Inklusiivilla tarkoitetaan joissakin kielissä ilmenevää monikon ensimmäisen persoonan "me"-pronominin muotoa, jossa puhuja laskee kuulijan kuuluvan "meihin". Inklusiivin vastakohta on eksklusiivi, jossa kuulijaa ei lasketa kuuluvaksi "meihin". [1]

Inklusiivia (vasemmalla) ja eksklusiivia (oikealla) havainnollistava piirrosmalline.

Lähteet muokkaa

  1. Elena Filimonova: Clusivity: Typology and case studies of the inclusive–exclusive distinction, s. ix. John Benjamins Publishing Company, 2005.
Tämä kieliin tai kielitieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.