Hypnos
Hypnos (m.kreik. Ὕπνος) oli kreikkalaisessa mytologiassa unen henkilöitymä, jonka roomalainen vastine oli Somnus. Hän oli Nyksin, yön, ja Ereboksen, pimeyden, poika, sekä Thanatoksen, kuoleman, kaksoisveli.[1] Hänet kuvataan antiikin taiteessa joko alastomaksi nuorukaiseksi, jolla on siivet ohimoilla tai parrakkaaksi mieheksi, jolla on siivet hartioissa.[2]
Joidenkin lähteiden mukaan unien henkilöitymät, tuhatlukuiset oneirokset, olisivat Hypnoksen jälkeläisiä.[3], mutta heidän kerrotaan vanhemmissa lähteissä polveutuvan suoraan Nyksistä.[1] Heistä mainitaan nimeltä Morfeus, joka ilmoitti unissa ennustuksia, sekä Fobetor että Fantasos, jotka olivat valheellisten näkyjen ja haaveiden lähteitä.[3]
Hypnos esiintyy myös tarinassa Endymionista, jonka Zeus oli tuominnut ikuiseen uneen tämän rakastuttua Heraan[4]. Useammin hänen mainitaan saaneen toivoa Zeukselta mitä tahansa Selenen rakastuttua tähän, ja Endymion oli itse valinnut ikuisen unen pysyen nuorena.[5]
Endymionin kohtalosta on olemassa myös täysin erilainen versio, jossa Hypnos itse rakastuu nuorukaiseen antaen tämän nukkua ikuisesti silmät auki voidakseen nauttia tämän kauneudesta jatkuvasti.
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Hesiodos: Jumalten synty, 211–225 (engl. käännös)
- ↑ Ryan Tuccinardi: Hypnos Encyclopedia Mythica from Encyclopedia Mythica Online. Arkistoitu 12.4.2016. Viitattu 10.4.2016. (englanniksi)
- ↑ a b Ovidius: Muodonmuutoksia xi, 573–679 (engl. käännös)
- ↑ Hesiodos frag. kommentti Apollonios Rhodios Argonautika, iv. 57 (engl. käännös)
- ↑ Apollodoros: Kirjasto 1.7.5 (engl. käännös)
Kuvagalleria muokkaa
-
Hypnosta esittävä pienoispatsas. Roomalainen kopio alkuperäisestä kreikkalaisesta patsaasta. 300-400-luku. Firenzen Museo archeologico nazionale. -
Hypnosta esittävä patsas. Prado-museo. -
Hypnosta esittävä patsas. British Museum. -
Hypnos ja Thanatos kantavat Sarpedonin ruumista Hermeksen katsoessa. Euphronioksen viinin ja veden sekoitusmalja noin vuodelta 515 eaa.
