Hein ten Hoff
Hein ten Hoff (19. marraskuuta 1919 Süddorf, Edewecht, Hollanti – 13. kesäkuuta 2003 Hampuri, Saksa) oli syntyjään hollantilainen, mutta 1930-luvun lopulla Saksaan siirtynyt ja Saksaa edustanut nyrkkeilijä, jonka amatööriura ajoittui 1940-luvulle ja ammattilasiura 1940-luvun lopulta 1950-luvun alkupuolelle. Ammattilaisten raskaansarjan Euroopan mestaruustittelin hän saavutti syyskuussa 1951 voitolla englantilaisesta Jack Gardnerista. Tittelin hän menetti tammikuussa 1952 belgialaiselle Karel Sysille.
| Hein ten Hoff | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 19. marraskuuta 1919 Süddorf, Edewecht, Hollanti |
| Kuollut | 13. kesäkuuta 2003 (83 vuotta) Hampuri, Saksa |
| Kansalaisuus | Saksa |
| Nyrkkeilijä | |
| Lempinimi | Gentleman of the Ring |
| Pituus | 196 cm |
| Painoluokka | raskassarja |
| Ammattilaistilastot | |
| Ottelut | 43 |
| Voitot | 32 |
| – tyrmäysvoitot | 28 |
| Tappiot | 7 |
| Ratkaisemattomat | 4 |
| Ei tuomiota/ mitätöity |
0 |
| Mitalit | |||
|---|---|---|---|
Maa: .svg){kind=small} Saksa
| |||
| Miesten amatöörinyrkkeily | |||
| EM-kilpailut | |||
 Kultaa |
Breslau 1942 (epäv.) | raskassarja | |
Ura muokkaa
Hein ten Hoff oli jo 19-vuotiaana eli vuonna 1939 paras saksalainen amatöörinyrkkeiijä. Suomalaisia ten Hoff kohtasi maaotteluissa eli vuonna 1940 Keijo Karppisen tyrmäyksellä ja vuonna 1941 Arvo Lundellin myös tyrmäyksellä.[1], [2] Hän otteli amatöörinä kaikkiaan 198 ottelua, joissa hän hävisi vain seitsemän ottelua. Vuonna 1941 ten Hoff voitti ensimmäisen Saksan mestaruuden kukistamalla Berliinin kisojen olympiavoittajan Herbert Rungen.[3] Hän voitti Rungen uudelleen vuonna 1944. Vuosina 1939-1942 ten Hoff edusti Saksaa 29 maaottelussa, joissa hän saavutti 18 voittoa, yhden ratkaisemattoman ja koki yhden tappion. Tammikuussa 1942 hän voitti amatöörinyrkkeilyn Raskaan sarjan Euroopan mestaruuden kukistaessaan maanmiehensä Richard Grupen. Heti sodan jälkeen kisojen EM-arvo mitätöitiin, koska kyseessä oli ollut vain Saksan ja sen liittolaismaiden ja muutaman sotaa käymättömän maan turnaus.[4]
Nyrkkeily kuten myös muukin urheilutoiminta kiellettiin sodan ajan Saksassa syksystä 1942 alkaen. Niinpä ten Hoffistakin tuli vuosiksi 1942-1945 rintamasotilas.
Heti sodan jälkeen ten Hoff jatkoi ammattilaisena raskaassa sarjassa syyskuusta 1945 aina elokuuhun 1955 asti. Hän kohtasi kesäkuussa 1946 amatööriaikojen saksalaisen kilpakumppaninsa Herbert Rungen ammattilaiskehässä Bad Segebergin kuudennessa ammattilaisottelussaan ja voitti Rungen tyrmäyksellä. Saksan ammattilaismestaruudesta ten Hoff otteli elokuussa 1946 kokenutta Walter Neuselia vastaan ja voitti pistein. Sen jälkeen hän puolusti titteliään Richard Grupea, Jean Kreitzia, uudelleen Walter Neuselia, Arno Kölbliniä, uudelleen Jean Kreitzia, Heinz Seelischia, jälleen Herbert Rungea ja Walter Neuselia sekä Adolf Kleinholdermannia, Wilson Kohlbrecheria, Heinz Neuhausia ja uudelleen heinäkuussa 1952, jolloin menetti lähes kuuden mestaruusvuoden jälkeen tittelin Neuhausille. Toukokuussa 1950 ten Hoff oli otellut Mannheimissa amerikkalaista Jersey Joe Walcottia vastaan ja oli kokenut uransa ensimmäisen tappion ammattilasiurallaan 22. ottelussaan. Syyskuussa 1951 ten Hoff pääsi EM-otteluun Berliinissä englantilaista Jack Gardneria vastaan voittaen pistein. Seuraavassa ottelussa tammuikuussa 1952 hän puolusti EM-titteliä Brysselissä belgialaista Karel Sysiä vastaan ja koki pistetappion menettäen näin raskaan sarjan EM-tittelin. Hän pääsi yrittämään EM-titteliä vielä Heinz Neuhausia vastaan Dortmundissa heinäkuussa 1952. Ottelu oli samalla ottelu Saksan raskaansarjan tittelistä. Neuhaus tyrmäsi ten Hoffin 1. erässä. Samalla ten Hoff loukkasi jalkansa. Sen jälkeen ten Hoff siirtyi vuodeksi Yhdysvaltoihin. Maaliskuusta 1953 maaliskuuhun 1954 ten Hoff otteli Yhdysvalloissa seitsemän ottelua ja saavutti niissä kuusi voittoa. Palattuaan kesällä 1954 takaisin Saksaan ten Hoff jatkoi uraansa, mutta menestys hiipui niin, että elokuussa 1955 hän otteli viimeisen ammattilaisottelunsa Göteborgissa Ruotsin nousevaa tähteä Ingemar Johanssonia vastaan kokien tyrmäyksen. Otteluita kertyi kaikkiaan 43, joissa tuli 32 voittoa, ratkaisemattomia neljä ja tappioita seitsemän. [5]
Uransa jälkeen ten Hoff työskenteli ravintoloitsijana vaimonsa kanssa Hampurin alueella. Hän toimi jonkin aikaa nyrkkeilyliiton puheenjohtajana, mujtta luopui tehtävästä. ten Hoffin elämä päättyi 83-vuotiaana sairastettuaan viimeisinä elinvuosinaan Parkinsonin tautia.[6], [7]
Lähteet muokkaa
- ↑ Duals Finland - Germany 6:10, Helsinki, Finland, October 20, 1940 amateur-boxing.strefa.pl. Viitattu 17.10.2017 (englanniksi).
- ↑ Duals Germany - Finland 12:4, Passau, Germany, February 8, 1941 amateur-boxing.strefa.pl. Viitattu 17.10.2017 (englanniksi).
- ↑ 22.German National Championships - Breslau - January 26 - February 2 1941 amateur-boxing.strefa.pl. Viitattu 17.10.2017 (englanniksi).
- ↑ Unofficial European Championships - Breslau, Germany - January 20-25 1942 amateur-boxing.strefa.pl. Viitattu 14.10.2017 (englanniksi).
- ↑ BoxRec / Hein Ten Hoff boxrec.com. Viitattu 14.10.2017 (englanniksi).
- ↑ Von Franko Koitzsch: Hein ten Hoff - Boxstar im Nachkriegs-Deutschland - wird 80 17.11.1999. Die Welt. Viitattu 14.10.2017 (saksaksi).
- ↑ Von Franko Koitzsch: GESTORBEN - Hein ten Hoff 23.6.2003. Der Spiegel. Arkistoitu 25.1.2017. Viitattu 14.10.2017 (saksaksi).