Harmaarousku
Harmaarousku (Lactarius vietus) on Suomessa hyvin yleisenä tavattava koivua suosiva rouskulaji. Sen lakki on 3–8 senttimetriä leveä ja harmaanruskea. Jalka on 3–8 senttimetriä pitkä ja hieman lakkia vaaleampi. Malto on haurasta ja kellanvalkoista. Maitiaisneste on valkoista ja kuivuessa harmaantuvaa. Sienen maku on polttava. Se on kiehauttamisen jälkeen käyttökelpoinen ruokasieni. Harmaarouskua tavataan kangasmetsissä,[2] korvissa ja tunturikoivikoissa koivun seurassa. Kasvuaika on elokuusta syyskuuhun. Laji on luokiteltu Suomessa elinvoimaiseksi.[3] Maailmanlaajuisesti sitä esiintyy yleisesti Euroopassa, Länsi-Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa.lähde?
| Harmaarousku | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumalliset Eucarya |
| Kunta: | Sienet Fungi |
| Kaari: | Kantasienet Basidiomycota |
| Alakaari: | Avokantaiset Agaricomycotina |
| Luokka: | Varsinaiset avokantaiset Agaricomycetes |
| Lahko: | Russulales |
| Heimo: | Haperot ja rouskut Russulaceae |
| Suku: | Rouskut Lactarius |
| Laji: | vietus |
| Kaksiosainen nimi | |
 Euroopan maat, joissa lajia tavataan |
|
| Katso myös | |
Harmaarouskun kanssa samannäköisiä lajeja ovat esimerkiksi haaparousku, suklaarousku, korpirousku,[2] kangaspalsamirousku ja viitapalsamirousku.
Lähteet muokkaa
- ↑ Taksonomian lähde: Index Fungorum Luettu 17.8.2008.
- ↑ a b Korhonen, Jarkko & Penkkimäki, Pirjo: Suuri suomalainen sienikirja, s. 81. Readme.fi, 2016. ISBN 978-952-321-211-4.
- ↑ Salo, Pertti & Niemelä, Tuomo & Salo, Ulla: Suomen sieniopas, s. 54. Kasvimuseo, 2006. ISBN 951-0-30359-3.
