Iranin armenialaiset
Iranin armenialaiset ovat Iranissa asuvia armenialaisia. Armenialaiset ovat Iranin suurin kristitty vähemmistö ja heitä on eri arvioiden mukaan 150 000 – 200 000. Armenialaisten valtaosan juuret juontuvat Persian Safavidien valtakauden aikaisiin pakkosiirtoihin Armeniasta nykyisen Iranin alueelle ja heitä asuu pääasiassa Teheranin ja Isfahanin kaupungeissa ja niiden ympäristössä.
| Iranin armenialaiset | |
|---|---|
| Väkiluku | 150 000 – 200 000 |
| Kielet | armenia |
| Uskonnot | Armenian apostolinen kirkko, katolilaisuus, protestanttisuus |
| Sukulaiskansat | muut armenialaiset |
Historia muokkaa
Armenialaisten ja Persian väliset suhteet periytyvät jo Persian zarahustralaiselta ajalta ja esimerkiksi armenialaisessa kristinuskossa on edelleen käytössä joitakin zarahustralaisuudesta johdettuja termejä. Itse Armenian alue oli osa Persian valtakuntaa lähes kahdentoista vuosisadan ajan. Nykyisen Iranin alueella on asunut armenialaisia jo pitkään, mutta nykyisen armenialaisen vähemmistön pääosa juontaa juurensa Safavidien valtakaudella 1600-luvun alkupuolella alkuperäisiltä alueiltaan Iraniin pakkosiirretyistä armenialaisista Abbas I:n valtakaudella. Armenialaisten pakkosiirtojen tarkoituksena oli suojella Persian raja-alueita Osmanien valtakuntaa vastaan ja maan silloisen pääkaupunki Isfahanin nykyaikaistaminen. Varhaisella armenialaisyhteisöllä Persiassa oli sisäinen autonomia ja valtio hoiti suhteitaan yhteisöön kirkon patriarkkojen kautta. Toisaalta armenialaisia myös verotettiin kristittyinä muuta väestöä ankarammin ja heitä myös pakkokäännytettiin ajoittain islamin uskoon. Armenialaista tuli menestyneitä kauppiaita etenkin silkkikaupan saralla. Qajar-dynastian valtakaudella armenialaisia lähetettiin myös diplomaatteina Eurooppaan.[1]
Reza Pahlavin valtaannousu 1920-luvulla merkitsi hankaluuksia armenialaisille. Armenialaiset säilyttivät uskonnollisen ja kulttuurillisen autonomiansa, mutta esimerkiksi armenialaiset koulut suljettiin vuosina 1938–1939. Vielä 1930-luvulla monilla Azerbaidžanin kylillä oli armenialaistaustaiset nimet, mutta ne persialaistettiin 1930-luvun aikana. Tämä politiikka liittyi Reza Pahlavin yrityksiin vahvistaa keskushallinnon valtaa, ja kristityt nähtiin ulkovaltojen vaikutuksen välineenä Persiassa. Reza Pahlavin pojan Mohammad Reza Pahlavin noustua valtaan armenialaiset saivat kuitenkin menetettyjä oikeuksiaan takaisin. Ennen Iranin vallankumousta maassa asui arviolta 300 000 armenialaista, mutta suuri osa heistä muutti Armeniaan Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen.[1] Nykyisin armenialaisia on Iranissa 150 000-200 000. Armenialaisille on varattu kaksi paikkaa Iranin parlamentissa, joista toinen kuuluu pohjoiselle yhteisölle Teheranissa ja toinen eteläiselle Isfahanissa.[2]
Kulttuuri muokkaa
Armenialaiset ovat Iranin suurin kristitty vähemmistö ja todennäköisesti myös suurin muuta, kuin islamia harjoittava vähemmistö ylipäätänsä. Suuri valtaosa heistä kuuluu apostoliseen kirkkoon, jolla on arkkihiippakunnat Teheranissa, Isfahannissa ja Tabrizissa. Pienempi osa kuuluu katolilaiseen ja protestanttisiin kirkkoihin. Suurin osa heistä asuu kaupungeissa, mutta myös kylissä Arakin ja Hamadanin välillä.[1] Armenialaisilla on omia kulttuurillisia järjestöjään ja armenialaista julkaisutoimintaa, kuten sanomalehtiä.[2]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c Eliz Sanasarian: Religious Minorities in Iran, s. 34–40. Cambridge University Press, 2004. ISBN 0-521-77073-4. (englanniksi)
- ↑ a b Iran - Christians World Directory of Minorities and Indigenous Peoples. Minority Rights Group International. Viitattu 10.4.2017. (englanniksi)
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Iranin armenialaiset Wikimedia Commonsissa
