sivuojien välityksellä metsien kuivatusvesiä. Puron valuma-alueella sijaitsee myös Housulampi (2 ha). Vähä Vehkajärveen laskeva Hornikonpuro tuo ojitetun Suurisuon kuivatusvesiä sekä sen takaa aina Harjukankaan länsipuolelta asti.[8]
Järven lasku-uoma on lyhyt Pylkkäänkoski, jossa vedellä ei ole mainittavaa pudotusta ollenkaan. Koski laskee Vuolteenjärveen (18 ha). Vesireitti jatkuu Kahilanjärven ja Väliveden kautta Toisveteen.[1][8]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d e f g h i j Iso Vehkajärvi, Ähtäri (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 26.10.2019.
- ↑ a b c d e f Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 5.12.2018.
- ↑ Iso Vehkajärvi, Ähtäri (sijainti ilmavalokuvassa) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 26.10.2019.
- ↑ Killin Voima Oy, Koillis-Satakunnan Sähkö Oy, viitattu 9.12.2018
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 2223 10 Killinkoski. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1961. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 9.12.2018)
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 2223 10 Killinkoski. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1981. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 9.12.2018)
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 2223 10 Killinkoski. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1990. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 9.12.2018)
- ↑ a b c Iso Vehkajärvi (35.423.1.002) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 5.12.2018.
Ähtärinjärvi • Niemisvesi-Pemu • Hankavesi-Välivesi • Peränne • Liesjärvi
Kivijärvi • Ouluvesi • Jauhojärvi • Iso Haapajärvi • Valkeinen • Vähä Haapajärvi • Iso Vehkajärvi • Kortteinen • Hautojärvi
Voilampi • Hirvijärvi • Pusaanjärvi • Alainen-Tuhkio • Huikurinlampi • Renkainen • Saarinen • Arpainen • Kolunjärvi • Niemijärvi • Soukanjärvi • Vehunjärvi
Vähä Liesjärvi • Iso-Manalainen • Pyhikki • Iso Koirajärvi • Yläinen-Sappio • Karvalampi • Alainen-Sappio • Lylylampi • Keskinen • Saarijärvi • Iso Niemolampi • Aitojärvi • Keskinen-Tuhkio • Yläinen-Tuhkio • Savilampi • Haapolampi • Likolampi • Hiironen • Keskinen-Sappio • Vihtalampi • Iso-Nuoramo • Mantilanjärvi • Pöyhösenlampi • Kalliolampi • Tyystänjärvi • Palolampi
Kuorelampi • Polvilampi • Matolampi • Särkijärvi • Ahvenlampi • Kapealampi • Saarilampi • Heikinlampi • Lintulampi • Rajalampi • Heinä-Arpainen • Yläinen Heikinlampi • Pitkäjärvi • Ohenlampi • Heinälammi • Riutto • Suoverlampi • Mustalampi • Paloharjunlampi • Suolampi • Kaamatti • Onkilampi • Sysilampi • Kuolemainen • Kalliolampi • Mekkolampi • Hämeenlampi
Niinilampi • Likolampi • Iso Itälampi • Suolampi • Perilampi • Pieni Koirajärvi • Hirvilampi • Hirvilampi • Mustalampi • Iso Perimmäinen • Levä • Haukilampi • Ohralampi • Kumpulampi • Heinälampi • Pieni-Manalainen • Ahvenlampi • Pieni Lintulampi • Hangonlampi • Rautolampi • Rautionlampi • Korteslampi • Iso Säynäslammi • Sirkuslampi • Suolampi • Kapealampi • Niittylampi • Kylkiäinen • Ahvenlampi • Sammakkolampi • Valkealampi • Housulammi • Kaakkolampi • Kalliolampi • Pökkölänlampi • Iso Hoikkalampi • Keskimmäinen-Nuoramo • Kotalampi • Pieni Itälampi • Pieni Palolampi • Paskolampi • Haukilampi • Haukilampi • Haukilampi • Hanhilampi • Kaakkolampi • Kissalampi • Koivulampi
Suolilampi • Huippalampi • Jutulampi • Peuralampi • Lepikkolampi • Kaakkolampi • Pöntislampi • Pumppulampi • Likolampi • Valkealampi • Lehtilampi • Iso Helvelampi • Vasamanlampi • Sepänlampi • Saralammi • Luodeslampi • Rumpulampi • Torakkalampi • Onkilampi • Saralammi • Pieni-Perimmäinen • Paskolampi • Likolampi • Pahkalampi • Rasinlampi • Rajalampi • Iso Haapalampi • Pylkäslampi • Heinälampi • Niinilampi • Pihtisulku • Murtolampi • Perunalampi • Kuolemainen • Heinälammi • Suolikot • Pieni-Särkijärvi • Pykälikönlampi • Kilpilampi • Housulammi • Kaakkolampi