Helsingin yliopiston ylioppilaskunta

Helsingin yliopiston ylioppilaskuntaan (HYY, ruots. Studentkåren vid Helsingfors universitet, HUS) kuuluvat kaikki Helsingin yliopistossa alempaa tai ylempää korkeakoulututkintoa suorittavat opiskelijat. Ylioppilaskunta voi hyväksyä jäsenikseen myös muita yliopiston opiskelijoita. Nykyään Helsingin yliopiston ylioppilaskunnalla on noin 27 000 jäsentä.

Helsingin yliopiston ylioppilaskunta Studentkåren vid Helsingfors universitet
Suomen ylioppilaskunta
Perustettu	1868
Pääsihteeri	Mikko Kymäläinen
Ylioppilaskunnan puheenjohtaja	Mari Lehtoruusu
Hallituksen puheenjohtaja	Nea Hakala
Jäseniä	27 000
Osoite	Mannerheimintie 5 A–B, 2. krs 00100 Helsinki
Kotisivut	hyy.fi
Infobox OK

Historia

Vanha ylioppilastalo Helsingin ydinkeskustassa.

Ylioppilaskunta syntyi alkuaan osakuntien yhteistyöelimeksi. Se perustettiin virallisesti vuonna 1868, kun keisari Aleksanteri II antoi asetuksen, jolla virallistettiin ylioppilaiden yleiset kokoukset. Silloisessa Keisarillisessa Aleksanterin-Yliopistossa opiskeli alle tuhat ylioppilasta. Ylioppilaskunnan vuosipäivää vietetään Vanhan ylioppilastalon vihkiäispäivän muistoksi 26. marraskuuta. Yhteisön alkuperäinen nimi oli Suomen ylioppilaskunta, mikä muutettiin vuonna 1928 muotoon Helsingin yliopiston ylioppilaskunta, kun Suomeen oli jo perustettu myös muita monialaisia yliopistoja.

Ylioppilaiden todellisen tai pelätyn alkoholinkäytön ja rettelöinnin tähden ylioppilaskunnalle myytiin tontti silloisen Helsingin kaupunkikeskustan eli Senaatintorin ympäristön ulkopuolelta, Espoon tullinpuomin vierestä. Tälle Heikinkadun (nykyinen Mannerheimintie) ja Aleksanterinkadun kulmauksessa sijaitsevalle tontille valmistui vuonna 1870 nykyinen Vanha ylioppilastalo, jonka rakentamiseen käytetyt varat hankittiin osaksi kansalaiskeräyksellä ja suurelta osin pitkäaikaisina lainoina. Viereen valmistui vuonna 1910 Osakuntatalo. Myöhemmin rakennuksesta alettiin käyttää nimeä Uusi ylioppilastalo.

Toisen maailmansodan jälkeen suuri rakennushanke oli vuosina 1947–1952 Etu-Töölöön rakennettu Domus Academican opiskelija-asuntola. Samoihin aikoihin rakennettiin lisäksi Vanhan ja Uuden ylioppilastalon viereen, Kaivokadun puolelle ylioppilaskunnan omistama, liiketiloiksi vuokrattu Kaivotalo, joka myöhemmin, 1980-luvun alussa laajennettiin nykyiseksi Kaivopihan liikekeskukseksi.

Ylioppilaskunnan keskeinen toimintamuoto oli myös oma kirjasto, joka oli perustettu jo vuonna 1858 yhdistämällä osakuntien kirjakokoelmat. Tämä Almänna studentbibliotek eli myöhempi Opiskelijakirjasto toimi HYY:n kirjastona vuoteen 1974, jolloin sen hallinta siirtyi yliopistolle. Ylioppilaskunnan oma lehti Ylioppilaslehti alkoi ilmestyä vuonna 1913. Vuonna 1953 ylioppilaskunta alkoi perustaa opiskelijaruokaloita, joista kehittyi nykyinen UniCafe-ketju.

Vuonna 1972 HYY vastusti EEC-vapaakauppasopimusta ja vaati sen tilalle kauppaa sosialistimaiden kanssa suunnitelmatalouden etujen vuoksi.

Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen vuonna 1995 joukko opiskelija-aktiiveja herätti ajatuksen opiskelijoiden hyvin toimivaksi osoittautuneen kehitysyhteistyötoiminnan ulottamisesta Venäjän suomalais-ugrilaisten vähemmistökansojen pariin. Opiskelijoiden keskuudessa laitettiin vireille vuosittainen keräys, jonka varat käytettiin erilaisiin hankkeisiin vähemmistökielten ja -kulttuurien hyväksi. Sen oli erityisesti tarkoitus tukea suurissa vaikeuksissa ollutta vähemmistökielistä julkaisutoimintaa. Jo ennen keräyksen käynnistämistä HYY lahjoitti Inkerin kulttuuriseura ry:lle 10 000 markkaa Inkerin lasten oppikirjan painokustannuksiin sekä 1 000 markkaa Karjalan ylioppilaslehdelle.

Vuonna 1997 HYY päätti hakea Suomalais-ugrilaisten kansojen nuorten liiton MAFUN:n jäsenyyttä.

Talous

HYY on yksi maailman vauraimmista ylioppilaskunnista. Tämä johtuu siitä, että kaupungin sille aikanaan myymät ja silloisen keskustan ulkopuolella sijainneet alueet sijaitsevat nyt aivan Helsingin liikekeskustassa ja kuuluvat kaupungin kalleimpiin neliöihin. Ylioppilaskunta harjoittaa liiketoimintaa Ylvan kautta. Kiinteistötaloutensa kautta ylioppilaskunta omistaa Vanhan ja Uuden ylioppilastalon sekä Kaivopihaa ympäröivät liikerakennukset. Ylvan markkina-arvo oli syksyllä 2007 lähes 200 miljoonaa euroa.

Hallinto

Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan edustajisto
Puheenjohtaja	Mari Lehtoruusu
Varapuheenjohtajat	Rasmus Olander (1. vpj.) Sofia Rahikainen (2. vpj.)
Edustajia	60
Ryhmät	Sitoutumaton vasemmisto (13)      Helsingin yliopiston ainejärjestöläiset (HYAL) (12)      HELP (10)      HYYn Vihreät (8)      Svenska Nationer och Ämnesföreningar (SNÄf) (5)      Kokoomus (5)      Osakunnat (4)      Opiskelijoiden sosialidemokraattinen yhdistys (OSY) (2)      Keskeiset (1)
Valintatapa	D’Hondtin menetelmä
Viimeisimmät vaalit	26.–28. lokakuuta ja 31. lokakuuta – 2. marraskuuta 2022
Kotisivut
Infobox OK

Ylioppilaskunnan korkein päättävä elin on 60-jäseninen edustajisto. Edustajiston jäsenet eli ”edaattorit” valitaan kahden vuoden välein parillisina vuosina yleisillä ja suhteellisilla vaaleilla, joissa äänioikeutettuja ovat kaikki HYY:n jäsenet. Edustajisto muun muassa valitsee ylioppilaskunnan hallituksen, pääsihteerin ja puheenjohtajiston sekä Ylioppilaslehden päätoimittajan. Hallitus käyttää ylioppilaskunnan yleistä hallinto- ja toimeenpanovaltaa, pääsihteerin johtama sihteeristö huolehtii ylioppilaskunnan käytännön toiminnasta. Puheenjohtajiston asema on ensisijaisesti muodollinen, vanhaa sanontaa mukaillen ”HYY:n hallituksen puheenjohtaja tekee likaisen työn, HYY:n puheenjohtaja kunnioittaa läsnäolollaan”.

Vuoden 2022 vaaleissa 25 838:sta äänioikeutetusta äänesti 8 350, eli äänestysprosentti oli 32,3 %. Ehdokkaita vaaleissa oli yhteensä 413.

Ylioppilaskunnalla on järjestörekisteri, jossa on noin 250 HYY:n piirissä toimivaa opiskelijajärjestöä. HYY:n talousjohtokunta poisti rekisteristä Helsingin akateemiset perussuomalaiset Hapsu ry:n, joka oli esittänyt mielipiteen, että ”eurooppalaiset kansat ovat valkoisia, joten on vain luonnollista ja tervettä, että valkoisuus on eurooppalaisissa tiedeyhteisöissä hallitsevaa”.

Valiokunnat

Ylioppilaskunnalla on myös erityisiä valiokuntia, joita ovat

• Järjestövaliokunta

• Kaksikielisyysvaliokunta
• Kansainvälisyysvaliokunta
• Kehitysyhteistyövaliokunta
• Opintovaliokunta
• Ympäristövaliokunta.

Lisäksi aikaisemmin ylioppilaskunnalla on ollut Sukukansavaliokunta, jolle ylioppilaskunnan jäsenet ovat voineet maksaa niin sanottua sukukansarahaa ylioppilaskunnan jäsenmaksun maksamisen yhteydessä 1990-luvulta alkaen. Sukukansavaliokunta perustettiin vuonna 1995 ja se julkaisi Alkukoti-lehteä. Sukukansarahalla on rahoitettu erilaisia suomalais-ugrilaisten vähemmistöjen hankkeita esimerkiksi Venäjällä. Avustuksia on myönnetty muun muassa suomensukuisten kansojen julkaisutoimintaan sekä kulttuuritapahtumien järjestämiseen. Keräyksellä muun muassa julkaistiin kominkielinen ihmisoikeuksia käsittelevä koulukirja. Vuonna 2009 Sukukansavaliokuntaa uhkasi lakkauttaminen, ja vuonna 2017 sen toiminta jäädytettiin, koska ylioppilaskunnan talousjohtokunnan mukaan sukukansavaliokunta ei toimittanut kirjanpitoon asianmukaisia selvityksiä keräystuottojen käytöstä. Sukukansavaliokunnan silloisen puheenjohtajan Riku Erkkilän mielestä päätös oli huono, sillä sen myötä sukukansa-asiat ovat entistä vähemmän esillä ylioppilaskunnan rivijäsenille eli opiskelijoille. Erkkilä totesi, että Venäjältä on välillä todella vaikea saada selvityksiä myönnettyjen avustusten käytöstä.

Kulttuuritoiminta

Musiikin alalla HYY:n ehkä tunnetuimmat edustajat ovat Ylioppilaskunnan Soittajat ja Ylioppilaskunnan Laulajat.

Ylioppilasteatteri toimii Vanhan ylioppilastalon tiloissa.

Vanhan ylioppilastalon taidekokoelma käsittää muun muassa kansallisromantiikan ajan teoksia.

Juhlapäivät, tunnukset ja kunnianosoitukset

Helsingin yliopiston ylioppilaskunnalla on kaksi vuosittaista juhlapäivää. Ylioppilaskunnan vuosijuhlapäivä on 26. marraskuuta Vanhan ylioppilastalon vihkimispäivän mukaan. Floran päivää vietetään vuosittain 13. toukokuuta Maamme-laulun ensiesityksen kunniaksi. Floran päivän juhla järjestetään Kumtähden kentällä Kumpulassa, jossa ylioppilaat esittivät Maamme-laulun ensimmäisen kerran 13. toukokuuta 1848.

Ylioppilaskunnan ja sen piirissä toimivien osakuntien sekä noin 250 muun opiskelijajärjestön vuosijuhlissa käytetään akateemisia kunnia- ja ansiomerkkejä. Ylioppilaskunnan nauha on sininen, ja siitä on kapea ja leveä versio. HYY:n hallitus- ja ansiomerkkejä kannetaan kapeassa nauhassa sekä puheenjohtajiston ja kunniamerkkejä leveässä nauhassa.

Ylioppilaskunnan jakamista huomionosoituksista korkein on ylioppilaskunnan puheenjohtajiston merkki leveässä purppuranauhassa. Se voidaan myöntää ylioppilaskunnan kunnianosoituksena erittäin merkittävästä toiminnasta yhteiskunnan tai ylioppilaskunnan hyväksi. Merkkiä on jaettu vuodesta 1948 alkaen, ja sen ovat saaneet kaikki tuona aikana elossa olleet tasavallan presidentit sekä useat huomattavat yliopistomiehet, poliitikot ja taiteilijat. Saajien joukossa on myös kolme ulkomaalaista: pohjoismaisen hyvinvointivaltion isiin kuuluva ruotsalainen yhteiskuntatieteilijä Gunnar Myrdal sekä kaksi ihmisoikeustaistelijaa, Etelä-Afrikan presidentti Nelson Mandela ja Tšekkoslovakian presidentti Václav Havel.

Merkin saaja	Toimiala	Myöntämisvuosi	Lähde
Kaarlo Juho Ståhlberg	tasavallan presidentti	1948
Juho Kusti Paasikivi	tasavallan presidentti	1948
Carl Gustaf Emil Mannerheim	Suomen marsalkka, tasavallan presidentti	1950
Antti Tulenheimo	Helsingin yliopiston kansleri	1951
Risto Ryti	tasavallan presidentti	1952
Jean Sibelius	säveltäjä	1955
Edwin Linkomies	Helsingin yliopiston rehtori	1961
Urho Kekkonen	tasavallan presidentti	1964
Alvar Aalto	arkkitehti	1966
Gunnar Myrdal	ruotsalainen yhteiskuntatieteilijä	1968
Ahti Karjalainen	ministeri	1973
Georg Henrik von Wright	filosofi	1978
Arvo Ylppö	arkkiatri	1978
Mikko Juva	arkkipiispa, Helsingin yliopiston kansleri	1981
Väinö Linna	kirjailija	1981
Mauno Koivisto	pääministeri	1981
Tove Jansson	kirjailija	1986
Nelson Mandela	Etelä-Afrikan presidentti	1988
Václav Havel	Tšekkoslovakian presidentti	1990
Nils Oker-Blom	Helsingin yliopiston kansleri	1993
Väinö Valve	jääkärikenraali	1993
Johannes Virolainen	valtioneuvos	1994
Martti Ahtisaari	tasavallan presidentti	1998
Risto Ihamuotila	Helsingin yliopiston kansleri	1999
Matti Klinge	historian professori	2001
Tapio Kiiskinen	kauppaneuvos	2002
Tarja Halonen	tasavallan presidentti	2003
Elisabeth Rehn	ministeri	2007
Kari Raivio	Helsingin yliopiston kansleri	2011
Ilkka Niiniluoto	Helsingin yliopiston kansleri	2013
Laura Kolbe	Euroopan historian professori	2017
Sauli Niinistö	tasavallan presidentti	2018

Merkittäviä henkilöitä

Ylioppilaskunnan puheenjohtajat

Seuraavat henkilöt ovat toimineet Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan puheenjohtajina:

1863: Anders Herman Chydenius 1863–1864: Otto Donner 1864: Johan Jakob Chydenius 1865–1867: Berndt Magnus Valfrid Alftan 1868–1869: Johan Jakob Chydenius 1870–1871: Otto Donner 1880: J. R. Danielson-Kalmari 1881: G. Lönnbeck 1881–1882: G. W. Walle 1883: Matti Äyräpää 1884: Edvard Stenij 1885–1886: Aukusti Kallio 1887: Ivar Heikel 1888: Juho Sjöros 1889: Theodor Schwindt 1890: Juho Sjöros 1890–1892: Theodor Schwindt 1892: Thure Möller 1893–1894: Kaarle Krohn 1895: Yrjö Wichmann 1896: A. H. Snellman 1897: Heikki Paasonen 1898: A. Grotenfelt 1899–1901: Zachris Castrén 1902: K. A. Polón

1903–1904: Heikki Ojansuu 1905–1906: Antti Kaasalainen 1907: K. V. Blomstedt 1908: E. G. Järnström 1909: K. R. Brotherus 1910: Herman Stenberg 1911–1912: K. S. Laurila 1913: P. J. Hynninen 1914: Rudolf Holsti 1915: A. A. Koskenjaakko 1916: K. R. Donner 1916: Y. H. Kajava 1917: L. H. Pohjanpää 1918: K. J. Kalliala 1919: H. Holma 1919–1920: E. S. Kaila 1921: U. N. O. Holmberg 1922: A. F. Viranko 1922–1923: Y. O. Ruuth 1923–1924: V. Auer 1925–1926: E. B. Lehtinen 1927: V. Auer 1928: A. Korhonen 1929–1930: A. V. Salminen 1930–1931: V. V. P. Helanne

1932: Yrjö Vuorjoki 1933: A. Valle 1934: T. A. Niskala 1935: E. Hyyppä 1936: F. O. Lähteenmäki 1937–1938: M. V. Loppi 1939: N. N. Pesonen 1940–1945: Esko Kangas 1945–1946: Risto Niini 1946–1950: Erkki Laurila 1950–1953: Mikko Juva 1953–1956: Samuli Suomela 1957–1958: Kalle Österlund 1958–1959: Olavi Leskinen 1960–1961: Yrjö Blomstedt 1962–1964: Jussi J. Saukkonen 1965–1966: Antero Jyränki 1967: Pekka Kiviranta 1968–1969: Timo Laatunen 1970: Ilppo Kangas 1971: Kai Kalima 1972: Kaarlo Tuori 1973–1974: Juha Korppi-Tommola 1975: Matti Väyrynen 1976–1977: Kimmo Sasi

1977–1978: Pentti Arajärvi 1979–1981: Juha Naukkarinen 1982–1985: Heikki Venho 1986–1987: Markus Leikola 1988–1989: Maria Kaisa Aula 1989: Pekka Nurminen 1990–1991: Pekka Salomaa 1992–1994: Juha Viertola 1995–1996: Anna Kaarina Piepponen 1997–1998: Jaakko Hietala 1999: Veijo Åberg 2000–2001: Veera Mustonen 2002–2003: Sanna Hellström 2004–2005: Jukka Pajarinen 2006–2009: Walter Rydman 2010–2011: Maija Jäppinen 2012–2013: Esa Perkiö 2014–2015: Anu Aarnio 2016–2017: Anne Sophie Hokkanen 2018–2019: Suvi Pulkkinen 2020–2021: Jussi Nuortimo 2022– Mari Lehtoruusu

Hallituksen puheenjohtajat

Seuraavat henkilöt ovat toimineet Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtajina:

1908: Herman Lavonius 1909: C. A. Öhman 1910: Arvo Inkilä 1911: Kaarlo Koskimies 1912: O. S. Snellman 1913: W. E. Brotherus 1914–1915: Yrjö Ruuth 1916: W. S. Tikkanen 1917–1918: T. Tarjanne 1919: Allan Viranko 1920: V. M. Nikander 1921: J. W. Rangell 1921–1923: V. M. Nikander 1924: A. E. Greis 1924–1925: E. Y. Lindfors 1926: E. J. Saarinen 1926–1927: V. V. P. Helanen 1928–1929: A. A. Pakaslahti 1929–1930: A. O. Walle 1930–1931: T. A. Niskala 1931–1932: L. A. Puntila 1932–1933: P. K. J. Kalaja 1933–1934: N. J. Jaakkola 1935: P. Pitkänen

1936–1937: L. M. Koivisto 1938–1940: A. E. Konkonen 1940: E. O. Tolamo 1941–1943: E. H. P. Halme 1944–1946: Kalevi Toivonen 1947: Unto Lindén 1948–1950: Erkki Tynkkynen 1951–1952: Heikki Sahrakorpi 1953: Tor Stolpe 1954–1955: Unto Partanen 1956–1957: Asko Tarkka 1957: Niilo Pusa 1958: Matti Ylikangas 1959: Ilppo Kangas 1960: Veli-Matti Huittinen 1961: Aarto Avellan 1962: Esa Einiö 1962: Kauko Suvikorpi 1963: Eero Aho 1964: Veikko Löyttyniemi 1965: Juhani Perttunen 1965: Erkki Savonen 1966: Alec Aalto 1967: Kimmo Eskola

1968: Eljas Tunkelo 1969: Lauri Virkkunen 1969: Ilkka Erich 1969–1970: Seppo Nieminen 1970: Antero Tuominen 1971: Kari Piimies 1972: Tapio Rajavuori 1973: Timo Salo 1974: Mats Brommels 1975: Ralf Grahn 1975: Markku Aro 1976: Jouko Sillanpää 1976: Pekka Korhonen 1976: Rauno Välimaa 1977: Paula Viertola 1977–1978: Thomas Zilliacus 1979: Juhani Jyrkiäinen 1980: Hannu Valkeapää 1981–1982: Päivi Ahokas 1982: Jukka-Pekka Kataja 1982–1983: Markus Leikola 1984–1985: Henry Honkanen 1985: Aku Kopakkala 1986: Tapio Reinikainen

1987: Tuomas Seppä 1987: Henrik Slotte 1988: Paula Saukkonen 1989: Kristina Stenman 1990: Risto Valjus 1990: Saara Soikkeli 1991: Sari Roos 1992: Henri Vogt 1992: Markku Lahtinen 1993: Mika Lehtisyrjä 1994: Mirja Hannula 1995: Janne Laine 1996: Esa Iivonen 1997: Pia Majonen 1998: Heli Lantta 1999: Panu Laturi 2000: Esa Perkiö 2001: Elina Moisio 2002: Tommi Laitio 2003: Lauri Korkeaoja 2004: Kaarina Huhtinen 2005: Jaana Saarni 2006: Maija Jäppinen 2007: Katariina Styrman

2008: Ulla Hemminki 2009: Pasi Hario 2010: Katri Korolainen-Virkajärvi 2011: Leena Pihlajamäki 2012: Jannica Aalto 2013: Lauri Koskentausta 2014: Anna-Maija Riekkinen 2015: Mari Kyllönen 2016: Susanna Jokimies 2017: Laura Luoto 2018: Lauri Linna 2019: Laura Wathén 2020: Claes Bergh 2021: Jessika Isomeri 2022: Aleksi Tujunen 2023: Nea Hakala

Lähteet

• Klinge, Matti: Ylioppilaskunnan historia. 4, 1918-1960. WSOY, 1968.
• Kolbe, Laura: Eliitti, traditio, murros : Helsingin yliopiston ylioppilaskunta 1960-1990. Otava, 1996. ISBN 951-1-14475-8.

Kirjallisuutta

• Popp, Outi & Mäkelä, Asko: Vanha palaa! Keskusteluja Vanhan kuppilassa: Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan kulttuurikeskuksen (1969-1993) epävirallinen tarina. Like, 2017. ISBN 978-952-01-1555-5.

Aiheesta muualla

• Helsingin yliopiston ylioppilaskunta, HYY-yhtymä
• Ylvan kotisivut
• HYY:n järjestöjen nauhat (Arkistoitu – Internet Archive)
• Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan Sukukansavaliokunnan julkaiseman Alkukoti-lehden arkisto

Suomen ylioppilaskunnat