Indalinjoki

luonnonpuisto Västernorrlandin läänissä Ruotsissa

Indalinjoki (ruots. Indalsälven) on Ruotsissa Västernorrlandin läänissä virtaava 360 kilometriä pitkä joki, joka muodostaa Indalinjoen vesistön 426 kilometriä pitkän pääuoman alajuoksun [4]. Joen valuma-alueen pinta-ala on 26 727 neliökilometriä. ja se laskee Pohjanlahden Selkämereen Timrån kunnassa. Vesistöä on muokattu voimakkaasti vesivoiman tuottamiseksi.[2][3][8][6][9]

Indalinjoki
Karta Indalsalven position.gif
Karta Indalsalven position.gif
Maanosa Eurooppa
Maat Ruotsi
Läänit Västernorrland
Maakunnat Jämtland, Medelpad [1]
Kunnat Timrå
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Päävesistöalue Indalinjoen vesistö
Pinta-ala 26 726,5 km² [2]
Järvisyys 10 % [3]
Pääuoman pituus 426 km [4]
Pääuoman osuudet Indalinjoki ←Gevsjöströmmen ←Indalinjoki ←Enan ←Sylälven ←(puro)
Joen uoman kohteita
Alkulähde Ånnsjön, Ånn, Åre [5][2]
  63.3138°N, 12.6056°E
Laskupaikka Timrå, Timrån kunta [6][2]
  62.5028°N, 17.4453°E
Läpivirtausjärvet Storsjön
Sivu-uomat Långan (d), Ammerån (d), Ljustorpsån (d), Ammerån (en), Hårkan (d)
Mittaustietoja
Lähdekorkeus 526 m mpy.
Laskukorkeus 0 m
Korkeusero 526 m
Pituus 360 km [2]
Kaltevuus 1,46 m/km
Keskiylivirtaama 1 160 m³/s (MHQ) [7]
Keskivirtaama 475 m³/s (MQ) [7]
Keskialivirtaama 170 m³/s (MNQ) [7]
Muuta
Muualla Wikimedia Commons

Sen sivujokia ovat ainakin Kallströmmen, Långan, Hårkan ja Ammerån. Indalinjoessa toimii 24 vesivoimalaitosta, joiden vuosittainen tuotanto on yhteensä 9,6 terawattituntia.[10]

Vesivoima muokkaa

Indalsälvenin pääuomassa on 25 vesivoimalaitosta: Bergeforsen, Järkvissle, Hölleforsen, Stadsforsen, Svarthålsforsen, Hammarforsen, Gammelänge, Krångede (250 MW), Stugun, Näverede, Midskog, Granboforsen, Kattstrupeforsen, Hissmofors V/VI, Mörsil, Järpströmmen, Anjan, Juveln, Torrön, Sällsjö, Slagsån, Duved, Handöl nedre, Handöl övre ja Sillre. Voimaloiden yhteisteho on 1 832 megawattia ja niiden vuosituotanto on noin 9 022 gigawattituntia.[9]

Lähteet muokkaa

  1. Indalsälven Nationalencyklopedin. Viitattu 2.6.2020. (ruotsiksi)
  2. a b c d e Indalinjoki (SE693665-158220) Vatteninformationssystem. Tukholma, Ruotsi: Länsstyrelsen. Viitattu 25.12.2020. (ruotsiksi)
  3. a b Om flödesstatistik för Sveriges vattendrag (Arkistoitu – Internet Archive) (Excel-tiedostoon, selitykset (Arkistoitu – Internet Archive)), 13.11.2009, viitattu, 1947–2282, 25.12.2020 (ruotsiksi)
  4. a b Eklund, Anna: Sveriges vattendrag (PDF), Faktablad nr 44, 2010, SMHI, viitattu 21.3.2021 (ruotsiksi)
  5. Indalinjoen lähdejärvi Lantmäteriet. Gävle: Lantmäteriet. Viitattu 25.12.2020. (ruotsiksi)
  6. a b Indalinjoen alajuoksu Lantmäteriet. Gävle: Lantmäteriet. Viitattu 25.12.2020. (ruotsiksi)
  7. a b c Indalinjoen vesistö (Excel-lomake nro 62705), Vattenwebb, SMHI, viitattu 29.12.2020 (ruotsiksi)
  8. Thoms-Hjärpe, Christina: Län och huvudavrinningsområden i Sverige (PDF),Faktablad nr 10, 2002, SMHI, viitattu 25.12.2020 (ruotsiksi)
  9. a b Kuhlins, Leif: Indalsälven, vattenkraft.info, viitattu 28.12.2020 (ruotsiksi)
  10. Suomalaiset energiayhtiöt ostivat merkittävän osuuden ruotsalaista vesivoimaa 27.6.2013. Helen. Viitattu 2.6.2020.

Aiheesta muualla muokkaa

Tämä meriin, järviin, jokiin tai muihin vesimuodostumiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.