Hotelli- ja ravintolamuseo

museo Helsingissä

Hotelli- ja ravintolamuseo on vuonna 1971 perustettu suomalaisen ruoka- ja juomakulttuurin erikoismuseo. Museo sijaitsee Kaapelitehtaalla, Helsingin Ruoholahdessa.[2] Museo kuuluu Kaapelimuseoihin.

Hotelli- ja ravintolamuseo
[[Tiedosto:
Hotelli- ja ravintolamuseon logo
|200px|]]
Tyyppi Erikoismuseo[1]
Osoite Kaapeliaukio 3, 00180 Helsinki [3]View and modify data on Wikidata
Sijainti Kaapelitehdas, Kaapeliaukio 3, 00180 Helsinki[2] (Ruoholahti)
Perustettu 1971
Ylläpitäjä Hotelli- ja ravintolamuseon omistaa Hotelli- ja ravintolamuseosäätiö – Stiftelsen för Hotell- och restaurangmuseet sr
Johtaja Anni Pelkonen
Kotisivut www.hotellijaravintolamuseo.fi
Koordinaatit 60°09′43″N, 024°54′20″E
Kartta
Hotelli- ja ravintolamuseo

Vuonna 1971 perustettu museo on viiden vuosikymmenen aikana kasvanut hotelli- ja ravintola-alan opiskelijoille suunnatusta pienestä erikoismuseosta ruoka- ja juomakulttuurin yleismuseoksi, joka palvelee laajasti monipuolisia yleisöjä ja erilaisia tarpeita. Hotelli- ja ravintolamuseon tavoitteena on tehdä näkyväksi ruoka- ja juomakulttuurin ja siihen liittyvän palvelukulttuurin yhteistä kulttuuriperintöä ja yhteiskunnallista merkitystä. Hotelli- ja ravintolamuseosäätiön säännöissä määritellään, että yksi museon tehtävistä on ylläpitää ja hoitaa majoitus-, matkailu- ja ravitsemisalasta ja suomalaisen ruokakulttuurin kehityksestä kertovaa museokokoelmaa ja jatkuvasti kartuttaa sitä tallentamalla esineistöä sekä kuva- että muuta aineistoa.

Vuonna 2022 museossa vieraili 15 978 kävijää, joista maksettuja käyntejä oli 10 100 kpl ja loput ilmaiskäyntejä (mm. oppilaitosvierailuita).[4] Kävijäennätys on vuodelta 2016, jolloin museossa kirjattiin 16 106 museokäyntiä, joista kolmannes (5 354 kpl) oli ilmaiskäyntejä ja kaksi kolmannesta (10 750 kpl) maksettuja käyntejä.[1]

Museon johtajana toimii Anni Pelkonen, jonka lisäksi museossa työskentelee kaksi amanuenssia, museolehtori sekä freelancer-oppaita. Museoon on ilmainen sisäänpääsy joka kuun viimeinen keskiviikko.[2]

Näyttelyt muokkaa

Pysyvä näyttely muokkaa

Lokakuussa 2021 avautunut moniaistinen Makuasioita-näyttely tarjoaa erilaisia näkökulmia ruoka- ja juomakulttuuriin: mitä se on, mistä ja miten se rakentuu ja muokkautuu ja ketkä siihen vaikuttavat.

Makuasioita-näyttely vie paikkoihin, joissa ruoka- ja juomakulttuuria rakennetaan ja muokataan. Näyttelyssä voi istahtaa retkipaikalle luontoon ja kokea olevansa metsästäjä-keräilijän jälkeläinen. Ravintolassa tuoksuvat ruokauutuudet, kouluruokailussa maistuu tasa-arvo ja kahvilassa hitunen arjen luksusta. Ruoka- ja juomakulttuuri ei koskaan ole pysyvää, vaan se muuttuu koko ajan. Siihen vaikuttavat niin yksilöt, yhteisöt, yhteiskunta kuin valtiokin. Ruokaan liittyvällä maulla myös osoitetaan yhteiskunnallista asemaa ja identiteettiä. Näyttelyssä herätellään pohtimaan, mitä ruoka- ja juomakulttuuri merkitsee meistä jokaiselle, ja miten me itse vaikutamme sen muotoutumiseen.

Aiemmat näyttelyt muokkaa

Elokuussa 2012 avattu Palveluksessanne!-näyttely oli moniaistinen ja toiminnallinen näyttely. Siellä pystyi tutustumaan suomalaiseen ruoka- ja juomakulttuuriin ja sen kehitykseen, tehdä matkan majoittumisen ja matkailun historiaan, tutustua alan työntekijöiden arkeen, asettua asiakkaan rooliin ja viihtyä musiikin, laulun ja tanssin parissa. Näyttely nosti esille hotelli- ja ravintola-alan ammattilaisia ja heidän työtään.

Muut näyttelyt muokkaa

Pysyvän näyttelyn lisäksi Hotelli- ja ravintolamuseossa on vaihtuvia pienempiä teemanäyttelyjä ja verkkonäyttelyjä. Tammikuussa 2023 avautui FOOD TATTOO - Lentävä karjalanpiirakka ja muita ruokatatuointeja -näyttely, joka nostaa esiin erilaisia ruoka- ja juoma-aiheisia tatuointeja ja tarinoita niiden taustalla. Tatuoinnit näyttelyyn on kuvannut palkittu valokuvaaja Meeri Koutaniemi. Haastatteluista ja tarinateksteistä vastasivat Helsingin yliopiston etnografian opiskelijat.

Tietopalvelu muokkaa

Museon amanuenssit vastaavat veloituksetta nopeasti selvitettäviin faktakysymyksiin ja kokoelmatiedusteluihin. Vastausaika on 3-5 arkipäivää. Laajat kokoelmatiedonhaut (yli 30 min) sekä selvitystyöt ruoka- ja juomakulttuurin historiasta ja hotelli- ja ravintola-alan vaiheista sopimuksen mukaan. Lisäksi voit tilata digitaalisia kuvatiedostoja museon kokoelmiin kuuluvista esineistä, valokuvista ja arkistodokumenteista, kuten etiketeistä ja ruokalistoista esim. tutkimuskäyttöön, kuvitukseksi, rekvisiitaksi tai sisustukseen.

Kokoelmat muokkaa

Hotelli- ja ravintolamuseo tallentaa ja ylläpitää Suomen ruoka- ja juomakulttuurin sekä majoitus- ja ravitsemusalan kulttuuriperinnön kokoelmia. Kokoelmat muodostuvat esineistä, valokuvista, arkistosta sekä käsikirjastosta. Museon kokoelmia on kartutettu jo ennen museon perustamista, 1930-luvulta lähtien, Ajallisesti kokoelmat ulottuvat 1700-luvulta tähän päivään. Elinkeinon painottuminen pääkaupunkiseudulle selittää Helsingin suurta osuutta kokoelmissa, mutta kokonaisuutena kokoelmat kattavat koko Suomen. Museon kokoelmissa on kymmeniätuhansia ruoka- ja juomalistoja eli menyykortteja, cocktail- ja viinilistoja sekä à la carte -listoja. Vanhimmat menyykortit ovat 1860-luvulta. Osa museon aineistosta on selattavissa Finna-palvelussa.

Hotelli- ja ravintolamuseo myös vastaanottaa kokoelmalahjoituksia. Museo tallentaa kokoelmiinsa uutta sekä vanhaa ruoka- ja juomakulttuuriin liittyvää aineistoa: esineitä, valokuvia, arkistoaineistoa, kuten ruoka- ja juomalistoja. Amanuenssit päättävät tapauskohtaisesti kokoelmiin otettavista lahjoituksista.[5]

Alkon myymälämuseo muokkaa

Alkon myymälämuseo yhdistettiin Hotelli- ja ravintolamuseoon vuonna 1999.

Alkon myymälämuseo avattiin Alkon 50-vuotisjuhlavuonna 1982 Salmisaaressa, Alkon pääkonttori-, tehdas- ja varastorakennusten yhteydessä. Museon perustamisesta päätettiin vuonna 1978, mutta esineistöä oli kerätty talteen jonkin verran jo 1960-luvulla.

Myymälämuseo palveli yhtiön edustus- ja vierastilaisuuksien sekä henkilökunnan valistus- ja koulutustyön tarpeita. Alkolla oli myös muita kokoelmia: Rajamäen tehtaiden yhteyteen vuonna 1963 perustettu tehdasmuseo, jota nykyään hallinnoi Altia; talonpoikaisesineistöä sisältänyt Rajamäen talo; sekä Alkon pääkonttorissa esillä ollut, 1960-alussa alkunsa saanut juomaesinekokoelma.

Hotelli- ja ravintolamuseo ja Alkon myymälämuseo sijaitsivat lähekkäin, ja kahdella museolla oli runsaasti yhteistyötä. Yhdistämisen tarkoituksena oli sopimuksen mukaan keskittää museo-, tutkimus-, näyttely- ja opetustoimintaa, poistaa kahden samankaltaisen esine- ja arkistokokoelmien päällekkäisyyksiä, yhdenmukaistaa dokumentointia, parantaa tiedonsaantia sekä ylläpitää yhteisiä näyttely- ja varastotiloja.

Myymälämuseon kokoelmat talletettiin Hotelli- ja ravintolamuseoon deponointisopimuksella. Deponointi tarkoittaa, että Myymälämuseon kokoelman omistaa edelleen Alko Oy, mutta Hotelli- ja ravintolamuseolla on kokoelmaan täysi käyttöoikeus. Hotelli- ja ravintolamuseo ylläpitää ja hoitaa yhdistettyä kokoelmaa samojen periaatteiden mukaan kuin omia kokoelmiaan. Alko Oy maksaa museolle kokoelman hoidosta vuosittaista toiminta-avustusta.[6]

Lähteet muokkaa

  1. a b c Museotilasto - Tilastohaku - 2016 (Valitse tilastotieto* -kohdasta valittu museoksi Hotelli- ja ravintolamuseo, näytettäväksi taustatiedoksi Museotyyppi ja näytettäviksi muuttujiksi Kaikki käynnit yhteensä, Ilmaiskäynnit yhteensä ja Maksetut käynnit yhteensä) Museoviraston museotilasto, museotilasto.fi. Viitattu 14.12.2017.
  2. a b c Hotelli- ja ravintolamuseo Museokortin sivusto, museot.fi. Viitattu 14.12.2017.
  3. Uudenmaan museo-opas  . Tieto on haettu Wikidatasta.
  4. Tilastohaku - Museotilasto.fi www.museotilasto.fi. Viitattu 19.7.2023.
  5. Kokoelmat ja tietopalvelu Hotelli- ja ravintolamuseo. Viitattu 19.7.2023.
  6. Kokoelmat Hotelli- ja ravintolamuseo. Viitattu 19.7.2023.

Aiheesta muualla muokkaa