Hannes Veivo
Abraham Johannes (Hannes) Veivo (28. lokakuuta 1907 Oulu – 21. elokuuta 1974 Leningrad, Neuvostoliitto) oli suomalainen näyttelijä ja laulaja. Hän oli yksi eniten käytetyistä suomalaisen elokuvan sivuosien näyttelijöistä.
| Hannes Veivo | |
|---|---|
 Hannes Veivo tulkitsee. |
|
| Henkilötiedot | |
| Koko nimi | Abraham Johannes (Hannes) Veivo |
| Syntynyt | 28. lokakuuta 1907 Oulu, Suomi |
| Kuollut | 21. elokuuta 1974 (66 vuotta) Leningrad, Neuvostoliitto |
| Ammatti | näyttelijä, laulaja |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
Ura muokkaa
Veivon näyttelijänura alkoi 1920-luvun puolivälissä ja vuosikymmenen vaihteessa hän kuului Oulun Työväen Näyttämön kantaviin voimiin. Veivo näytteli myös useissa muissa teattereissa, etenkin Koiton Näyttämöllä ja sen seuraajaksi perustetussa Helsingin kaupunginteatterissa. Vuonna 1932 hän levytti Columbia-levymerkille Berliinissä kymmenkunta iskelmää, joista tunnetuimmat ovat humppafoksi Orpo ja haikea siirtolaisvalssi Vieraalla maalla. Jatkosodan aikana Veivo palveli viihdytysjoukoissa.
Ensimmäisen elokuvaroolinsa Veivo teki vuonna 1934 ja esiintyi myöhemmin sivurooleissa yli sadassa elokuvassa. Suurimmat roolit olivat kadonneen Simo Hurtta -elokuvan Juho Nevalainen, Lumikki ja 7 jätkää -elokuvan Unelias, Lentävän kalakukon Kello-Kalle sekä Muhoksen Mimmin Hitsari-Heikki. Veivo muistetaan myös usean Pekka Puupää -elokuvan sivuosista. Veivon viimeinen rooli oli Risto Jarvan elokuvassa Yhden miehen sota, joka sai ensi-iltansa vain vuotta ennen Veivon kuolemaa. Peter von Bagh on luonnehtinut Veivoa näyttelijäksi, jolla on tutut ja rauhoittavat, sukulaisenomaiset kasvonpiirteet, muttei yhtään muistettavaa roolisuoritusta.
Hannes Veivo oli näyttelijä Raili Veivon isä.
Filmografia muokkaa
- Minä ja ministeri (1934)
- Meidän poikamme ilmassa – me maassa (1934)
- Aktivistit (1939)
- Seitsemän veljestä (1939)
- Simo Hurtta (1940)
- Kersantilleko Emma nauroi? (1940)
- Onni pyörii (1942)
- Niin se on, poijaat! (1942)
- Salainen ase (1943)
- Herra ja ylhäisyys (1944)
- Ristikon varjossa (1945)
- Pikku-Matti maailmalla (1947)
- Ruusu ja kulkuri (1948)
- Neljästoista vieras (1948)
- Ruma Elsa (1949)
- Professori Masa (1950)
- Rovaniemen markkinoilla (1951)
- Niskavuoren Heta (1952)
- Muhoksen Mimmi (1952)
- Komppanian neropatit (1952)
- Varsovan laulu (1953)
- Pekka Puupää (1953)
- Me tulemme taas (1953)
- Lentävä kalakukko (1953)
- Lumikki ja 7 jätkää (1953)
- Majuri maantieltä (1954)
- Hei, rillumarei! (1954)
- Niskavuoren Aarne (1954)
- Pekka ja Pätkä lumimiehen jäljillä (1954)
- Opri (1954)
- Taikayö (1954)
- Pekka ja Pätkä puistotäteinä (1955)
- Pekka ja Pätkä pahassa pulassa (1955)
- Tähtisilmä (1955)
- Kukonlaulusta kukonlauluun (1955)
- Nukkekauppias ja kaunis Lilith (1955)
- Ryysyrannan Jooseppi (1955)
- Juha (1956)
- Yhteinen vaimomme (1956)
- Vääpeli Mynkhausen (1957)
- Pekka ja Pätkä ketjukolarissa (1957)
- Pekka ja Pätkä sammakkomiehinä (1957)
- Miriam (1957)
- Niskavuori taistelee (1957)
- Sven Tuuva (1958)
- Pekka ja Pätkä Suezilla (1958)
- Pekka ja Pätkä miljonääreinä (1958)
- Murheenkryynin poika (1958)
- Asessorin naishuolet (1958)
- Autuas eversti (1958)
- Punainen viiva (1959)
- Kovaa peliä Pohjolassa (1959)
- Ei ruumiita makuuhuoneeseen (1959)
- Opettajatar seikkailee (1960)
- Oho, sanoi Eemeli (1960)
- Molskis, sanoi Eemeli, molskis! (1960)
- Isaskar Keturin ihmeelliset seikkailut (1960)
- Oksat pois... (1961)
- Tulipunainen kyyhkynen (1961)
- Minkkiturkki (1961)
- Taape tähtenä (1962)
- Pinsiön parooni (1962)
- Tie pimeään (1962)
- Pojat (1962)
- Hän varasti elämän (1962)
- Täällä alkaa seikkailu (1965)
- Rakkaus alkaa aamuyöstä (1966)
- Akseli ja Elina (1970)
- Pohjantähti (1973)
- Yhden miehen sota (1973)
Lähteet muokkaa
- Hannes Veivo Elonet.