Wikipedia

Historian kirjasto

Diodoros Sisilialaisen kirjoittama historiateos

Historian kirjasto (m.kreik. Βιβλιοθήκη ἱστορική, Bibliothēkē historikē, lat. Bibliotheca historica) on Diodoros Sisilialaisen kirjoittama historiateos, joka käsitti ajan myyttisistä ajoista Julius Caesarin Gallian sodan alkuun. Siitä on säilynyt nykyaikaan vain osa.[1][2]

Historian kirjasto
Βιβλιοθήκη ἱστορική
Teoksen kansilehti vuoden 1746 painoksesta.
Teoksen kansilehti vuoden 1746 painoksesta.
Alkuperäisteos
Kirjailija Diodoros Sisilialainen
Kieli muinaiskreikka
Genre historia
Julkaistu n. 56–36 eaa.
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta

Historia muokkaa

Diodoros Sisilialainen toimi noin vuosina 65–30 eaa. Hänet tunnetaan ennen kaikkea kreikankielisestä maailmanhistoriastaan. Sen kirjoittamisaika voidaan päätellä suhteellisen hyvin teoksen sisäisen todistusaineiston perusteella. Diodoros aloitti teoksen kirjoittamisen viimeistään noin 60–56 eaa. käytyään Egyptissä. Todennäköisesti kirjoittaminen tai ainakin sen taustatyöt ovat alkaneet jo aiemminkin ennen matkaa. Varmuudella teoksen Egyptiä käsittelevä alku on ollut olemassa vuonna 56 eaa.[1]

Diodoros itse sanoo kirjoittaneensa teosta 30 vuotta. Hän vaikuttaisi päättäneen teoksen kirjoittamisen vuonna 36 eaa. tai jonkin verran sen jälkeen, jolta ajalta on viimeinen maininta hänen oman aikansa tapahtumista: Augustus siirrätti Tauromenionin väestön pois ja perusti kaupungin paikalle roomalaisen colonian. Varmuudella teoksen kirjoittaminen on päättynyt ennen vuotta 30 eaa., sillä Diodoros sanoo makedonialaisten olleen Egyptin viimeisiä vierasmaalaisia hallitsijoita; mainittuna vuonna hallitsijoiksi tulivat roomalaiset.[1]

Koska teos kattoi kaikkien aikojen ja maiden historian ja vastasi näin kokonaista kirjastoa, se sai nimen Bibliothēkē historikē, ”Historian kirjasto”, tai vain Bibliothēkē, ”Kirjasto”.[2][3]

Teoksen editio princeps oli sen erillisten osien latinankielisen käännöksen laitos. Vincentius Opsopoeus painoi kirjojen 16–20 kreikkalaisen tekstin Baselissa vuonna 1539. Henri Estienne eli Henricus Stephanus painoi kirjat 1–5 ja 11–20 sekä Fotiokselta säilyneet katkelmat Pariisissa vuonna 1559. Seuraava merkittävä laitos oli Lorenz Rhodomannin eli Rhodomannuksen laitos (Hannover, 1604), joka sisälsi myös latinankielisen käännöksen. Petrus Wesselingin laitos (Amsterdam, 1746, 2 osaa) sisälsi myös laajan kommentaarin sekä Konstantinos Porfyrogennitoksen Eklogain tuolloin tunnetut osat.[2]

Sisältö muokkaa

Diodoroksen teos koostui 40 kirjasta. Se käsitti koko historian varhaisimmista myyttisistä ajoista Caesarin Gallian sodan alkuun. Diodoros itse sanoo teoksensa jakaantuneen kolmeen osaan. Ensimmäinen osa käsitti kirjat 1–6, ja se kertoi myyttisestä ajasta ennen Troijan sotaa. Osan ensimmäiset kirjat käsittelivät muiden kansojen myyttejä ja loput kirjat kreikkalaisia myyttejä. Teoksen toinen osa käsitti seuraavat 11 kirjaa eli kirjat 7–17, ja kuvasi ajan Troijan sodasta Aleksanteri Suureen saakka. Kolmas osa käsitti loput 23 kirjaa eli kirjat 18–40, ja käsitteli aikaa Aleksanterin kuolemasta Gallian sotien alkuun.[2]

 
Teoksen kansilehti vuoden 1559 painoksesta.

Teoksesta ovat säilyneet kirjat 1–5, jotka kuvaavat vieraiden kansojen ja kreikkalaisten varhaishistoriaa, sekä kirjat 11–20, jotka käsittävät ajan persialaissotien toisesta persialaishyökkäyksestä vuodelta 480 eaa. hellenistisen kauden alkupuolelle vuoteen 302 eaa. Loput osista tunnetaan katkelmina bysanttilaisaikaisista yhteenvedoista. Tärkeimpiä lähteitä katkelmille ovat Fotios, joka lainaa teoksessaan Bibliotheke kohtia kirjoista 31, 32, 33, 36, 37, 38 ja 40; sekä Konstantinos Porfyrogennitoksen toimeksiannosta tehty Eklogai.[2]

Muodoltaan Diodoroksen teos noudattaa annalistista esitystapaa. Saman vuoden tapahtumat on kerrottu yhdessä ilman sisäisiä yhteyksiä. Lähteinään Diodoros käytti paitsi omia havaintojaan myös kaikkia hänen saatavillaan olleita lähteitä. Lähteidenkäyttö ei kuitenkaan ole millään muotoa kriittistä, mikä vähentää teoksen arvoa historiantutkimukselle. Diodoros lähinnä kokosi yhteen aineiston, jota löysi eri kirjailijoiden teoksista, ja sotki näin yhteen historiaa, myyttejä ja taruja. Hän myös vaikuttaa usein käsittäneen lähteensä väärin tai esittävän ne väärässä muodossa, ja teoksessa on myös useita sisäisiä ristiriitaisuuksia. Kaikesta huolimatta teos on arvokas ja hyödyllinen, sillä sen säilyneet kohdat ovat säilyttäneet nykyaikaan paljon aineistoa, joka olisi muutoin kadonnut kokonaan. Diodoros ainakin mainitsee lähteensä useimmissa tapauksissa, ja on usein kopioinut aineistoa näiltä varsin suoraan. Diodoroksen tyyli on selkeää, joskaan teksti ei aina ole tasalaatuista, mikä johtunee eroista hänen hyödyntämissään tai teokseensa lyhentämissään lähteissä. Diodoroksen kieli tasapainoilee arkaisoivan attikalaisen kreikan ja hänen oman aikansa kansankreikan välillä.[2]

Esimerkiksi Aleksanteri Suuren elämää koskien Diodoroksen tärkein lähde oli Kleitarkhos, jonka lähteenä taas oli ollut Aleksanterin hovikirjuri Kallisthenes.

Kirjoittain muokkaa

Kirja Käsitelty ajanjakso Diodoroksen lähde[4]
1. kirja Egyptin historia Hekataios Abderalainen
2. kirja Assyrian ja Babylonian historia Ktesias, Megasthenes
3. kirja Libyan historia, jumalten synty Agatharkhides, Dionysios Skytobrakhion
4. kirja Kreikkalainen mytologia Dionysios, Euhemeros
5. kirja Sisilian ym. historia Timaios Tauromenionlainen
6. kirja Kreikkalaiset legendat Dionysios, Euhemeros
7. kirja Troijan sota Dionysios
8. kirja Kreikan arkaainen kausi ?
9. kirja Kreikan arkaainen kausi (vuoteen 540 eaa.) Herodotos
10. kirja Kreikan arkaainen kausi (noin 540–481 eaa.) Herodotos
11. kirja Persialaissodat, Ateenan nousu suurvallaksi Herodotos, Eforos
12. kirja Ateenan nousu suurvallaksi, peloponnesolaissota Eforos
13. kirja Peloponnesolaissota Eforos
14. kirja Korintin sota Eforos
15. kirja Theban hegemonia Eforos
16. kirja Filippos II Eforos
17. kirja Aleksanteri Suuri Kleitarkhos
18. kirja Diadokkien aika Hieronymos Kardialainen
19. kirja Diadokkien aika Hieronymos Kardialainen
20. kirja Diadokkien aika Hieronymos Kardialainen
21.–40. kirja Eivät ole säilyneet kokonaisuudessaan nykypäivään. Kirjat käsittelivät Välimeren alueen historiaa aina Julius Caesarin Gallian valloitukseen saakka.

Lähteet muokkaa

  1. ↑ a b c Oldfather, C. H.: Diodorus Siculus, The Library of History: Introduction LacusCurtius. Viitattu 12.4.2021.
  2. ↑ a b c d e f Smith, William: ”Diodorus (12)”, Dictionary of Greek and Roman Biography and Mythology. Boston: Little, Brown and Company, 1849–1867. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  3. ↑ Eusebios Kesarealainen: Praeparatio evangelica 1.6.
  4. ↑ Diodorus of Sicily Livius.org. Arkistoitu 29.12.2011. Viitattu 22.3.2021.

Kirjallisuutta muokkaa

Käännöksiä ja tekstilaitoksia muokkaa

  • Diodorus Siculus: Library of History. Volume I: Books 1–2.34. Translated by C. H. Oldfather. Loeb Classical Library 279. Cambridge, MA: Harvard University Press, 1933.
  • Diodorus Siculus: Library of History. Volume II: Books 2.35–4.58. Translated by C. H. Oldfather. Loeb Classical Library 303. Cambridge, MA: Harvard University Press, 1935.
  • Diodorus Siculus: Library of History. Volume III: Books 4.59–8. Translated by C. H. Oldfather. Loeb Classical Library 340. Cambridge, MA: Harvard University Press, 1939.
  • Diodorus Siculus: Library of History. Volume IV: Books 9–12.40. Translated by C. H. Oldfather. Loeb Classical Library 375. Cambridge, MA: Harvard University Press, 1946.
  • Diodorus Siculus: Library of History. Volume V: Books 12.41–13. Translated by C. H. Oldfather. Loeb Classical Library 384. Cambridge, MA: Harvard University Press, 1950.
  • Diodorus Siculus: Library of History. Volume VI: Books 14–15.19. Translated by C. H. Oldfather. Loeb Classical Library 399. Cambridge, MA: Harvard University Press, 1954.
  • Diodorus Siculus: Library of History. Volume VII: Books 15.20–16.65. Translated by Charles L. Sherman. Loeb Classical Library 389. Cambridge, MA: Harvard University Press, 1952.
  • Diodorus Siculus: Library of History. Volume VIII: Books 16.66–17. Translated by C. Bradford Welles. Loeb Classical Library 422. Cambridge, MA: Harvard University Press, 1963.
  • Diodorus Siculus: Library of History. Volume IX: Books 18–19.65. Translated by Russel M. Geer. Loeb Classical Library 377. Cambridge, MA: Harvard University Press, 1947.
  • Diodorus Siculus: Library of History. Volume X: Books 19.66–20. Translated by Russel M. Geer. Loeb Classical Library 390. Cambridge, MA: Harvard University Press, 1954.
  • Diodorus Siculus: Library of History. Volume XI: Fragments of Books 21–32. Translated by Francis R. Walton. Loeb Classical Library 409. Cambridge, MA: Harvard University Press, 1957.
  • Diodorus Siculus: Library of History. Volume XII: Fragments of Books 33–40. Translated by Francis R. Walton. Loeb Classical Library 423. Cambridge, MA: Harvard University Press, 1967.

Muuta kirjallisuutta muokkaa

  • Burton, Anne: Diodorus Siculus, Book 1: A Commentary. Monographs and Textbooks on Pure and Applied Mathematics, nide 29. Études préliminaires aux religions orientales dans l'Empire romain / Études préliminaires aux religions orientales dans l'Empire romain. Brill, 1973. ISBN 9789004035140.

Aiheesta muualla muokkaa

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Historian_kirjasto&oldid=20847645”