Helsinginrannan maihinnousu

Helsinginrannan maihinnousu
	Osa Suomen sotaa
	Ruotsalaisten rantautumisalue
Päivämäärä:	26.–28. syyskuuta (J: 14.–16.) 1808
Paikka:	Helsinki, Taivassalo
Lopputulos:	Venäjän voitto
Osapuolet
Ruotsi	Venäjän keisarikunta
Komentajat
Gustaf Olof Lagerbring	Karl Gustav Baggovut
Vahvuudet
noin 3 400	noin 4 500
Tappiot
23 upseeria ja 634 miestä	20 upseeria ja 504 miestä

Helsinginrannan maihinnousu Helsingin kylässä Taivassalossa 26.–28. syyskuuta 1808 (J: 14.–16. syyskuuta) oli yksi Suomen sodan Saaristomeren taisteluista. Taistelusta piti tulla ruotsalaisten yli 8 000 miehen maihinnousu. Sään vuoksi eversti Anders Fredrik Skjöldebradin hyökkäysretkikunta ei kuitenkaan päässyt perille ja joutui palamaan Ruotsiin. Everstiluutnantti Gustav Olof Lagerbringin 3 400 miestä rantautui Helsingin kylään ja aloitti etenemisen sisämaahan. Kuningas Kustaa IV Aadolf saapui laivallaan myöhässä taistelupaikalle 28. syyskuuta 1808.^[1]

Taistelun kulku muokkaa

Maanantai 26. syyskuuta (J: 14.) muokkaa

Maihinnousu alkoi aamulla klo 9. Rannalla vahdissa olevat kasakat työnnettiin Järvenperään. Ruotsalaiset etenivät hitaasti, ja venäläiset saivat lähetetyksi kolme komppaniaa Pärnun rykmentistä^[2] tukenaan kaksi tykkiä. Kronobergin rykmentin^[3] hyökkäys sai venäläiset vetäytymään.

Tiistai 27. syyskuuta (J: 15.) muokkaa

Aamulla ruotsalaiset etenivät Viiaisten suuntaan, jossa heitä oli vastassa Karl Gustav Baggovutin komentama Nevskin rykmentin^[4] pataljoona. Baggovutilla oli ohjeet viivyttää ruotsalaisia, ja hän ryhmittäytyi kartanon ympäristöön. Ruotsalaiset työnsivät venäläiset asemista. Eversti, vapaaherra Gustaf Reinhold Boije af Gennäs määrättiin ruotsalaisten taistelujoukkojen komentajaksi.

Keskiviikko 28. syyskuuta (J: 16.) muokkaa

Yön aikana kenraaliluutnantti Pjotr Bagration toi suuret venäläisvahvistukset paikalle. Boije suunnitteli hyökkäävänsä Viiaisista pohjoiseen Puostaan (Puotila). Samanaikaisesti Lagerbringin johdolla piti iskeä sivustahyökkäys Puotilaan Haaroisten ja Rannan kautta. Baggovutilla oli lisävoimien johdosta aloite, ja hän hyökkäsi voimakkaasti Boijen pääasemaan. Venäläisillä oli myös tarkoituksena tehdä sivustahyökkäys Rannan kautta. Lagerbringin hyökkäys pysähtyi venäläisten vahvaan voimaan, ja hän joutui peräytymään. Boije totesi tilanteen toivottomaksi ja määräsi yleisen vetäytymisen Helsingin kylään.

Helsinginrannalla tilanne oli sekasortoinen. Kuningas oli siirrättänyt tykkipurret Kahiluotoon. Paikalla olivat vain suojaamattomat kuljetuslaivat. Laivoihin siirtyminen tapahtui epäjärjestyksessä, soutaen ja suurin tappioin.

Lähteet muokkaa

↑ Lappalainen, Wolke, Pylkkänen, Suomen sodan historia, s. 187–188 (ISBN 978-952-222-018-9)
↑ 3-й гренадерский Перновский Короля Фридриха-Вильгельма IV полк
↑ Kronobergs regemente
↑ 1-й пехотный Невский генерал-фельдмаршала графа Ласси, ныне Его Величества Короля Эллинов полк