Heinolan pitäjänkirkko
Heinolan pitäjänkirkko (vuoteen 2007 Heinolan maaseurakunnan kirkko) on Heinolan kaupungin kahdesta kirkosta vanhempi. Se sijaitsee entisen Heinolan maalaiskunnan kirkonkylässä Vanhan hautausmaan laidalla. Puinen tasavartinen ristikirkko on valmistunut vuonna 1755.[1] Heinolan kaupunki ja maalaiskunta yhdistyivät 1997, jolloin kaupunki- ja maaseurakunta muodostivat seurakuntayhtymän. Vuonna 2007 molemmat seurakunnat lakkautettiin ja perustettiin nykyinen Heinolan seurakunta.[2] Seurakuntien yhdistymiseen asti kirkko tunnettiin Heinolan maaseurakunnan kirkkona.[3]
| Heinolan pitäjänkirkko | |
|---|---|
 Kirkko kuvattuna maantien yli kaakosta. |
|
| Sijainti |
Kirkkotie 1 Heinolan kirkonkylä |
| Koordinaatit | |
| Seurakunta | Heinolan seurakunta |
| Rakentamisvuosi | 1755, tapuli 1834 |
| Suunnittelija | August Sorsa, kellotapuli Carl Ludvig Engel |
| Materiaali | puu |
| Istumapaikkoja | 800–900 |
 |
|
Kirkko ja tapuli muokkaa
Vuonna 1755 valmistuneen kirkon rakentajana pidetään August Sorsaa. Jokaisen sakaran jatkeena on eteinen tai muu tila. Sakarat kapenevat päitään kohti. Kirkon ainutlaatuisesti kuvioitu aumattu paanukatto on tehty 1820, aikaisemmin katteena oli lautakatto. Kirkossa tehtiin vuonna 1933 huomattavia muutoksia sekä sisätiloihin että ulkonäköön. Muutostyön suunnittelija oli arkkitehti Kauno S. Kallio.[1]
Erillisen, keskellä kirkkomaata seisovan 28 metriä korkean kellotapulin on suunnitellut Carl Ludvig Engel, tapuli valmistui 1834, rakennusmestarina oli Erkki Leppänen. Tapulin paanukatto on vuodelta 1998. Kirkonkelloja on kaksi. Aikaisempi kellotapuli oli ilmeisesti valmistunut samoihin aikoihin kuin kirkkokin.[1]
Kirkon sisätilat muokkaa
Kirkon urut ovat pneumaattiset 16-äänikertaiset urut, jotka ovat Kangasalan urkutehdas rakensi vuonna 1920. Saarnastuolin lisäksi kirkossa on myös lukkarintuoli, jossa lukkari johti virrenveisuuta silloin, kun kirkossa ei ollut vielä urkuja.[1] Alttaritaulu Jeesus kantaa ristiään on lahjoitus vuodelta 1820, sen maalaaja on ilmeisesti Lars Johan Källström. Kuorin molemmilla sivuilla on lasimaalaus.[1]
Kirkkoympäristö muokkaa
Kirkon ohi kulkeva maantie johti aikoinaan Heinolasta Mikkeliin. Järven rannalla olevan kirkonkylän maisemaan kuuluvat muun muassa kiviaitainen kirkkomaa, kirkko ja kellotapuli sekä maantien toisella puolella oleva 1860-luvulta peräisin oleva kirkonkylän pappila pihapiirin rakennuksineen ja puutarhoineen. Kirkkoympäristö sisältyy Museoviraston inventoimiin valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin.[4]
Sankarihautausmaan muistomerkki "Usko tulevaisuuteen" on kuvanveistäjä Paavo Mikkolan suunnittelema graniittiveistos, joka on paljastettu 11. syyskuuta 1950.[5]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d e Heinolan pitäjänkirkko Heinolan seurakunta. Viitattu 27.12.2017.
- ↑ Heinolan seurakunnan historiaa Heinolan seurakunta. Viitattu 27.12.2017.
- ↑ Pitäjän kirkko ja pappila Heinolan kaupunki. Arkistoitu 14.11.2007. Viitattu 27.12.2017.
- ↑ Heinolan maaseurakunnan kirkkoympäristö Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
- ↑ Vanha hautausmaa Heinolan seurakunta. Viitattu 27.12.2017.
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Heinolan pitäjänkirkko Wikimedia Commonsissa
