Hebridit

saariryhmä Skotlannissa

Hebridit (gaeliksi Na h-Innse Gall) on saariryhmä, joka sijaitsee Skotlannista länteen. Siihen kuuluu yli 500 saarta, jotka Minchinsalmi jakaa Ulko- ja Sisä-Hebrideihin. Saaret ovat vuoristoisia, karuja, kosteita ja harvaan asuttuja. Saarien pääkielenä on gaeli ja englanti. Tärkeimpinä elinkeinoina ovat lampaanhoito, kalastus sekä viskin- ja villatuotteiden valmistaminen. Saarilla on myös esihistoriallisia muistomerkkejä. Norjalaiset viikingit valloittivat saaret 800-luvulla. Norja luovutti ne Skotlannille 1266, mutta saarilla oli itsehallinto vuoteen 1748. Ulko-Hebridien ainoa kaupunki on Stornoway.

Hebridit
Hebridit. Ulko-Hebridit oranssilla, Sisä-Hebridit punaisella.
Hebridit. Ulko-Hebridit oranssilla, Sisä-Hebridit punaisella.
Maantiede
Muut nimet Innse Gall
Merialue Atlantti
Saaria yht. yli 500
Suurin saari Lewis ja Harris
Pinta-ala 7 200 km²
Valtio
Valtio Yhdistynyt kuningaskunta
Alue Skotlanti
Väestö
Väkiluku 44 759
Asutuskeskukset Stornoway

Hebridit voidaan jakaa kahteen ryhmään:

Ulko-Hebridit ovat oma hallintoalueensa, kun taas Sisä-Hebrideistä osa kuuluu Argyll ja Buteen, osa Ylämaan alueeseen.[1]

Saarista suurimmat ovat Skye, Lewis ja Harris, Mull, North Uist ja South Uist.

Tyynellämerellä sijaitseva Vanuatun valtio tunnettiin aiemmin nimellä Uudet-Hebridit.

Lähteet muokkaa

  • Suuri maailmantieto. Maantieteen hakuteos. Helsinki: Valitut Palat, 1993. ISBN 951-584-002-3.

Viitteet muokkaa

  1. Hebrides Encyclopedia Britannica. Viitattu 20.9.2014.

Aiheesta muualla muokkaa


Tämä Yhdistyneeseen kuningaskuntaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.