Indifferenssikäyrä

Indifferenssikäyrä on taloustieteessä käytetty kuvaaja, joka osoittaa ne yhdistelmät kahta hyödykettä joita kuluttaja pitää saman arvoisina, ilman preferenssiä suuntaan tai toiseen. Nimensä mukaisesti (indifference = välinpitämättömyys) samalla indifferenssikäyrällä olevat hyödykkeet ovat kuluttajalle samanarvoisia: kuluttajalle ei määritelmällisesti olisi mitään eroa millä indifferenssikäyrän pisteellä hänen omistamansa tuoteyhdistelmä on. Indifferenssikäyrä on yksi keskeisistä nykyaikaisen mikrotaloustieteellisen teorian osista: indifferenssikäyriin liittyvät ominaisuudet määrittelevät osaltaan kysyntään liittyvät ominaisuudet. Indifferenssikäyrän keskeinen sovellus liittyy taloudellisten toimijoiden valintojen analysoimiseen.[1][2]

Jos henkilö yhtä mieluusti söisi omenan ja 3 banaania, 2 omenaa ja 2 banaania tai 3 omenaa ja banaanin, kaikki nuo yhdistelmät olisivat samalla indifferenssikäyrällä.
Indifferenssikäyrä I1 yhdistää suuremman määrän hyödykkeitä x ja y kuin indifferenssikäyrä I2. Tyypillisesti kuluttujat haluavat mieluummin olla kauimpana origosta sijaitsevalla indifferenssikäyrällä.

Mitä kauempana origosta indifferenssikäyrä sijaitsee, sitä enemmän tarkastelun alla olevia hyödykkeitä kyseisellä indifferenssikäyrällä on. Tyypillisesti kuluttajien oletetaan mieluummin olevan sillä indifferenssikäyrällä, joka on kauimpana origosta.

Vaikka indifferenssikäyrä vertaileekin vain kahden hyödykkeen yhdistelmiä, voidaan indifferenssikäyriin perustuvaa tarkastelua laajentaa koskemaan tietyn hyödykkeen kulutusta suhteessa kaikkeen muuhun kulutukseen määrittelemällä toinen hyödyke niin sanotuksi komposiittihyödykkeeksi, eli kattamaan kuluttajan kaiken muun kulutuksen. Tällä lähestymistavalla voidaan vastata kysymykseen "kuinka paljon kuluttaja on valmis luopumaan kaikesta muusta kulutuksestaan saadakseen yhden yksikön lisää hyödykettä X".

Indifferenssikäyriin perustuvan kuluttajan valinnan analysoinnin kehittivät Francis Ysidro Edgeworth, Vilfredo Pareto ja monet muut 1900-luvun alkupuolen taloustieteilijät.

Ominaisuuksia muokkaa

Taloustieteessä oletetaan, että indifferenssikäyrillä on seuraavat ominaisuudet:

  • Indifferenssikäyrät ovat laskevia vasemmalta oikealle: laskevan rajahyödyn laki määrää, että hyödykkeen Y kysynnän kasvaessa hyödykkeen X kysynnän tulee laskea, jotta kuluttajan kokonaishyöty pysyy muuttumattomana.
  • Indifferenssikäyrät eivät risteä: kuluttaja tahtoo minä tahansa hetkenä enemmän tiettyä hyödykettä kuin vähemmän.
  • Indifferenssikäyrät ovat konvekseja: kun henkilöllä on vähemmän jotain hyödykettä, hän tarvitsee toista kompensoidakseen.
  • Mikä tahansa yhdistelmä hyödykkeitä on indifferenssikäyrällä.

Indifferenssikäyriin liittyvät oletukset muokkaa

Edellä esitetyt indifferenssikäyrien ominaisuudet ovat seurausta seuraavista indifferenssikäyriin liittyvistä oletuksista:

  • Täydellisyys: kuluttajat tietävät omat preferenssinsä ja kykenevät valitsemaan minkä tahansa yhdistelmän. He tietävät pitävänsä enemmän jommastakummasta tai pitävänsä yhtä paljon molemmista.
  • Transitiivisuus: mikäli kuluttuja pitää hyödykeyhdistelmästä A enemmän kuin yhdistelmästä B, ja yhdistelmästä B enemmän kuin yhdistelmästä C, hän pitää myös yhdistelmästä A enemmän kuin yhdistelmästä C.
  • Refleksiivisyys: kuluttaja on vähintään yhtä tyytyväinen mihin tahansa hyödykeyhdistelmään kuin tähän hyödykeyhdistelmään itseensä (tämä triviaali oletus varmistaa sen, että kaikki hyödykeyhdistelmät ovat ainakin yhdellä indifferenssikäyrällä).
  • Tyydyttämättömyys: kuluttaja haluaa aina mieluummin sellaisen hyödykeyhdistelmän, missä on enemmän jotain hyödykettä kun kuluttajan nykyisessä hyödykeyhdistelmässä.
  • Jatkuvuus: kuluttaja voi valita minkä tahansa määrän tuotetta. Esimerkiksi kuluttaja voi juoda desin tai kaksi desiä limonadia. Kuluttajaa ei rajoiteta valitsemaan joko kahta litraa tai ei yhtään.
  • Konveksisuus: hyödykeyhdistelmät, jonka kuluttaja haluaa mieluummin kuin hyödykeyhdistelmän A on konveksi joukko.

Lähteet muokkaa

  • Gravelle & Rees: Microeconomics, Second Edition, Longman House, London 1992 ISBN 0-582-02386-6

Viitteet muokkaa

  1. Pekkarinen, Jukka & Sutela, Pekka: Kansantaloustiede, s. 116–117. 9.–11. painos. WSOY, 2005. ISBN 951-0-27436-4.
  2. Taloussanasto, s. 61. 5. täysin uudistetun painoksen 1. korjattu lisäpainos. Taloustieto, 1993. ISBN 951-628-175-3.

Aiheesta muualla muokkaa