Wikipedia

Ilkka Hanski

suomalainen ekologi
Tämä artikkeli kertoo akateemikosta. Samannimisestä basistista katso Ilkka Hanski (muusikko).

Ilkka Aulis Hanski[1] (14. helmikuuta 1953 Lempäälä – 10. toukokuuta 2016 Helsinki) oli suomalainen ekologi ja evoluutiobiologi sekä tieteen akateemikko.[2] Hän oli alallaan maailman huomattavimpia tutkijoita, ja hänet tunnetaan erityisesti metapopulaatioteorian kehittäjänä.[3]

Ilkka Hanski
2009
2009
Henkilötiedot
Syntynyt14. helmikuuta 1953
Lempäälä
Kuollut10. toukokuuta 2016 (63 vuotta)
Helsinki
Koulutus ja ura
Tutkinnot Helsingin yliopisto (FL 1975)
Oxfordin yliopisto (Ph.D. 1979)
Instituutti Helsingin yliopisto
Tutkimusalue ekologia, evoluutiobiologia
Palkinnot Crafoord-palkinto (2011)
Tieteen akateemikko (2015–)

Nuoruus ja opiskelu muokkaa

Hanski syntyi Lempäälässä vuonna 1953. Lapsena hän keräsi perhosia isovanhempiensa talon pihasta. Myöhemmin Hanski muisteli, että monet hänen tutkimuksistaan saivat inspiraationsa lapsuuden seikkailuista ja Helsingin yliopiston genetiikan professorin Esko Suomalaisen kannustuksesta. Hanski oli ottanut yhteyttä Suomalaiseen löydettyään harvinaisen perhosen isovanhempiensa pihasta.[4]

Hanski opiskeli biologiaa Helsingin yliopistossa ja väitteli tohtoriksi Oxfordin yliopistosta 1979.[5] Hänen väitöskirjansa käsitteli lantakuoriaisten yhteisöekologiaa. Hanski havaitsi tutkimuksessaan, että suurin osa lantakuoriaisista eli ryhmissä niin, että tietyt lajit olivat yleisiä tietyillä kokkareilla ja harvinaisia toisilla.[4]

Tieteellinen ura muokkaa

Vielä 1960-luvulla ekologit eivät juuri kiinnittäneet huomiota siihen, ovatko populaatiot levittäytyneet asuinalueelleen tasaisesti vai elävätkö ne useissa paikallisissa rykelmissä. Populaatiobiologi Richard Levins esitti 1969 metapopulaation käsitteen, jonka pohjalle Hanski rakensi tieteellisen uransa. Hanski oli koko uransa ajan erityisen kiinnostunut saarten lajistojen ekologiasta ja evoluutiosta, sillä ne olivat luonnollisesti sirpaloituneita elinympäristöjä.[4]

Hanski työskenteli Helsingin yliopistossa vuodesta 1980 ja nimitettiin professoriksi 1993.[6] Siellä hän alkoi kehittää mallia metapopulaatioiden selviytymisestä. 1980-luvun lopulla Hanski oli valmis kokeilemaan ennustuksiaan kenttäkokeissa. Populaatiobiologi Paul Ralph Ehrlichin kanssa käydyn keskustelun jälkeen Hanski päätti alkaa tutkia oletustaan Ahvenanmaalla täpläverkkoperhosen parissa. 1990-luvun alussa Hanski alkoi tehdä karttaa Ahvenanmaan kaikista täpläverkkoperhosen mahdollisista elinympäristöistä. Vuoteen 2016 mennessä se oli kasvanut laajaksi tietokannaksi, jossa oli yli 4 000 yksittäistä paikkaa, jotka tarkistetaan vuosittain perhosen ja sen parasitoidien ja patogeenien tutkimiseksi.[4]

Vuonna 1991 Hanski perusti Helsingin yliopistoon metapopulaatiobiologian tutkimusryhmän, josta tuli myöhemmin Metapopulaatiobiologian tutkimuskeskus.[6] Se oli Suomen Akatemian huippuyksikkö 2000–2017.[7]

Hanski palasi 2003 väitöskirjansa aiheeseen, kun hän käynnisti tutkimusprojektin, jonka kohteena oli Madagaskarin monimuotoiset kotoperäiset lantakuoriaiset ja niiden selviytyminen elinympäristöjen katoamisessa.[4]

Vuodesta 2011 Hanski työskenteli yhteistyössä allergiatutkijoiden, molekyylibiologien, tilastotieteilijöiden ja immunologien kanssa tarkoituksenaan selvittää ympäristön biodiversiteetin suhdetta allergioihin ja muihin tulehdusperäisiin sairauksiin.[6]

Hanski toimi akatemiaprofessorina vuosina 2006–2011 ja 2012–2016.[8]

Tutkimustulokset ja niiden merkitys muokkaa

Hanski tutki urallaan erityisesti metapopulaatioita ja lisäksi laajemmin luonnon monimuotoisuuden merkitystä ja suojelua. Hänen tutkimustyössään yhdistyivät erityislaatuisesti teoreettinen ja empiirinen tutkimus.[3]

Erityisesti Hanskin Ahvenenmaalla toteutetusta täpläverkkotutkimuksesta on tullut kansainvälisesti tunnettu mallisysteemi, jonka avulla on voitu tutkia monia ekologian ja evoluutiobiologian olennaisia kysymyksiä.[3] Ainutlaatuisen tietokannan ansiosta tutkijat ovat pystyneet havainnoimaan, miten lajit sopeutuvat ilmastonmuutokseen ja elinympäristöjen sirpaloitumiseen.[4]

Hanskin teoksesta Metapopulation Ecology (1999) on tullut monien populaatiobiologien, suojelubiologien ja maisemaekologien keskeisimpiä teoksia.[4]

Tunnustuksia muokkaa

Jäsenyydet ja arvonimet muokkaa

Hanski valittiin Academia Europæan jäseneksi vuonna 1998[9] ja Suomalaisen Tiedeakatemian jäseneksi vuonna 2001[1]. Hänet kutsuttiin 2005 toisena suomalaisena arvostetun brittiläisen tiedeakatemian Royal Societyn jäseneksi.[10] Yhdysvaltalainen tieteellinen seura American Academy of Arts and Sciences kutsui 2006 Hanskin ulkomaiseksi kunniajäsenekseen.[9]

Yhdysvaltain kansallinen tiedeakatemia valitsi 2010 Hanskin yhdeksi ulkomaisista jäsenistään.[11] Tieteen akateemikon arvon Hanski sai vuonna 2015.[3]

Palkinnot ja huomionosoitukset muokkaa

Perhe muokkaa

Hanskin toinen puoliso vuodesta 1990 oli ympäristöpolitiikan professori Eeva Furman.[5] He asuivat Helsingissä, ja heillä oli kolme lasta.[4] Hanski kuoli pitkäaikaiseen sairauteen 63-vuotiaana 10. toukokuuta 2016.[17]

Julkaisuja muokkaa

Kirjoittanut muokkaa

  • Kutistuva maailma: Elinympäristöjen häviämisen populaatioekologiset seuraukset. The shrinking world: Ecological consequences of habitat loss.) Suomentanut Iiris Kalliola. Helsinki: Gaudeamus, 2007. ISBN 978-952-495-000-8.
  • Viestejä saarilta. Miksi luonnon monimuotoisuus hupenee?. Helsinki: Gaudeamus, 2007. ISBN 978-952-495-026-8.
  • Tutkimusmatkoja saarille. Luonnon monimuotoisuutta kartoittamassa. Helsinki: Gaudeamus, 2016. ISBN 978-952-495-399-3.

Toimittanut muokkaa

Lähteet muokkaa

  1. ↑ a b Suomalaisen Tiedeakatemian varsinaiset jäsenet (Arkistoitu sivu) 2.9.2014. Suomalainen Tiedeakatemia. Arkistoitu 8.8.2015. Viitattu 21.11.2021.
  2. ↑ Mielonen, Matti: Muistot: Ilkka Hanski HS.fi. 14.5.2016. Viitattu 21.11.2021.
  3. ↑ a b c d Sirpa Jalkasesta ja Ilkka Hanskista tieteen akateemikkoja 4.9.2015. STT Info / Suomen Akatemia. Viitattu 21.11.2021.
  4. ↑ a b c d e f g h Laine, Anna-Liisa: Ilkka Hanski (1953–2016). Nature, 8.6.2016, 534. vsk, nro 7606, s. 180. Nature Publishing Group. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 14.1.2017. (englanniksi)
  5. ↑ a b Ellonen, Leena (toim.): Suomen professorit 1640–2007, s. 150–151. Helsinki: Professoriliitto, 2008. ISBN 978-952-99281-1-8.
  6. ↑ a b c People: Ilkka Hanski (Arkistoitu sivu) Metapopulaatiobiologian tutkimusryhmä. Helsingin yliopisto. Arkistoitu 9.9.2015. Viitattu 21.11.2021. (englanniksi)
  7. ↑ Päättyneet ohjelmat Suomen Akatemia. Viitattu 21.11.2021.
  8. ↑ Akatemiaprofessorit: Hanski, Ilkka (Arkistoitu sivu) 13.2.2015. Suomen Akatemia. Arkistoitu 5.10.2015. Viitattu 21.11.2021.
  9. ↑ a b Ilkka Hanski Academia Europaea. Viitattu 21.11.2021. (englanniksi)
  10. ↑ a b Helasti, Pirjo: Professori Ilkka Hanski saa merkittävän ekologian alan palkinnon HS.fi. 5.9.2005. Viitattu 21.11.2021.
  11. ↑ Hanski Yhdysvaltain tiedeakatemiaan Yle Uutiset. 28.4.2010. Viitattu 29.4.2010.
  12. ↑ Vuoden tiedepalkinto populaatiotutkija Ilkka Hanskille Yle Uutiset. 9.5.2007. Viitattu 21.11.2021.
  13. ↑ Syrjälä, Hanna: Ilkka Hanskille eurooppalainen tiedepalkinto HS.fi. 19.11.2010. Viitattu 21.11.2021.
  14. ↑ Suomalaisprofessorille biotieteiden "pikku-Nobel" Yle.fi. Viitattu 20.1.2011.
  15. ↑ Akateemikko Ilkka Hanskille muhkea palkinto Yle Uutiset. Viitattu 2.2.2016.
  16. ↑ Löytönen, Markku (toim.): Suomalaiset tutkimusmatkat, s. 206. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2009. ISBN 978-951-746-774-2.
  17. ↑ Aka­te­miap­ro­fes­so­ri Ilkka Hanski on kuollut Kaleva. Viitattu 10.5.2016.

Aiheesta muualla muokkaa

 

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Ilkka_Hanski&oldid=20886017”