Hacilar

Hacilar oli kylä nuoremmalla kivikaudella Turkissa, joka sijaitsee Burdurin maakunnassa, 23 kilometriä Burdurista lounaaseen. Vanhin löydetty kerrostuma on vuodelta 7040 eaa. Kylä asutettiin ja hylättiin monta kertaa historiansa aikana. Se oli tuolle ajalle tyypillinen maatalouskylä. Hacilar on tunnettu parhaiten laadukkaasta keramiikastaan, joka sisältää saviastioita ja äitijumalatarpatsaita. Keramiikka ja äitijumalarpatsaat muistuttavat Halafin kulttuuria. Kylä löydettiin uudestaan vuonna 1956.

Hacilarin keramiikkaa, patsasmainen astia.

Hacilarin talot olivat tasakattoisia, umpinaisia tai sisäpihan ympärille rakennettuja neliömäisiä taloja. Kiviperustus. Rakennusaineena olivat mutatiilet ja puu. Myös vitsas-savirakennetta käytettiin. Kalkkikivilaastia. Keittiö, olohuone, viljavarastot jne. olivat erikseen. Hacilarin taloista ei ole löydetty ovia, joten käynti niihin oli luultavasti katon kautta. Seinämaalaukset olivat harvinaisia.

Historia

Läntisen Etelä-Turkin Hacilar oli asuttu jo vuonna 7040 eaa. Silloin se oli esikeraaminen kylä.

Hacilarin kylässä oli noin 6000 eaa. temppeleitä, joiden on arvioitu olevan sen ajan talojen kokoisia.

Hacilar VI oli ajalta 5600 eaa. Alueella viljeltiin ja sieltä on löydetty karjanhoitoon viittaavia vuohen, lampaan sekä sian ja myös koiran luita. Lisäki alueelta on löydettu savisia jumalatarpatsaita.

Hacilar linnoitettiin kylän viimeisessä II vaiheessa noin 5400-5000 eaa. kivisellä muurilla. Muuri sulki sisäänsä noin 70x35 m alan.

Noin 5000 eaa kylän kulttuurin on arveltu muuttuneen uusien asukkaiden myötä.