Hiililläkävely

rohkeustesti

Hiililläkävely eli tulikävely on tulisilla hiilillä kävelyä paljain jaloin. Alustana voidaan käyttää myös esimerkiksi vulkaanista kiveä tai puuhiiltä.[1]

Mies kävelemässä tulisilla hiilillä Sri Lankassa.
Video hiililläkävelystä.

Hiililläkävelyä tiedetään harjoitetun eri puolilla maailmaa tuhansien vuosien ajan.[2] Se kuuluu edelleenkin intialaisten fakiirien rituaaleihin.[1] Nykyisin hiililläkävelyä harjoitetaan usein esimerkiksi itsetunnon kohottamiseksi ja osoituksena hengen voitosta aineesta. Entisaikaan hiililläkävelyä pidettiin usein yliluonnollisena ilmiönä tai osoituksena uskon voimasta, mutta 1900-luvulla ilmiö opittiin selittämään fysiikan keinoin.[2]

Hiililläkävely on liittynyt erilaisiin uskonnollisiin rituaaleihin. Antiikin Italiassa Hirpi Sorani -papisto käveli Soracte-vuorella tulisen hiilloksen yli. Hiillos symboloi siirtymää elävien maailmasta kuoleman voimien luo.[3]

Tulisilla hiilillä on mahdollista kävellä ilman suurta vahinkoa jalkapohjiin, vaikka hiilten lämpötila voi nousta yli 600 celsiusasteen.[1] Se johtuu siitä, että hiilet johtavat huonosti lämpöä, siitä, että jalkapohjan ja hiilten kosketusaika on lyhyt, sekä siitä, että jalkapohjan ja kekäleiden muodosta johtuen vain osa jalkapohjasta on kerrallaan kosketuksissa hiilten kanssa. Esimerkiksi neljäntoista askeleen mittaisessa ripeässä hiililläkävelyssä kumpikin jalkapohja koskettaa hiiliä yhteensä vain noin yhden sekunnin ajan. Jalkapohjien ei tarvitse olla kosteita tai känsäisiä kävelyn onnistumiseksi vammoitta, mutta se saattaa auttaa. Juoksemista hiilien yli ei suositella.[2] Tärkeää on kävellä ripeästi, ja myös hiilten lämpötila vaikuttaa onnistumiseen.[1]

Lähteet muokkaa

  1. a b c d fire walking Sceptic's Dictionary. Viitattu 21.8.2013.
  2. a b c Willey, David: First walkFirewalking Myth vs Physics Pittsburghin yliopisto. Viitattu 21.8.2013.
  3. Mika Rissanen: The Hirpi Sorani and the Wolf Cults of Central Italy academia.edu. Viitattu 29.10.2015. (englanniksi)

Aiheesta muualla muokkaa