Hakunila
Hakunila (ruots. Håkansböle) on yli 12 000 asukkaan kaupunginosa Hakunilan suuralueella, Vantaan itäosassa. Sitä rajaavat lännessä Lahdenväylä, etelässä Kehä III, idässä Ojanko ja Sotunki sekä pohjoisessa Itä-Hakkila.[4] Hakunilan keskus on korkealle mäelle 1970-luvulla syntynyt tiivis kerrostalolähiö, jota ympäröivät pientaloalueet sekä runsas luontoalue hiihtolatuineen. Yli 80 % alueen asunnoista on kerrostaloja.[5] Vuoden 2020 lopussa kaupunginosan väestöstä muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvien osuus oli 40,9 prosenttia, eli kolmanneksi eniten Vantaan kaupunginosista[6]. Vuoden 2022 lopulla Hakunilan postinumeroalueella, johon kuuluvat myös Länsisalmi, Ojanko ja Sotunki, asui eniten ulkomaalaistaustaisia, kun huomioon otetaan kaikki Suomen postinumeroalueet eli 44 prosenttia.[7]
| Hakunila | |
|---|---|
| Håkansböle | |
 |
|
 Kaupungin kartta, jossa Hakunila korostettuna. |
|
| Kaupunki | Vantaa |
| Suuralue | Hakunilan suuralue |
| Kaupunginosa nro | 94 |
| Pinta-ala | 3,0 km² |
| Väkiluku | 12 132[1] (31.12.2020) |
| Työpaikkoja | 1 493 kpl [2] (31.12.2017) |
| Postinumero(t) | 01200, 01201 |
| Lähialueet | Hakkila, Itä-Hakkila, Ojanko, Sotunki, Kuninkaala, Vaarala[3] |
Hakunilan kaupunginosaan kuuluvat myös Lahdenväylän ja Lahdentien välinen Kaskelan asuinalue sekä Nissaksen asuinalue.[4]
Palvelut muokkaa
Hakunilan kaupalliset palvelut keskittyvät suurimmin Hakunilan keskukseen, jonka yhteydessä on muun muassa apteekki, ruokakauppa ja ravintoloita. Ostoskeskuksen yhteydessä toimii Hakunilan terveysasema, ja aivan sen kupeessa ovat myös Hakunilan kirjasto ja Hakunilan kirkko. Hakunilan ostoskeskusta on suunniteltu uudistettavan niin, että Hakunilan yleisilme muuttuisi kantakaupunkimaisemmaksi.[8] Lyhyen matkan päässä Kuninkaalan puolella on Porttipuiston ostospuisto.
Hakunilassa on useita kouluja: Lehtikuusen koulu, Sotungin koulu ja Sotungin lukio.
Hakunilan urheilupuisto muokkaa
Hakunilan urheilupuisto sijaitsee Sotungin lukion luona. Puistossa on muun muassa Hakunilan uimahalli ja yleisurheilukenttä.
Urheilupuistossa järjestettiin 11.–13. tammikuuta 2008 Vantaan SM 2008 -hiihdot. Aikaisemmin SM-hiihdot oli järjestetty samassa paikassa vuonna 1997. Jukolan viesti järjestettiin Hakunilassa 16.–17. kesäkuuta 2012. Urheilupuistossa on myös useasti järjestetty Myötätuulirock-musiikkitapahtuma. Hakunilassa on vuosikymmeniä toiminut lähinnä jalkapalloon keskittynyt urheiluseura Hakunilan Riento, joka on voittanut muun muassa useita piirinmestaruuksia sekä cupeja.
Virkistysalueet muokkaa
Vantaan kaupungin tavoitteena on myös luoda Hakunilasta ”elävä ja kiinnostava kansallispuistokaupunki”, joka toimisi Kuusijärven ohella porttina läheiseen Sipoonkorpeen.[9]
Liikenne muokkaa
Hakunilan kautta kulkee useita bussilinjoja, ja sieltä on yhteyksiä muun muassa Helsinkiin, Itä-Hakkilaan, Mellunmäkeen, Myyrmäkeen, Tikkurilaan, Korsoon ja Kuusijärvelle. Kaupunginosan läpi kulkee runkolinja 570. Vantaan pikaraitiotie on suunniteltu kulkemaan Hakunilan läpi Hakunilantietä ja Kyytitietä pitkin.
Historiaa ja kulttuuria muokkaa
Hakunilan alueella on runsaasti suomalaisperäisiä paikannimiä, jotka kertovat ajasta ennen ruotsalaisten tuloa alueelle. Sotunki on ainakin osittain ollut alun perin suomalainen kylä, jonka maille mahdollisesti 1400-luvulla perustettiin ruotsalainen uudistalo Hokonsböle, jonka ensimmäinen isäntä oli mahdollisesti kotoisin Sotungista.[10]
Nimi Hakunila on suomenkielinen muoto vanhasta ruotsinkielisestä paikannimestä Håkansböle, joka tarkoitti kirjaimellisesti ”Hokonin uudistaloa”.[11] Nimi oli käytössä ainakin jo 1500-luvulla, kirjoitettuna toisinaan myös Hokonsböle. Se on todennäköisesti ollut alun perin talon, mutta myöhemmin myös kylän nimenä. Nimi johtuu tuohon aikaan yleisestä miehen etunimestä Håkan tai Hokon. Vuoden 1540 maakirjoissa mainitaan kylän suurimman talon isäntänä Hokon Jönson. Nimen on kuitenkin arveltu olevan vanhempi ja johtuvan jostakusta hänen samannimisestä esi-isästään.[12] Håkan saattaa viitata myös seudulla runsaasti oleviin kukkuloihin, sillä sitä sana vanhassa pohjoismaisessa nimistössä on merkinnyt.[13]
Yksi Vantaan alueen ensimmäisistä kylistä sijaitsi Kormuniitynojan laakson reunalla Hakunilanmäen itäpuolella. 1600-luvulla alueelle syntyi kaksi merkittävää kartanoa, Hakunilan ja Nissbackan kartanot, joiden entisillä mailla kaupunginosa sijaitsee. Itse Hakunilan kartano ja osa aiemmista Håkansbölen tilan maista sijaitsee Vantaan nykyisessä aluejaossa kuitenkin Hakunilan naapurialueen, Ojangon kaupunginosan puolella.[14]
Hakunilan kartanon rakennukset omistaa nykyään Vantaan kaupunki; näihin kuuluvat jugendtyylinen päärakennus (Armas Lindgren 1905) sekä Ruotsin kuningas Kustaa III:n vierailun kunniaksi rakennettu mutterihuvimaja (1775). Nissbackan kartanon puistossa ja luonnonkivistä rakennetussa suuressa viljamakasiinissa on kuvanveistäjä Laila Pullisen pysyvä veistosnäyttely; itse Nissbackan kartanorakennus paloi vuonna 1935, ja sen rauniot ovat yhä nähtävissä. Hakunilantien eteläpäässä on Alan Fibin horoskooppiaiheinen meluaitaan maalattu ympäristöteos.
Hakunila-projekti muokkaa
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Kun Hakunilan ongelmat ja jengiriidat kärjistyivät suomalaisten ja somalialaisten välisiksi konflikteiksi ja tulivat valtakunnalliseen julkisuuteen syyskuussa 2000, poliisi ja kaupunki päättivät käynnistää kiinteämmän yhteistyöprosessin Hakunilan tilanteen selvittämiseksi ja rauhoittamiseksi. Hakunilan maahanmuuttajiin kohdennetut toimenpiteet, eli Hakunila-hanke, kestivät runsaan vuoden ja rauhoittivat tilanteen. Hankkeessa keskityttiin muun muassa asumisjärjestelyihin, turvallisuuteen, nuorisoon ja koulujen monikulttuurisuuskasvatukseen.
Elokuvissa muokkaa
| |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Kesällä 2002 Hakunilassa kuvattiin useita kohtauksia elokuvaan Nousukausi, jossa kaupunginosa esittää Jakomäkeä. Kohtauksia kuvattiin kesä–elokuussa muun muassa Hakunilan Siwassa ja Käärmekalliolla. Vuonna 2014 ensi-iltansa saanut Antti Heikki Pesosen Päin seinää -elokuva kuvattiin suurilta osin Hakunilassa ja Sotungissa.
Lähteet muokkaa
- ↑ Vantaan väestö kaupunginosittain ja suuralueittain 31.12.2020Arkistoitu kopio (pdf) Vantaa.fi. Vantaan kaupunki. Arkistoitu 3.9.2021. Viitattu 3.9.2021.
- ↑ Arkistoitu kopioTietoja Hakunilan suuralueelta Vantaa.fi. 1.1.2019. Vantaan kaupunki. Arkistoitu 24.4.2021. Viitattu 17.2.2021.
- ↑ Vantaan kaupunginosat ja suuralueetArkistoitu kopio (pdf) Vantaa.fi. Vantaan kaupunki. Arkistoitu 3.9.2021. Viitattu 3.9.2021.
- ↑ a b Aluejaot: Kaupunginosat Vantaan karttapalvelu. Viitattu 3.9.2021.
- ↑ Hakunila Vantaa.fi. Vantaan kaupunki. Viitattu 15.1.2021.
- ↑ Mikko Välimaa: Maahanmuuttajien osuudet jakavat Vantaan asuinalueita jo jyrkästi – Katso oman kaupunginosasi tilanne Vantaan Sanomat. 6.10.2021. Viitattu 2.7.2022.
- ↑ Katso, millaisella alueella asut – postinumerokone näyttää väestön keski-iän, tulot, kielitaustan, asumismuodon ja syntyperän Yle Uutiset. 24.10.2023. Viitattu 26.10.2023.
- ↑ Suojanen, Armi: Hakunilan ostari pattitilanteessa – Pienosakas: Virkamiesten on helppo tehdä suunnitelmia, kun ei itsellä ole mitään riskiä Vantaan Sanomat. 23.8.2018. Viitattu 13.1.2021.
- ↑ Massinen, Tuomas: Vanha ostari korvataan uudella keskuksella – "Hakunila on idän kätketty helmi, joka odottaa löytämistään" Vantaan Sanomat. 28.11.2017. Viitattu 13.1.2021.
- ↑ Saulo Kepsu: Uuteen maahan - Helsingin ja Vantaan vanha asutus ja nimistö, s. 92-94. Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2005.
- ↑ Saulo Kepsu: Uuteen maahan - Helsingin ja Vantaan vanha asutus ja nimistö, s. 92. Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2005.
- ↑ Saulo Kepsu: Uuteen maahan, Helsingin ja Vantaan vanha asutus ja nimistö, s. 93-94. Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2005. ISBN 951-746-723-0.
- ↑ Hakunilan kartano, Helsinki.fi, viitattu 3.12.2011 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Vantaa alueittain (2010): Hakunilan suuralue (pdf: 2,5 MB) Vantaan kaupunki, vantaa.fi. Arkistoitu 13.4.2014. Viitattu 19.8.2013.
Lähteet, joihin ei viitata muokkaa
- Vantaa alueittain (2003). Erityisesti loppuosan sivut 245–247 (Hakunilan palvelualue) ja 264–267 (Hakunila). Julkaisu on ladattavissa kahtena pdf-tiedostona Vantaan kaupungin sivuilta. (Arkistoitu – Internet Archive)
- Vantaan väestö kaupunginosittain 1.1.2006. Tilastokartta, löytyy pdf-tiedostona Vantaan kaupungin sivulta Vantaan kaupungin sivuilta. (Arkistoitu – Internet Archive)
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Hakunila Wikimedia Commonsissa
- Hakunilan kansainvälinen yhdistys
- Hakunila-seura (Facebook) on Hakunilassa toimiva kotiseutuyhdistys.
- Palvelukartta, ortokuva, korkeusmalli ja kaupunginosat Vantaan karttapalvelussa
- Lassi Saressalo: Yksityiskartanosta moninaiskäyttöön. Kirja-arvostelu teoksesta Håkansbölen kartanossa. På Håkansböle gård. Vantaan kaupunginmuseo – Vanda stadsmuseum. Julkaisuja nro 36, 2019. (Agricolan kirja-arvostelut 18.9.2019.)