Huippukylmähoito

Huippukylmähoito on hoitomuoto, jota käytetään erityisesti hoidettaessa niveltulehduksia, erilaisia kipuja ja ihosairauksia. Termi cryoterapia on muodostettu kreikankielisestä sanasta cryo (κρυο) eli "kylmä" ja "hoitoa" tarkoittavasta sanasta "terapia" (θεραπεια).

Huippukylmähuone - Cryosauna

Hoito suoritetaan erillisessä kylmähoitohuoneessa (cryosauna) tai kylmähoitolaitteessa kuten cryokabiini, jonka lämpötila on –110–140 °C. Hoidon aikana asiakas on hoitohuoneessa tai kabiinissa 2–3 minuuttia alusasussa tai vastaavassa vaatetuksessa. Kylmähoitohuoneessa hoidon ajaksi asiakkaan kädet, jalkaterät ja korvat suojataan, minkä lisäksi voidaan käyttää myös hengityssuojainta. Kaappimallisessa kylmähoitolaitteessa eli cryokabiinissa tarvitsee suojata vain jalat tarkoitukseen suunnitelluilla tossuilla.

Huippukylmähoitoa ei voi käyttää ilman lääkärin lupaa sydänleikkauksen tai -kohtauksen jälkeen eikä henkilöille, joilla on sydämen tahdistin tai keinoläppä. Huippukylmähoitoa ei suositella raskaana oleville eikä niille, jotka kärsivät hoitamattomasta, poikkeuksellisen korkeasta verenpaineesta tai kylmäallergiasta. Astma ei kuitenkaan ole esteenä kylmähoidolle cryokabiinissa, koska hengitysilma on tässä laitteessa hoidon aikana huoneenlämpöistä.

Suomessa kokovartalokylmähoitoa on vuonna 2021 vielä niukasti tarjolla, mutta sitä on mahdollista saada Kirkkonummella, Porvoossa, Helsingissä ja CTN huippukylmälaitteiden valmistajan tiloissa Vantaalla. Vuokatissa ja Kirkkonummella on käytössä cryosauna, ja Porvoossa ja Vantaalla on käytössä cryokabiineja. Paikallista X°Cryo-huippukylmähoitoa tarjoavat jo useat kymmenet fysioterapiaa ja kuntoutusta tarjoavat klinikat eri puolilla Suomea.

Historia

Huippukylmähoito on kehitetty Japanissa reumaa sairastavien kivun hoitoon 1970-luvulla. Sen kehittäjänä pidetään professori T. Yamauchia. 1980-luvulla hoitomuoto alkoi laajeta myös Eurooppaan. Vuonna 1984 saksalainen professori Reinhard Fricke otti sen käyttöönsä reumaa ja muita TULE-sairauksia sairastavien hoitoon. Suomeen huippukylmähoito rantautui 2000-luvun alussa. Suomessa on valmistettu cryokabiineja ja paikalliskylmähoitolaitteita vuodesta 2013 alkaen.

Vaikutukset

Kahden-kolmen minuutin huippukylmähoidon teho on verrattavissa avantouintiin. Alemman lämpötilan ansiosta huippukylmähoito on kuitenkin avantouintia huomattavasti tehokkaampaa, koska se saa ihon pinnalla aikaan termoshokin. Termoshokki aktivoi kehomme sympaattisen hermoston ja solujen kokema "simuloitu menehtymisen vaara" käynnistää keskushermoston kautta hälytystilan, mikä nostaa elämää suojaavien ja selviytymistä tehostavien hormonien ja entsyyminen tuotantoa. Huippukylmähoidon jälkeen mm. testosteronin, endorfiinien, kortisolin ja noradrenaliinin tuotanto kasvaa. Toistuva kylmäaltistus lisää kehon kykyä tuottaa kivunpoistoon liittyviä vasta-aineita ja parantaa yleisesti sekä fyysistä että henkistä terveyttä ja suorituskykyä. Hoidon jälkeen annettu fysioterapia, osteopaattinen hoito tai itsenäinen kuntosaliharjoittelu tehostaa nivelten liikkuvuutta.

Kipujen ja turvotusten lisäksi huippukylmähoito auttaa muun muassa moniin ihosairauksiin (esimerkiksi psoriaasiin ja atooppiseen ihottumaan), unihäiriöihin ja moniin stressioireisiin.

Huippukylmähuoneita ja -kabiineja käyttävät myös huippu-urheilijat kuten hiihtäjät, maratoonarit ja kamppailulajien harrastajat. Huippukylmähoidosta he saavat nopeaa lihaspalautumista ja helpotusta myös kovan rasituksen aiheuttamiin lihaskipuihin. Kylmähoitoa saaneet ovat lisäksi kokeneet olonsa virkistyneeksi ja energiseksi.

Aiheesta muualla

• Kolme minuuttia 110 asteen pakkasessa – kylmähuone vie lämpöshokkiin Tekniikka&Talous 7.2.2010.
• Väitös: Huippukylmähoito turvallista Yle 27.3.2009.
• Thermal, circulatory and neuromuscular responses to whole-body cryotherapy -väitöskirja
• Huippukylmähoito palauttaa. Olympiakomitea.