Humiriaceae
Humiriaceae on pieni trooppinen kasviheimo koppisiemenisiin kuuluvassa, moniheimoisessa Malpighiales-lahkossa.
| Humiriaceae | |
|---|---|
 Humiria balsamifera -lajin kukinto |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Streptophyta |
| Kaari: | Versokasvit Embryophyta |
| Alakaari: | Putkilokasvit Tracheophyta |
| Luokka: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alaluokka: | Koppisiemeniset Angiospermae |
| Ylälahko: | Rosanae |
| Lahko: | Malpighiales |
| Heimo: |
Humiriaceae A.Juss., nom. cons. |
| Suvut | |
| Katso myös | |
Tuntomerkit muokkaa
Heimon kasvit ovat ainavihantia puita, joiden nivelten johtojännelieriössä on viisi lehtiaukkoa ja soluissa kalsiumoksalaattikiteitä. Lehdet sijaitsevat usein kahdessa rivissä ja ovat lyhytruotisia sekä tavallisesti hammaslaitaisia; korvakkeet ovat pieniä tai puuttuvat. Kukinto on viuhkomainen, kukat ovat melko pieniä. Verholehdet ovat kasvaneet yhteen ainakin tyveltään. Heteitä on tavallisesti 10–30, joskus enemmän. Palhot ovat myös kasvaneet yhteen ainakin tyveltään ja muodostavat putken; joskus heteet ovat kahtena kiehkurana. Ponnen lokeroside on leveä ja pidentynyt. Mesiäinen ulottuu palhojen tyveltä sikiäimen tyvelle ja on silmiinpistävä kohouma ja rengasmainen. Sikiäin on yhdislehtinen, yksivartaloinen ja luotit ovat pallomaisia tai vaihtelevassa määrässä liuskaisia. Kussakin sikiäimen lokerossa on tavallisesti yksi, joskus kaksi siemenaihetta. Hedelmä on luumarja, jossa on kannellinen ja toisinaan jopa viisisiemeninen kivi, jonka pinnalla on pihkamaista ainetta sisältäviä taskuja. Siemenessä on runsas valkuainen eli endospermi ja niukka ulkovalkuainen eli perispermi sekä hieman käyristynyt vihreä alkio.[1]
Levinneisyys muokkaa
Valtaosa heimon lajeista kasvaa trooppisessa Amerikassa. Osa suvusta Sacoglottis kasvaa myös Länsi-Afrikassa.[1]
Luokittelu muokkaa
Humiriaceae kuuluu Malpighiales-lahkon evoluutiopuussa kladiin, jossa on sen lisäksi heimot Achariaceae, Goupiaceae, Violaceae (orvokkikasvit), Passifloraceae (passiokasvit), Lacistemataceae ja Salicaceae (pajukasvit). Kladin ominaisuus on siemenen ravintovaraston eli endospermin pysyvyys. Kladi lienee kehittynyt noin 110–101 miljoonaa vuotta sitten.[1]
Humiriaceae käsittää kahdeksan sukua ja 50 lajia. Suurimmat suvut ovat 16-lajinen Vantanea ja 12-lajinen Humiriastrum. Heimon ikäarvio on 20 miljoonan vuoden paikkeilla.[1]
Heimoon kuuluvat suvut[2]:
Kuvia muokkaa
-
Humiriastrum glaziovii -lajin luumarjoja -
-
Vantanea obovata -lajin kukkia -
Lähteet muokkaa
- Stevens, P. F. (2001 onwards). Angiosperm Phylogeny Website. Version 12, July 2012 [and more or less continuously updated since]. http://www.mobot.org/MOBOT/research/APweb/.
Viitteet muokkaa
Aiheesta muualla muokkaa
- Levinneisyyskartta: http://www.mobot.org/mobot/research/apweb/maps/humiriaceaemap.gif
