Haamumaili
Haamumaili tarkoittaa mailin juoksemista alle neljässä minuutissa. Saavutusta pidettiin pitkään mahdottomana, kunnes englantilainen Roger Bannister onnistui siinä vuonna 1954.
Historia muokkaa
Ruotsin Gunder Hägg ja Arne Andersson rikkoivat maailmanennätyksiä vuorotellen 1940-luvulla päästen vain runsaan sekunnin päähän haamurajasta.
Ensimmäisenä haamumailin juoksi Roger Bannister Iffley Roadin kentällä Oxfordissa 6. toukokuuta 1954.[1] Alkuperäisen suunnitelman mukaisesti Chris Brasher veti kaksi ensimmäistä kierrosta ja Chris Chataway kolmannen, jonka jälkeen Bannister siirtyi kärkeen ja ylitti maaliviivan ajassa 3.59,4. Australialainen John Landy rikkoi Bannisterin ennätyksen 1,5 kuukautta myöhemmin. Ensimmäisenä suomalaisena haamumailiin ylsi Olavi Vuorisalo Naantalissa 1957 ajalla 3.59,1. Roger Bannister lupasi sittemmin lahjoittaa solmion kaikille haamumailin juosseille mutta joutui luopumaan tästä käytännöstä muutamaa vuosikymmentä myöhemmin haamumailereiden lukumäärän kasvettua liian suureksi.
Eniten haamumaileja ovat juosseet Yhdysvaltain Steve Scott, Uuden-Seelannin John Walker ja Irlannin Marcus O'Sullivan. Steve Scott alitti neljä minuuttia 136 kertaa.[2] John Walker juoksi haamumailin 129 kertaa ja hän oli myös ensimmäinen, joka ylsi sataan haamumailiin.[3] Kolmantena sataan haamumailiin ylsi Marcus O'Sullivan[4], joka alitti neljä minuuttia 101 kertaa. Mailin juoksun nykyistä maailmanennätystä pitää hallussaan marokkolainen Hicham el-Guerrouj vuonna 1999 juoksemallaan ajalla 3.43,13. Toistaiseksi yksikään naisjuoksija ei ole yltänyt haamumailiin – naisten maailmanennätys on yhä yli 12 sekuntia yli neljän minuutin.
Ensimmäinen henkilö, joka juoksi haamumailin kahdesti peräkkäin samassa juoksussa on kenialainen Daniel Komen, joka heinäkuussa 1997 juoksi kaksi mailia aikaan 7.58,61. Juoksun ensimmäisen puoliskon hän juoksi 3.59,2 ja toisen puoliskon aikaan 3.59,4.[5] Hänen ennätyksensä rikkoi kesäkuussa 2023 norjalainen Jakob Ingebrigtsen ajalla 7.54,10, mutta juoksun väliaikoja ei ole tiedossa.[6]
Ensimmäiset haamumailerit muokkaa
| Juoksija | Päiväys | |
|---|---|---|
| 1. |  Roger Bannister |
6. toukokuuta 1954 |
| 2. |  John Landy |
21. kesäkuuta 1954 |
| 3. |  László Tábori |
28. toukokuuta 1955 |
| 4. | Brian Hewson |
28. toukokuuta 1955 |
| 5. | Chris Chataway |
28. toukokuuta 1955 |
| 6. | Jim Bailey |
5. toukokuuta 1956 |
| 7. |  Ronald Delany |
1. kesäkuuta 1956 |
| 8. |  Gunnar Nielsen |
1. kesäkuuta 1956 |
| 9. | Derek Ibbotson |
6. elokuuta 1956 |
| 10. | István Rózsavölgyi |
26. elokuuta 1956 |
| 11. | Mervyn Lincoln |
23. maaliskuuta 1957 |
| 12. |  Don Bowden |
1. kesäkuuta 1957 |
| 13. |  Stanislav Jungwirth |
19. heinäkuuta 1957 |
| 14. | Kenneth Wood |
19. heinäkuuta 1957 |
| 15. |  Dan Waern |
19. heinäkuuta 1957 |
| 16. |  Olavi Vuorisalo |
7. elokuuta 1957 |
| 17. |  Roger Moens |
4. syyskuuta 1957 |
| 18. | Herb Elliott |
25. tammikuuta 1958 |
| 19. |  Murray Halberg |
6. elokuuta 1958 |
| 20. | Albie Thomas |
6. elokuuta 1958 |
Lähteet muokkaa
- Hannus, Matti: Yleisurheilu: Tuhat tähteä. WSOY, 1983. ISBN 951-0-11900-8.
- Moore, Kenny: Suuret juoksijat. Karisto, 1984. ISBN 951-23-2043-6.
- Raevuori, Antero: Huippu-urheilun maailma, osa 1. WSOY, 1978. ISBN 951-0-08689-4.
Viitteet muokkaa
- ↑ Bannister's Four-Minute Mile Named Greatest Athletic Achievement Forbes.
- ↑ Scott Wins Twice on Fifth Avenue 29.9.1996. New York Times. Viitattu 23.10.2007. (englanniksi)
- ↑ Athletics: 'I'd give up all my medals and records for my health' 3.8.2003. The Independent. Viitattu 23.10.2007. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
- ↑ Wanamaker Mile Won By a Wisp of a Kenyan 14.2.1998. New York Times. Viitattu 23.10.2007. (englanniksi)
- ↑ 8 MINUTES faculty.randolphcollege.edu. Viitattu 14.6.2023.
- ↑ Hengästyttävä kolmen ME:n juoksuilta Pariisin Timanttiliigassa Yleisurheilu.fi. 9.6.2023. Viitattu 14.6.2023.
Aiheesta muualla muokkaa
- Track & Field News: World Sub-4 Mile Alphabetic Register – luettelo haamumailereista (18.4.2021) (englanniksi)