Wikipedia

Henkilötunnus

yksilöivä tunniste

Henkilötunnus on valtion antama, ihmisen yksilöivä tunniste. Henkilötunnusta käytetään muun muassa viranomaisten kanssa asioitaessa, henkilön yksilöimisessä ja henkilöä koskevissa virallisissa asiakirjoissa. Henkilötunnusta käytetään myös edelleen henkilön tunnistamiseen esimerkiksi puhelimessa, vaikka se on nimenomaisesti kielletty tietosuojalain 29 §:ssä.

Itävaltalainen henkilökortti.

Henkilötunnus Suomessa muokkaa

Yleistä muokkaa

Suomessa henkilötunnus (hetu[1]) annetaan Suomen kansalaisille sekä Suomessa pysyvästi tai pitkäaikaisesti (vähintään vuoden) oleskeleville ulkomaalaisille. Suomessa sairaalassa syntyvä lapsi saa henkilötunnuksen automaattisesti, sillä sairaala ilmoittaa lapsesta väestötietojärjestelmään.[2] Tunnus voidaan anomuksesta myöntää myös tilapäisesti oleskeleville henkilöille. Tunnuksen myöntää joko Digi- ja väestötietovirasto tai Ahvenanmaan valtionvirasto.[3]

Suomessa henkilötunnus ei juridisesti ole enää nykyään salassa pidettävä tieto. Henkilötunnuksen voi nykyisin vaihtaa vain henkilötunnuksen väärinkäytön tai sukupuolenkorjauksen takia. Esimerkiksi väärinkäytöksiä on pitänyt tapahtua useita ja niiden pitää olla vakavia[2].

Henkilötunnuksen alkuosa muodostuu henkilön syntymäajasta. Välimerkki kertoo, millä vuosisadalla henkilö on syntynyt. Välimerkin jälkeen on kolminumeroinen juokseva järjestysnumero ja lopuksi tarkistusmerkki.

Henkilötunnuksen algoritmin kehitti Erkki Pale, joka oli toiminut toisessa maailmansodassa salakieliasiantuntijana.

Aluksi henkilötunnuksissa ei ollut miinusta eikä plussaa vaan kaikissa yhdysmerkki ja 1800-luvulla syntyneet erotettiin 1900-luvulla syntyneistä tunnuksen alussa olevalla asteriskilla.[4]

Tunnuksen käyttöönotto Suomessa muokkaa

Ensimmäinen henkilön yksikäsitteinen tunnus oli työeläkekortin numero ja sen antoi vuosina 1962–1970 Eläketurvakeskus (ETK). Myöhemmin, vuosina 1964–1970 Kansaneläkelaitos (Kela) ryhtyi jakamaan omia sosiaaliturvatunnukseksi (sotu) kutsuttuja tunnuksiaan, joiden tiedot perustuivat väestörekisteritietoihin. Vuoden 1971 alusta, kun Väestörekisterikeskus (VRK) otti käyttöön digitaalisen väestörekisterin, työeläkekortin numerosta ja sotusta luovuttiin. Henkilön yksilöivän tunnuksen nimeksi tuli henkilötunnus. Väestörekisterikeskus oli ainoa henkilötunnuksia myöntävä taho vuoteen 2019 asti.

Tunnuksen muoto muokkaa

Suomalaisen henkilötunnuksen muodosta säädetään väestötietojärjestelmästä annetussa valtioneuvoston asetuksessa (128/2010).[5] Tunnus koostuu 11 merkistä ja on muotoa ppkkvvynnnt, jossa

  • ppkkvv on henkilön syntymäaika kaksinumeroisina lukuina päivä, kuukausi ja vuosi; esimerkiksi 010180
  • y on välimerkki, joka osoittaa sen vuosisadan, jolloin henkilö on syntynyt.
    • 1800-luku: +
    • 1900-luku: pääosin -, mahdollisesti myös Y, X, W, V tai U
    • 2000-luku: pääosin A, mahdollisesti myös B, C, D, E tai F
  • nnn on yksilönumero, jolla samana päivänä syntyneet yksilöidään. Luku on naisilla parillinen ja miehillä pariton.[6] Yksilönumero on välillä 002–899. Numeroita 900–999 käytetään tilapäisissä henkilötunnuksissa, esimerkiksi sairaaloissa, kun virallista henkilötunnusta ei tiedetä tai sitä ei ole vielä syntyneelle lapselle annettu. Tilapäisiä tunnuksia ei kirjata väestötietojärjestelmään.
  • t on tarkistusmerkki (eli eräänlainen tiiviste). Se saadaan jakamalla syntymäajan ja yksilönumeron muodostama 9-numeroinen luku (ppkkvvnnn) 31:llä.[7] Jakojäännös, joka on tällöin kokonaisluku väliltä 0–30, muunnetaan tarkistusmerkiksi alla olevan taulukon mukaisesti [7]. Vuosisadan tunnus (y) ei siis vaikuta tarkistusmerkkiin. Kirjaimia G, I, O, Q, ja Z ei käytetä.
Taulukko
Jakojäännös Tarkistusmerkki Jakojäännös Tarkistusmerkki
0 0 16 H
1 1 17 J
2 2 18 K
3 3 19 L
4 4 20 M
5 5 21 N
6 6 22 P
7 7 23 R
8 8 24 S
9 9 25 T
10 A 26 U
11 B 27 V
12 C 28 W
13 D 29 X
14 E 30 Y
15 F

Uudet välimerkit vuodesta 2023 alkaen muokkaa

Henkilötunnukseen otettiin vuoden 2023 alusta lähtien käyttöön uusia välimerkkejä, jotka osoittavat vuosisadan. Jo käytössä olevat henkilötunnukset eivät uudistuksen vuoksi muutu. Esimerkiksi Suomeen työn johdosta muuttaville ulkomaalaisille annettavissa henkilötunnuksissa voidaan ottaa uusia välimerkkejä käyttöön. Valtioneuvosto antoi uusia välimerkkejä koskevan asetuksen 7.7.2022. Uusia välimerkkejä sisältäviä henkilötunnuksia on alettu jakaa alkaen 19.12.2023. [8]

2000-luvulla syntyneillä otetaan nykyisen A-kirjaimen lisäksi käyttöön kirjaimet B, C, D, E ja F. 1900-luvulla syntyneillä otetaan nykyisen yhdysmerkin (-) lisäksi käyttöön kirjaimet Y, X, W, V ja U. Jatkossa uuden välimerkin sisältäviä henkilötunnuksia annetaan, kun kyseiselle syntymäpäivälle ei ole enää annettavissa nykyisin käytössä olevia välimerkkejä +, - tai A. [9]

Henkilötunnuksen käsittely muokkaa

Tietosuojalain (1050/2018) 29 §:ssä säädetään rajoituksista sille, millä ehdoilla henkilötunnusta saa käsitellä. Lain mukaan henkilötunnusta saa käsitellä rekisteröidyn yksiselitteisesti antamalla suostumuksella sekä sellaisissa tapauksissa, joissa sen käsittelystä on säädetty laissa. Lisäksi henkilötunnusta saa käsitellä, jos rekisteröidyn yksiselitteinen yksilöiminen on tärkeää:

  • laissa säädetyn tehtävän suorittamiseksi;
  • rekisteröidyn tai rekisterinpitäjän oikeuksien ja velvollisuuksien toteuttamiseksi; tai
  • historiallista tai tieteellistä tutkimusta taikka tilastointia varten.

Henkilötunnusta saa käsitellä myös luotonannossa tai saatavan perimisessä, vakuutus-, luottolaitos-, maksupalvelu-, vuokraus- ja lainaustoiminnassa, luottotietotoiminnassa, terveydenhuollossa, sosiaalihuollossa ja muun sosiaaliturvan toteuttamisessa tai virka-, työ- ja muita palvelussuhteita ja niihin liittyviä etuja koskevissa asioissa.

Lisäksi henkilötunnuksen saa luovuttaa osoitetietojen päivittämiseksi tai moninkertaisten postilähetysten välttämiseksi suoritettavaa tietojenkäsittelyä varten, jos henkilötunnus jo on luovutuksensaajan käytettävissä.

Rekisterinpitäjän on huolehdittava siitä, että henkilötunnusta ei merkitä tarpeettomasti henkilörekisterin perusteella tulostettuihin tai laadittuihin asiakirjoihin.

1.1.2024 voimaan astunut tietosuojalain (1050/2018) 29 §:n muutos kieltää henkilön tunnistamisen pelkän henkilötunnuksen tai henkilötunnuksen ja nimen perusteella.[10]

Uuden henkilötunnuksen suunnittelu Suomessa muokkaa

Valtiovarainministeriö asetti vuonna 2017 työryhmän valmistelemaan henkilötunnuksen uudistamista. Uudistuksen tavoitteena oli luoda henkilön yksilöivä tunnus ja siihen liittyvät tiedot voidaan hallita erillisinä. Muita tavoitteita oli estää identiteettivarkauksia, edistää henkilötietojen hajautettua hallintaa sekä yksilön päätösvaltaa siitä, mitä tietoja henkilötunnusta käyttäville tahoille näkyy.[11]

Uudistuksen taustalla oli, että henkilötunnuksen muodostamistavan vuoksi niitä on ainoastaan rajallinen määrä käytettävissä yksittäiselle päivälle. Etenkin tammikuun ensimmäisen päivän henkilötunnukset uhkaavat loppua, sillä henkilöille, joiden tarkkaa syntymäpäivää ei tiedetä, syntymäpäiväksi merkitään useimmiten kunkin vuoden ensimmäinen päivä.[12] Tunnus myös sisältää syntymäpäivän ja sukupuolen. Tiedot ovat usein tarpeettomia ja tietojen sisältyminen henkilötunnukseen aiheuttaa myös sen, että näiden tietojen muuttuessa pitää myös henkilötunnusta muuttaa. Tunnusten määrän rajallisuus ja henkilön tunnistamisvaatimukset aiheuttavat myös sen, ettei kaikille Suomeen muuttaville ole mahdollisuutta myöntää henkilötunnusta. Henkilötunnuksen puuttuminen puolestaan aiheuttaa ongelmia henkilön yksilöimisessä eri järjestelmien välillä. Henkilötunnuksettomalla henkilöllä ei ole myöskään mahdollisuutta käyttää sähköisiä viranomaispalveluita, koska hänellä ei ole mahdollisuutta saada pankkitunnistetta, mobiilivarmennetta tai henkilökorttiin sisältyvää kansalaisvarmennetta, joka toimisi tunnistusvälineenä.[11]

Henkilötunnusta käytetään merkittävässä määrin virheellisesti myös henkilön yksilöimisen lisäksi hänen tunnistamiseensa. Tämä johtaa siihen, että sitä käytetään yhdessä muiden julkisten henkilötietojen kanssa identiteettikaappauksiin ja petoksiin. Rikosten kohteeksi joutuneiden henkilötunnusten käyttöä ei ole onnistuttu estämään sulkulista- tai vastaavilla menettelyillä.[13] Muuttumattomaksi ajateltujen henkilötunnusten vaihtaminen tapahtuu käsityönä, mikä on virhealtista ja tunnuksen muuttuminen aiheuttaa ongelmia henkilön yksilöimisessä järjestelmien välillä.[14]

Vuonna 2020 työryhmä esitti loppuraporttinsa ja ehdotti ettei uudesta henkilötunnuksesta ei enää kävisi ilmi henkilön ikä, syntymäaika, sukupuoli tai muuta henkilöön liittyvää tietoa.[15] Muutosehdotus aiheutti paljon keskustelua.[16] Henkilötunnuksen uudistusta vastustettiin kansalaisaloitteella.[17] Sosiaali- ja terveysministeriö piti tavoitteita hyvinä mutta esitystä perustelemattomana ja näki uudistuksen mahdollisesti tuottavan uusia ongelmia. Oikeusministeriön lausuman mukaan nykyinen henkilötunnus toimii ydintehtävässään, mutta uudistuksella olisi merkittävä yhdenvertaisuusvaikutus. Puolustusministeriö näki uudistuksen esteeksi sen kalleuden. Työ- ja elinkeinoministeriö piti uudistusta kalliina ja näki, että se ei poistaisi väärinkäytösriskejä sähköisessä asioinnissa. Syrjintää olisi sen mielestä vähemmän, jos henkilötunnuksen saisi helpommin esimerkiksi oleskelulupaa odottaessa. Elinkeinoelämän keskusliitto ja Suomen Asiakastieto vastustivat uudistusta, kun taas Suomen Yrittäjät kannatti sitä. Ihmisoikeusliitto ja Seta kannattivat uudistusta erityisesti sukupuoli- ja ikäneutraaliuden vuoksi.[18]

Saatujen lausuntojen ja virkamiesten jatkotyön perusteella työryhmän ehdotusta ei pidetty toteuttamiskelpoisena sellaisenaan. Henkilötunnuksen uudistamista jatkettiin rajatumpana siten, että sen muoto pääpiirteissään säilyisi. Henkilötunnusten riittävyys ratkaistiin siten, että syntymäpäivän ja yksilönumeron välinen erotinmerkki muutettiin 2021 merkitseväksi ja otettiin käyttöön 10 uutta erotinmerkkiä. Yksilönumeron on tarkoitus muuttua sukupuolineutraaliksi 2027 mennessä.[19] Toinen merkittävä henkilötunnuksen uudistamiseen vaikuttanut seikka oli lokakuussa 2020 julkisuuteen tullut psykoterapiakeskus Vastaamon tietomurto, jossa kymmenien tuhansien ihmisen terveystiedot joutuivat rikollisten käsiin, niillä yritettiin kiristää identiteetin haltijoita ja tietoja on käytetty petoksiin. [20][21] Tämän seurauksena selvitettiin keinoja, joilla henkilötunnuksen voisi vaihtaa matalammalla kynnyksellä.[21]

Kesäkuussa 2022 oikeusministeriö on esittänyt lainmuutosta, joka kieltäisi henkilötunnuksen käytön henkilöiden tunnistautumisen välineenä.[22]


1.1.2024 voimaan astunut tietosuojalain (1050/2018) 29 §:n muutos kieltää henkilön tunnistamisen pelkän henkilötunnuksen tai henkilötunnuksen ja nimen perusteella.[10]

Muut maat muokkaa

Muualla vastaavanlaista henkilötunnusta käytetään muun muassa Ruotsissa (personnummer), Norjassa (fødselsnummer), Tanskassa (personnummer tai CPR-nummer), Islannissa (kennitala), Virossa (isikukood), Alankomaissa (burgerservicenummer), Belgiassa (rijksregisternummer), Ranskassa (code INSEE), Itävallassa (Sozialversicherungsnummer), Sveitsissä (AHV-Nummer), Liettuassa (asmens kodas) lähde? ja Chilessä (Rol Único Nacional tai RUN).

Saksassa henkilötunnusten luominen ja käyttö on kielletty, sillä niitä pidetään yksilönvapauden rajoittamisena ja totalitaarisen valtion merkkinä. DDR:ssä henkilötunnusta käytettiin 1970-luvun alusta lähtien. Saksan jälleenyhdistymisen jälkeen DDR:n antamia henkilötunnuksia poistettiin viranomaisten rekistereistä ja vanhoja tunnuksia sai käyttää enää tietyissä erikoistapauksissa. Vuodesta 2008 tuli käyttöön henkilökohtainen veronumero. Vaikka sen käyttö on rajoitettu verottajaan, sen on kritisoitu loukkaavan henkilötunnusten kieltoa.lähde?

Yhdysvalloissa on samankaltainen järjestelmä (social security number, SSN), vaikka sitä ei alun perin luotukaan samanlaiseen tarkoitukseen. SSN:ia ei anneta ihmiselle jo syntymästä, joten on mahdollista elää Yhdysvalloissa ilman sellaista, joskin sen puute vaikeuttaa käytännön asioiden hoitamista.

Isossa-Britanniassa on käytössä National Insurance -numero, jolla ohjataan esimerkiksi työntekijän tai yrittäjän tulovero ja sosiaaliturvamaksut verottajan järjestelmässä oikealle yksilölle. Sitä käytetään myös joissain tapauksissa esimerkiksi todistamaan oikeus työntekoon tai rekisteröitymään äänestäjäksi.

Lähteet muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. ↑ Lyhenneluettelo: H 4.6.2020. Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 23.2.2013.
  2. ↑ a b Henkilötunnus Digi- ja väestötietovirasto. Viitattu 22.11.2016.
  3. ↑ 25.2.2010/128 – Valtioneuvoston asetus väestötietojärjestelmästä – 15 § (19.12.2019/1330) Rekisteriviranomaista koskeva tieto Finlex. 25.2.2010. Oikeusministeriö. Viitattu 14.4.2020.
  4. ↑ Uusi Pikkujättiläinen vuodelta 1985, sivu 397
  5. ↑ 25.2.2010/128 – Valtioneuvoston asetus väestötietojärjestelmästä Finlex. 25.2.2010. Oikeusministeriö. Viitattu 4.6.2020.
  6. ↑ Sinun henkilötunnuksesi voi vaihtua: katso tästä, miltä uusi hetu näyttää ja lue parhaat perustelut uudistuksen puolesta ja vastaan Yle Uutiset. Viitattu 9.10.2020.
  7. ↑ a b Väestötieteen perusteet. Mitä henkilötunnuksesi kertoo? Tilastokoulu, Tilastokeskus. Viitattu 20.11.2014.
  8. ↑ Uudet välimerkit takaavat henkilötunnusten riittävyyden – ensimmäinen uudenlainen henkilötunnus myönnettiin tällä viikolla | Digi- ja väestötietovirasto www.sttinfo.fi. Viitattu 21.12.2023.
  9. ↑ Henkilötunnuksen uudistaminen Digi- ja väestötietovirasto. Viitattu 19.12.2023.
  10. ↑ a b 5.12.2018/1050 – Tietosuojalaki – 29 § Henkilötunnuksen käsittely Finlex. 5.12.2018. Oikeusministeriö. Viitattu 8.3.2024.
  11. ↑ a b Henkilötunnuksen uudistamista ja valtion takaaman identiteetin hallinnoimista koskeva työryhmä (HETU-työryhmä) Valtiovarainministeriö. Viitattu 18.2.2022.
  12. ↑ Maistraatti joutuu keksimään syntymäpäiviä yle.fi. 20.4.2011. Yleisradio. Viitattu 27.7.2022.
  13. ↑ HETU-uudistuksen loppuraportti 6.4.2020. s. 29.
  14. ↑ Henkilötunnuksen vaihtamisen helpottaminen saa täystyrmäyksen terveysviranomaisilta – ”Potilasturvallisuus vaarantuu” Ilta-Sanomat. 14.1.2021. Viitattu 18.2.2022.
  15. ↑ Henkilötunnuksesta ei enää jatkossa selviäisi ikä, syntymäaika tai sukupuoli Helsingin Sanomat. 8.4.2020. Viitattu 9.4.2020.
  16. ↑ Henkilötunnukset uhkaavat loppua kesken jo tällä vuosikymmenellä – 7 olennaista kysymystä hetu-uudistuksesta Yle Uutiset. Viitattu 9.10.2020.
  17. ↑ Henkilötunnuksen uudistamista vastustava kansalaisaloite etenee eduskuntaan Yle Uutiset. Viitattu 9.10.2020.
  18. ↑ Ikä- ja sukupuolineutraaliuteen pyrkivä hetu-uudistus jakaa mielipiteitä – tavoitteet nähdään jaloina, mutta mistä rahat ja aika? Yle Uutiset. Viitattu 9.10.2020.
  19. ↑ Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi väestötietojärjestelmästä ja Digi- ja väestötietoviraston varmennepalveluista annetun lain sekä eräiden muiden lakien muuttamisesta api.hankeikkuna.fi. 2021.
  20. ↑ Tietomurto | Vastaamon tietomurron uhrien henkilötietoja on alettu hyödyntää tilauspetoksissa – Poliisi: ”Uusi, huolestuttava ilmiö” Helsingin Sanomat. 11.2.2022. Viitattu 18.2.2022.
  21. ↑ a b Arviomuistio henkilötunnuksen muuttamiskysymyksen madaltamisesta 24.11.2021. Valtionvarainministeriö.
  22. ↑ Henkilötunnuksen käyttö kielletään Suomessa tunnistautumiskäytössä AfterDawn. Viitattu 16.6.2022.

Aiheesta muualla muokkaa

 

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Henkilötunnus&oldid=22320699”