Imatrankoski
 |
Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata. Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa. |
Imatrankoski on Imatralla Vuoksessa sijaitseva Suomen suurin koski.
Kosken syntyminen muokkaa
Imatrankoski syntyi noin 6 000 vuotta sitten Saimaan vesimassojen murtautuessa Salpausselän läpi. Salpausselkä muodosti kauan tehokkaan esteen veden virtaamiselle Laatokkaan, mutta maan kohoaminen lännempänä sai veden purkautumaan kaakkoon. Kosken voimasta kertovat lukuisat hiidenkirnut ja muut kovertumat. Koski pauhasi vuolaana kesät talvet, ja sen vakaa vesimäärä kautta vuoden takasi ajankohdasta riippumatta vaikuttavan näyn. Tulvilta se ei kuitenkaan välttynyt. Suurin tulva sattui vuodelle 1899, jolloin kosken kautta virtasi 1 160 m³ vettä sekunnissa eli normaaliin verrattuna reilusti kaksinkertainen määrä.
Koski matkailunähtävyytenä ja muussa käytössä muokkaa
Imatrankoski on Suomen vanhin matkailunähtävyys, kansallismaisema, jota on käyty ihastelemassa jo 1700-luvulla. Vuonna 1772 jopa Venäjän keisarinna Katariina II seurueineen kävi ihmettelemässä kosken voimaa.[1] 1800-luvun lopulla se oli suuri nähtävyys koko Euroopassa, ja kosken kuohuja saavuttiin katselemaan kaukaa ulkomailta saakka. 1800-luvulla venäläiset kirjoittivat Imatrankosken kallioihin graffiteja, ja saman vuosisadan puolivälissä kosken ympärille perustettiin Suomen vanhin luonnonpuisto, Kruununpuisto.
Koskimaisemaa katsomaan tulleiden turistien määrä kasvoi entisestään vuonna 1903 valmistuneen linnamaisen Valtionhotellin ansiosta. Kivinen hotelli rakennettiin kahden palaneen puuhotellin tilalle, ja se pystyi vastaamaan entistä paremmin vaativien turistien tarpeisiin.
Imatrankosken voimalan ensimmäinen osa valmistui 1920-luvun lopussa, ja sen vihki toukokuussa 1929 tasavallan presidentti Lauri Kristian Relander. Voimalan rakentamisen jälkeen vettä virtasi koskeen jonkin verran voimalaitoksen ohi. Lopullinen kosken kuivaminen tapahtui vuonna 1937 voimalaitoksen kuudennen koneiston valmistuttua. Tämän jälkeen vettä on juoksutettu koskessa vain näytösluontoisesti sekä häiriö- ja huoltotilanteissa.
Koskinäytöksiä järjestetään pääsääntöisesti kesä–heinä–elokuussa keskiviikosta sunnuntaihin kello 18. Näytös kestää noin 16 minuuttia, ja sen aikana vettä virtaa 500 m³/s. Fortumin teettämän patoremontin takia Imatrankoskessa ei ole järjestetty koskinäytöksiä vuosina 2017 ja 2018 jne. Koronatilanne esti koskinäytösten järjestelyt viime vuosina.[2] Huoltotyöt padolla kesäisin (2022 ja 2023) ovat jatkuneet ja aiheuttavat sen, että vesi virtaa kesäkuussa koskiuomassa ns ohijuoksutuksena. Kesällä 2023 varsinaiset koskinäytökset alkavat heinäkuussa kesiviikosta sunnuntaihin kello 18. Näytöksiä on elokuun loppuun asti. Koskinäytöksen aikana Imatrankosken sillan liikenne suljetaan ja näytöksessä soi Sibeliuksen Karelia.
Tulvista johtuvat ohijuoksutukset ovat moneen muuhun koskeen verrattuna hyvin harvinaisia. Häiriö- ja huoltotilanteissa luukut voidaan joutua aukaisemaan yhtäkkisesti, ja näin ollen luvaton liikkuminen kosken kuivankin uoman pohjalla on hengenvaarallista.
Lähteet muokkaa
- ↑ Historia rantasipi.fi. Restel Oy. Viitattu 7.7.2015.
- ↑ HeikkiLaine: Elokuun koskinäytökset perutaan Imatra. 6.7.2020. Viitattu 26.4.2021.
Kirjallisuutta muokkaa
- Hirn, Sven: Imatran tarina. Matkailuhistoriamme valtaväylältä. Kanta-Imatra Seuran julkaisu N:o 3. Imatra: Kanta-Imatra Seura ry, 1984.
- Lauri Putkonen (toim.): Kansallismaisema. Helsinki: Ympäristöministeriö, 1993.
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Imatrankoski Wikimedia Commonsissa
- Imatran kosket ja Kruunupuisto
- Imatrankoski GoSaimaa.com-matkailusivustolla (Arkistoitu – Internet Archive)