Isak Gustaf Clason
Isak Gustaf Clason (30. heinäkuuta 1856 Rottneby, Stora Kopparbergin pitäjä – 19. heinäkuuta 1930 Rättvik)[1][2] oli ruotsalainen arkkitehti. Hänen tuotantonsa edustaa kertaustyylejä, kuten uusrenessanssia ja uusbarokkia. Clasonin tunnetuin suunnittelutyö on Tukholman Nordiska museet -museo.
Elämänvaiheet muokkaa
Clason kävi koulunsa Tukholmassa ja aloitti vuonna 1874 opinnot teknillisessä korkeakoulussa. Hän opiskeli aluksi koneinsinööriksi, mutta siirtyi vuonna 1877 arkkitehtilinjalle ja viimeisteli opintonsa vuosina 1879–1881 kuninkaallisessa taideakatemiassa, jossa hänen opettajanaan toimi F. W. Scholander.[1][3] Oltuaan kaksi vuotta teknillisen korkeakoulun assistenttina ja yli-intendentinviraston ylimääräisenä arkkitehtina Clason perusti oman toimiston vuonna 1883.[1] Yhtiökumppanina hänellä oli aluksi Kasper Salin.[4] Clason matkusti vuosina 1883–1886 Euroopassa. Hän oli vuodesta 1889 kuninkaallisen taideakatemian jäsen ja vuosina 1890–1904 arkkitehtuurin professori teknillisessä korkeakoulussa. Hän kuului Tukholman kaupunginvaltuustoon vuosina 1900–1910 sekä useisiin kaupungin lautakuntiin.[1][3] Vuodesta 1899 Clason kuului myös Nordiska museetin johtokuntaan ja oli vuodesta 1906 sen puheenjohtaja.[5] Vuosina 1904–1917 hän oli yli-intendentinviraston ensimmäinen intendentti ja vuosina 1918–1923 rakennushallituksen rakennusneuvos.[2]
Clason oli vuodesta 1907 kuninkaallisen tiedeakatemian jäsen ja hänet vihittiin Uppsalan yliopiston kunniatohtoriksi vuonna 1917. Hänen poikansa Gustaf ja Peder Clason olivat molemmat arkkitehteja.[1]
Suunnittelutyöt muokkaa
Clason teki läpimurtonsa Tukholmaan suunnitelluilla yksityistaloilla, kuten Strandvägenin uusrenessanssityyliset Thaveniuksen talo ja Bünsowin talo (1888). Tukholman vanhaankaupunkiin valmistunut Österlånggatan 14 (1889) jäljitteli 1600-luvun kauppiastaloja. Niitä seurasivat italialaista renessanssia jäljittelevä Östermalmin kauppahalli (1889, Kasper Salinin kanssa), hollantilaista renessanssia edustava norlantilaisen osakunnan talo Uppsalassa ja venetsialaista gotiikkaa mukaileva Hallwylin palatsi Tukholmassa. Clasonin suurin monumentaalityö on Tukholman Djurgårdenilla sijaitseva mahtava Nordiska museet, jonka arkkitehtuuri sai innoitusta muun muassa Ruotsin ja Tanskan vanhoista linnoista. Hän voitti sen suunnittelukilpailun vuonna 1889 yhdessä Magnus Isæuksen kanssa, mutta Isæuksen kuoltua jo seuraavana vuonna Clason viimeisteli suunnittelmat yksin.[1][3] Museo valmistui vuonna 1907. Noihin aikoihin nuorempi arkkitehtipolvi alkoi kritisoida Clasonia historiallisten eurooppalaisten tyylisuuntien kierrättämisestä, joten hän siirtyi myöhäistuotannossaan mukailemaan uutta kansallisromanttista tyyliä.[4]
Clasonin muita suunnittelutöitä ovat Adelswärdin talo Tukholman Strömgatanilla (1890), Göteborgin lennätintalo (1891), Eskilstunan raatihuone (1893), Hjularödin linna (1894, L. I. Wahlmanin kanssa), von Rosenin palatsi Tukholmassa (1896), Tessinin barokkiarkkitehtuuria mukaileva säätyjen yleisen palovakuutuslaitoksen talo Tukholman Skeppsbronilla (1901), Varsovan puhelinlaitoksen talo Puolassa (1902), Norrköpingin raatihuone (1905), Skånen hypoteekkiyhdistyksen talo Lundissa (1917), Centralbankin talo Tukholman Kustaa Aadolfin torilla (1920), Timmermansorden-veljeskunnan talo Tukholmassa (1920), Södertäljen raatihuone (1921), sekä Hanebergin (1912) ja Adelsnäsin (1921) kartanoiden päärakennukset.[1] Hän suunnitteli myös Kronovallin linnan uudistustyöt.[3]
Suomeen Clason on suunnitellut muun muassa Espoon Träskändan kartanon julkisivut (1921, rakennuksen muut osat Armas Lindgren ja Bertel Liljequist)[6] sekä Kuopiossa sijaitsevan J. V. Snellmanin rintakuvan jalustan (1886, yhdessä Sebastian Gripenbergin kanssa)[7].
Kuvia suunnittelutöistä muokkaa
-
Bünsowin talo -
Hallwyllin talo -
Palovakuutuslaitoksen talo -
Varsovan puhelinlaitos -
Norrköpingin raatihuone
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d e f g Ragnar Josephson: I Gustaf Clason (ruotsiksi) Svenskt Biografiskt Lexikon (1929). Ruotsin valtionarkisto. Viitattu 12.10.2018.
- ↑ a b Isak Gustaf Clason (ruotsiksi) Nationalencyklopedin. Viitattu 12.10.2018.
- ↑ a b c d Nordisk familjebok (1906), s. 400–402 (ruotsiksi) Runeberg.org. Viitattu 12.10.2018.
- ↑ a b Ingrid Sommar: Isak Gustaf Clason: arkitekt, lärare och ämbetsman (Arkistoitu – Internet Archive) (ruotsiksi) Svenska arkitekter s. 12–17. Viitattu 12.10.2018.
- ↑ Nordisk familjebok, täydennysosa (1923), s. 123 (ruotsiksi) Runeberg.org. Viitattu 12.10.2018.
- ↑ Träskändan kartano Aurora Karamzinin jälkeen Espoon perinneseura. Viitattu 10.5.2019.
- ↑ J.V. Snellmanin rintakuva Kuopiontori.fi. Viitattu 10.5.2019.
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Isak Gustaf Clason Wikimedia Commonsissa
