Hillosensalmi

kylä Kouvolan kaupungissa

Hillosensalmi on kylä Kouvolan Valkealassa, Vekaranjärven kaupunginosassa. Kylä on saanut nimensä Vuohijärven ja Repoveden yhdistävästä Hillosensaaren salmesta, jonka ylittävät Savon rata sekä seututie 368. Hillosensalmen asujaimisto koostuu nykyään pääosin loma-asukkaista.lähde? Vuoteen 2008 asti Hillosensalmi kuului Valkealan kuntaan.

Hillosensalmi.

Hillosensalmella on rautatieasema, jolla oli ympärivuotista henkilöliikennettä vuoteen 2002 asti. Kesällä 2022 VR kuitenkin aloitti kotimaanmatkailusesonkia tukeakseen kokeilun, jossa kaksi Helsingin ja Kuopion välistä junaa pysähtyy päivittäin Hillosensalmella tarkoituksenaan matkustamisen helpottaminen Repoveden kansallispuistoon. Kokeilu oli kesän mittainen.[1] Kokeilu osoittautui suosituksi ja keräsi kiinnostusta monilta eri tahoilta. Näin VR tulee avaamaan junayhteyden Hillosensalmen asemalle myös kesäkaudeksi 2023. Junat pysähtyvät asemalla päivittäin aikavälillä 29.4.–28.10.2023. Pysähtyvät junat ovat IC 63 Helsingistä Kuopioon sekä IC 68 Kuopiosta Helsinkiin. Hillosensalmen rautatieasemalla on toiminut myös kahvila, joka on sittemmin suljettu.[2]

Hillosensalmi kuuluu Kouvolan kaupungin pienalueeseen nimeltä Repovesi-Hillosensalmi, joka kattaa Repoveden kansallispuiston, Repoveden, Hillosensalmen kylän ja osan Vuohijärveä. Pienalueen alueen kattavan Hillosensalmen postinumeroalueen (47910 Hillosensalmi) väkiluku oli 26 vuonna 2020.[3]

Historia muokkaa

Hillosensalmen historia on sotainen. Seudulla on kulkenut Ruotsin ja Venäjän välinen raja, ja paikalla on käyty useita taisteluja, joissa kylä on myös poltettu useasti.lähde? Raja-alueeksi se tuli hattujen sodan jälkeen solmitussa Turun rauhassa vuonna 1743.

1900-luvun alussa Hillosensalmen Sahaniemeen perustettiin höyrysaha. Vuoden 1918 sisällissodan aikana aseman ympäristössä käytiin Hillosensalmen taistelu. Siinä valkoisten tarkoituksena oli hyökätä Mouhua puolustaneiden yli tuhannen miehen vahvuisten Kotkan ja Kymintehtaan punakaartien selustaan Hillosensalmelle ja näin saartaa heidät. Kaikki ei kuitenkaan mennyt suunnitelman mukaan, sillä kuormasto ja lääkintäosasto jäivät tulitaistelun puhjettua asemiinsa, eikä suunniteltua radan rikkomista Hillosensalmen aseman eteläpuolella voitu tehdä. Punaiset saivat apujoukkoja rautateitse. Hillosensalmen retken kokonaistappiot valkoisilla olivat 20 kaatunutta ja 17 haavoittunutta. Punaisten asemia ei enää yritetty vallata ennen kuin he vetäytyivät sodan viimeisinä viikkoina. [4][5]

Hillosensalmi oli täysin rautatien ja vesireittien varassa vuoteen 60-luvun lopulle asti, sillä Hillosensalmelle ei kulkenut maantietä. Tilaisuus yhtenäisen tien rakentamiselle Vuohijärveltä Voikoskelle syntyi, kun Savon radan rataoikaistut valmistuivat. Tällöin Hillosensalmelle rakennettiin uusi rautatiesilta ja vanhasta sillasta tehtiin maantiesilta. Tiet valmistuivat vuonna 1969.[6]

Lähteet muokkaa

  1. VR avaa kesäksi uuden junayhteyden – junalla pääsee hiilineutraalisti retkeilemään Repoveden kansallispuistoon 20.5.2022. VR Group. Viitattu 22.6.2022.
  2. Hillosensalmen asema Mäntyharju–Repovesi. Arkistoitu 28.7.2017. Viitattu 28.7.2017.
  3. Paavo (Postinumeroalueittainen avoin tieto)[vanhentunut linkki]
  4. Hillosensalmi Web Archive: Voikosken Nuorisoseura. Arkistoitu 26.10.2016. Viitattu 11.10.2020.
  5. Repoveden historia Luontoon.fi. Viitattu 28.7.2017.
  6. Seututie 368 – Tiet www.mattigronroos.fi. Viitattu 5.2.2023.
Tämä maantieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.