Hanhijärvi (Enonkoski)
Hanhijärvi on kylä Enonkosken keskiosissa, suurin piirtein Pyyveden, Hanhijärven (järvi) ja Paakkunalan välissä.
Historia muokkaa
Hanhijärven alueella on elänyt ihmisiä jo tuhansien vuosien ajan, kalastellen, metsästellen ja itselleen asuinsijoja etsien. Tuolloin Suur-Saimaan vedenkorkeus oli noin kymmenen metriä nykyistä korkeammalla, mistä johtuen maastomuodot olivat täysin erilaiset. Monet nykyään nieminä ja mäkinä tunnetut paikat olivat saaria.
Vuoksen puhjettua noin 5 000 vuotta sitten asettui Ylä-Enonveden pinta suurin piirtein nykyiselle tasolleen, noin 81 metrin korkeudelle merenpinnasta, ja syntyi Enonkosken kirkonkylän läpi virtaava Enonkoski.
Ensimmäiset arkeologiset löydöt alueelta ovat peräisin kampakeramiikan ajalta, mutta muutoin seudun asutushistoria on hyvin pitkälle hämärän peitossa. Karjalaisten kala- ja kauppamiesten tiedetään kulkeneen seudun poikki Varkauden ja Pieksämäen suuntaan 700–800-luvuilla.
Virallisesti karjalaisten ja savolaisten nautinta-alueen rajat vahvistettiin Pähkinäsaaren rauhassa vuonna 1323. Vuonna 1514 ryhdyttiin neuvottelemaan Savon ja Viipurin linnaläänien uusista rajoista, mutta käytännössä raja oli siirtynyt Puruveden Hummonselkään jo paljon ennen kyseistä vuotta.
Ruotsalaiset tunkeutuivat 1200-luvulla Novgorodiin ja rakensivat muun muassa Viipurin linnan. Karjalan alueella olot muuttuivat rauhattomiksi ja väkeä lähti pakoon, myös länteen, seudulle, jota myöhemmin alettiin kutsua Säämingiksi. Hanhijärvelle tuli mm. Luostaristen sukua, jotka olivat Käkisalmen luostarien vuokraviljelijöitä tai talonpoikia. Toinen Hanhijärven asuttajasuku, Makkoset, olivat vieläkin kauempaa – Makkosista on mainintoja Vatjan ja Äänisen viidenneksen vuoden 1500 verokirjoissa.
Enonkosken seutu säilyi pitkän aikaa erämaana Savon karjalaisten ja Karjalan karjalaisten asutuksen välissä. Lappalaisesta asutuksesta kertovat lukuisat lappalaista alkuperää olevat paikannimet, kuten Petraniemi, Mikkelsaaro, Hannonaho ja monet Anton-alkuiset paikannimet kuten Antonjoki. Kielitieteilijöiden mukaan nimistö viittaa enemmän koltan- kuin pohjoissaamen suuntaan. Lappalaista asutusta kerrotaan olleen alueella jopa 1600-luvulle.
On hyvin pitkälle hämärän peitossa, missä kohtaa kulloinkin on valtakunnan raja Hanhijärven alueella kulkenut, mutta joitakin tietoja on saatavissa. Vuosina 1741–1743 käydyn hattujen sodan eli pikkuvihan jälkeen valtakunnan raja vedettiin Turun rauhassa kulkevaksi keskelle Hanhijärven kylää. Tuolloisen rajan kohdalla sijaitsee yhä Hanhijärven Kaakonlahteen laskeva oja. Seuraavien vuosien aikana rajaa tarkisteltiin pariinkin otteeseen. Ehkä omituista on seikka, että Hanhijärveltä katsottuna Venäjän alue sijaitsi etelän tai lounaan suunnassa. Syynä tähän on se, että rajaan tehtiin mutka, jossa Savonlinna jäi Venäjän puolelle. Vuonna 1746 rajantarkistuksessa raja siirrettiin lähemmäs Savonlinnaa, Kolvosenjärven, Sulkavan (järvi) ja Riitasensuon muodostamalle linjalle. Rajaseudun asukkaat olivat lainsuojattomia, mutta heidän ei myöskään tarvinnut maksaa veroa. Raja säilyi paikallaan vuoteen 1809, jolloin koko Suomi joutui Venäjän alaisuuteen.
Kylä nykyään muokkaa
Kylällä on toiminut vuodesta 1957 urheiluseura Hanhijärven Pojat (HaPo).
Katso myös muokkaa
Lähteet muokkaa
- Hanhijärven perinnepiiri: Hanhijärvi - Paakkunala - Vuorikoski – Muinaisuudesta näihin päiviin. Hanhijärven - Paakkunalan - Vuorikosken perinnepiiri, 1994. ISBN 952-90-5930-2.