Hans Gutzeit
Hans Gutzeit (17. heinäkuuta 1836 – 1. tammikuuta 1919) oli norjalainen liikemies, joka perusti Kotkassa sijainneen Norjan sahan ja Enso-Gutzeitin. Hans Gutzeitin mukana Suomeen jäi norjalaisia siirtolaisia, jotka ovat monella saralla vaikuttaneet maan historiassa.
| Hans Gutzeit | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 17. heinäkuuta 1836 |
| Kuollut | 1. tammikuuta 1919 (82 vuotta) |
| Muut tiedot | |
| Yritys | W. Gutzeit & Co |
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Elämäkerta muokkaa
Hans Gutzeit säilyi ainoana viisilapsisesta perheestä hengissä, koska meni jo nuorena merille. Muut kuolivat keuhkotautiin.
Gutzeit peri vuonna 1869 isänsä perustaman Fredrikstadissa Norjassa sijainneen sahayrityksen W. Gutzeit & Co:n. Samoihin aikoihin sikäläinen puuraaka-aineen hinta alkoi nousta nopeasti ja järeistä tukeista oli ankara pula. Sahayrittäjien kilpailu koveni. Hans Gutzeit vieraili Suomessa ja pani merkille maan valtavan metsäpotentiaalin. Gutzeit löysi yhteistyökumppanin jo aikaisemmin Suomeen saapuneesta norjalaisesta puutavarayrittäjästä Lars Bredesenistä. Samalla, kun Gutzeit suunnitteli sahauksen aloittamista Kotkansaarella, Bredesen osteli hakkuusopimuksia. Kotka sijaitsi rannikolla, joten valmiit tuotteet oli helppo laivata vientimarkkinoille ja Kymijokea pitkin raakapuuta oli kätevä uittaa pitkienkin matkojen päästä.
Hans Gutzeitin mukana Suomeen saapui lähes sata norjalaista saha- ja rakennusalan ammattilaista perheineen, mikä vilkastutti saaren jo ennestäänkin värikästä elämää. Muutkin yrittäjät olivat havainneet Kotkan mahdollisuudet. Osa norjalaisista palasi aikanaan takaisin, mutta osa jäi Suomeen rikastuttamaan maan kulttuuria. Muun muassa presidentti Martti Ahtisaaren suku polveutuu Norjasta tulleesta Olaus Adolf Jakobsenista.[1] W. Gutzeit & Co. -yhtiön kautta Suomeen on myöhemminkin asettunut norjalaisia, kuten yhtiön myöhempi johtaja Alexander Gullichsen ja lukuisia muita työntekijöitä. Gullichsenin poika Harry Gullichsen toimi A. Ahlström Osakeyhtiön toimitusjohtajana.
Norjalaisten saavuttua rakennettiin aivan ensimmäiseksi asunnot, norjalaistyyliset luhtitalot, niin sanotut Kotkan pytingit, jotka ovat yhä jäljellä. Saha pystytettiin nopeasti. Perustajiensa mukaan Norjan sahaksi ristityn laitoksen harjannostajaiset olivat 15. elokuuta 1872. Suomen suurin ja nykyaikaisin höyrysaha vihittiin käyttöön juhlallisin menoin saman vuoden marraskuussa ja W. Gutzeit & Co. aloitti tuotannon. Sahan kapasiteetiksi arvioidaan noin 70 000 kuutiometriä vuodessa.
Norjan saha käynnistyi sopivasti Saksan–Ranskan sodan jälkeisen jälleenrakennuksen aiheuttamaan korkeasuhdanteeseen. Hans Gutzeitin suurimpana ongelmana oli puutavaran hankinta. Suomen senaatti suhtautui kielteisesti ulkomaalaisten maanomistukseen. Vuosikymmenen aikana Kymijoen vesistön talonpojat vaurastuivat puunostajien kilpaillessa hakkuuoikeuksista.
Yhtiön organisointia leimasi improvisointi. Hans Gutzeit johti toimintaa osaksi Fredrikstadista Norjasta, osaksi Suomesta käsin. Gutzeit matkusti paljon Suomen ja Norjan välillä sekä muualla Euroopassa.
1870-luvun lopulla suhdanne kääntyi kuitenkin lamaksi. Vientihinnat romahtivat. Gutzeitille, jolla oli omia suurellisia yksityisiä liiketoimia, lama merkitsi henkilökohtaista vararikkoa. Vuonna 1880 hänen oli luovuttava Norjan sahan isännöitsijän tehtävistä. Gutzeitin tilalle tuli hänen serkkunsa Christian Holst, joka jäi Suomeen ja otti myöhemmin maan kansalaisuuden. Gutzeit siirtyi Pariisiin ja hankki elantonsa puutavara-agenttina.
W. Gutzeit & Co. oli sitonut huomattavia pääomia metsiin, puutavaraostoihin ja laitoksiin. Sijoitettu pääoma ei riittänyt, ja pääomajärjestelyjen jälkeen pääosakkaaksi Hans Gutzeitin tilalle tuli tukkukauppa Ludwigsen & Schjelderup Kristianiasta (nyk. Oslo).
Vanhuudenpäivät Hans Gutzeit vietti lähellä Osloa seuraten kiinnostuneena – osin ylpeyttäkin tuntien – nimeään kantavan yrityksen toimintaa. Hans Gutzeit kuoli 82-vuotiaana vuonna 1919.
Merkitys muokkaa
Myöhemmin W. Gutzeit & Co:sta kehittyi Suomen suurin metsäyhtiö Enso-Gutzeit. Norjalaiset omistajat myivät osuutensa juuri itsenäistyneelle Suomen valtiolle vuonna 1918. Enso-Gutzeit fuusioitiin ruotsalaisen Stora Kopparberg Bergslags Ab:n kanssa vuonna 1998 Stora Ensoksi.
Lähteet muokkaa
- Ahvenainen, Jorma: ”Gutzeit, Hans (1836-1919): industriidkare, verkställande direktör”, Biografiskt lexikon för Finland 2, Ryska tiden, s. 323–324. Helsingfors : Stockholm: Svenska litteratursällskapet i Finland, 2009. ISBN 978-951-583-185-9. (ruotsiksi)
- Ahvenainen, Jorma: Enso-Gutzeit Oy 1872–1992: I Vuodet 1872–1923. Jyväskylä: Gummerus, 1992. ISBN 952-9690-01-0.
- Ahvenainen, Jorma: Suomen sahateollisuuden historia. Porvoo: WSOY, 1984. ISBN 951-0-12476-1.
- Koho, Liisa ym.: Norska : norjalaiset rakensivat sahan Kotkaan.... kohdehenkilö: Hans Gutzeit. Kotka: Kymenlaakson maakuntamuseo, 2002. ISBN 951-97409-5-3.
- Soukka, Aimo: Norjalaiset sahamiehet Kotkassa. Puumies, 2008, 53. vsk, nro 7, s. 34. Jyväskylä: Puumiesten liitto. ISSN 0355-953X.
Viitteet muokkaa
- ↑ Ahtisaaren esivanhemmat (Arkistoitu – Internet Archive)
Aiheesta muualla muokkaa
- Elämää vieraalla maalla – norjalainen yhteisö Kotkassa 1800-luvun lopulla (Arkistoitu – Internet Archive)
- Norja Suomessa (Arkistoitu – Internet Archive)
- Hans Gutzeit Stora Enson historiassa (Arkistoitu – Internet Archive)
- Herra Hans Gutzeit saapuu Suomeen, Suomen Kuvalehti, 15.01.1938, nro 2, s. 18, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot