Ikat
Ikat ("solmia"[1]) eli ikkat, ikatti on värjäysmenetelmä, jossa kudokseen käytettävät langat värjätään etukäteen niin, että ne kudottaessa muodostavat tietynlaisia kuvioita[1] Nimitystä käytetään myös kudonnaistyypistä, johon käytetään solmuvärjäyksen tyylisellä menetelmällä ennen kudontaa värjättyä kudetta tai lointa. Japanissa tekniikka tunnetaan nimellä kasuri tai egasuri, suomalaisessa kansanperinteessä flammuvärjäys tai täplävärjäys[2][1].
Kaksoisikat syntyy, kun sekä kude että loimi värjätään ennen kudontaa.[1]
Värjäys suoritetaan tietyn laskelman mukaan niin, että loimi tai kudelangat sidotaan siten, että vain tarkoin määrätyt osat langoista värjäytyvät. Prosessia toistetaan niin kauan, että langat ovat halutulla tavalla värjäytyneet. Tyypillisessä ikattivärjäyksellä tehdyssä työssä, esimerkiksi matossa kuvioiden ääriviivat eivät ole täysin selkeät, vaan näyttävät aivan kuin läikehtivän.[1]
Ikattia on kahta tyyppiä:[1]
- I) Ns. kudeikatti, joka on tyypillinen läntiselle Aasialle.
- II) Ns. loimi-ikatti, joka on nimenomaan Indonesiassa yleinen
Näiden kahden yhdistelmä ns. kaksoisikatti on käytössä Indonesiassa, Japanissa ja Intiassa ja jonkin verran myös Euroopassa.[1]
Patolu-kangas muokkaa
Gujaratin silkkistä patolu-kangasta on valmistettu ainakin 1500-luvulta alkaen. Sitä pidetään kaksoisikateista taidokkaimpana. Intiasta tuotiin paljon patolu-kankaita Indonesiaan ja niitä jäljiteltiin erityisesti Jaavalla. Intiassa tehtiin vientiä varten sekä materiaalinsa että laatunsa, kokonsa ja jopa kuviointinsakin puolesta erilaisia kankaita kuin kotimaassa käytetyt.[1]
Ns. gringsing-kaksoisikatit muokkaa
Indonesian ikateista ovat kuuluisimpia puuvillaiset ns. gringsing-kaksoisikatit, joita valmistetaan Balin Tengananin kylässä. Ne eivät ilmeisesti ole saaneet vaikutteita Intian patolu-kankaista. Kankaan nimi gringsing tarkoittaa ”ei sairas”. Kudonnaisten uskottiin suojelevan pahalta ja niitä käytettiin rituaaleissa.[1]
_from_Buleleng,_Bali,_Indonesia.jpg)
Merkittäviä ikatti-perinteitä on Balin lisäksi Sumballa, Floresissa,Timorilla, Sulawesissa, Sumatralla sekä useilla Nusatenggaran saarilla. Muilla saarilla ikatit ovat arvostettuja tuontikankaita. Indonesissa ikatteja käytetään sekä arkipukeutumisessa että juhla-asuissa. Hienoimmat ikatit ovat perintökalleuksia. Myös hautauskankaina on käytetty ikatteja.[1]
Lähteet muokkaa
- Indonesia – saarien kulttuurit. Museovirasto, 1993. ISBN 951-9075-59-3.
Viitteet muokkaa
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ikat Wikimedia Commonsissa
