Haaga
Haaga (ruots. Haga) on Länsi-Helsingissä sijaitseva Helsingin 29. kaupunginosa, joka muodostaa myös oman peruspiirinsä. Haaga jakautuu edelleen neljään osa-alueeseen, jotka ovat Etelä-Haaga, Pohjois-Haaga, Kivihaka ja Lassila. Lisäksi pohjoisin osa Pikku Huopalahdesta kuuluu Haagan kaupunginosaan, mutta vuodesta 2013 lähtien ei enää Haagan peruspiiriin.[3] Yhteensä alueella on asukkaita noin 26 000 ja työpaikkoja 10 200.[1]
| Haaga | |
|---|---|
| Haga | |
 Kaupungin kartta, jossa Haaga korostettuna. Helsingin kaupunginosat |
|
| Kaupunki | Helsinki |
| Suurpiiri | Läntinen suurpiiri |
| Kaupunginosa nro | 29 |
| Pinta-ala | 5,32[1] km² |
| Väkiluku | 27 761 ()[2] |
| Väestötiheys | 5218 as./km² |
| Osa-alueet | Etelä-Haaga, Kivihaka, Pohjois-Haaga, Lassila, Pikku Huopalahti (osittain) |
| Postinumero(t) | 00300 (Pikku Huopalahden pohjoisosa), 00310 (Kivihaka), 00320 (Etelä-Haaga), 00350 (Vihdintien länsipuolinen osa Haagan liikenneympyrän eteläpuolella), 00400 (Pohjois-Haaga), 00440 (Lassila) |
| Lähialueet | Ruskeasuo, Niemenmäki, Munkkivuori, Pitäjänmäen yritysalue, Marttila, Reimarla, Konala, Kannelmäki, Maununneva, Pirkkola, Maunulanpuisto, Pohjois-Pasila, Länsi-Pasila |
Historia muokkaa
Haagan alue käsitti aikanaan valtaosan entisestä Pikku-Huopalahden kylästä Helsingin pitäjässä. Helsinki–Turku-rautatien säännöllinen liikenne käynnistyi vuonna 1903, jolloin avattiin myös Etelä-Haagaan sijoittuva Huopalahden seisake. Maanomistaja M. G. Stenius alkoi suunnitella seisakkeen ympärille huvilayhdyskuntaa, josta tuli vuonna 1906 Haagan taajaväkinen yhdyskunta.[4][5] Nimen esikuvana ovat todennäköisesti olleet Hagan linna ja puisto Tukholman liepeillä ja se tuli alueen nimenä käyttöön huvilayhdyskunnan syntyessä; suomenkielinen muoto on ollut käytössä 1910-luvulta lähtien.[6]
Vuonna 1920 Haaga siirtyi Helsingin maalaiskunnasta erotettuun uuteen Huopalahden kuntaan ja rautatieseisakkeen ympäristöstä tuli kunnan lyhytikäinen keskus.[7] Vuonna 1923 Haaga erotettiin omaksi kauppalakseen. Kauppalan väkiluku vaihteli sen olemassaolonsa aikana noin 2 500–3 300 hengen välillä, ja sen väestön tulot olivat vain noin puolet helsinkiläisten verotettavista tuloista. Kauppalan aikana asutusta oli lähinnä Etelä-Haagan alueella; tuolloin Pohjois-Haagan alueella sijaitsi Pohjoismaiden suurimpiin kuulunut ampumarata. Kauppala liitettiin Helsingin kaupunkiin vuonna 1946 suuressa alueliitoksessa. Tämän jälkeen kerrostalorakentaminen alkoi välittömästi sekä Etelä- että Pohjois-Haagassa, joista jälkimmäinen on Helsingin vanhimpia lähiöitä. Etelä- ja Pohjois-Haagan kerrostalorakentaminen jatkui vilkkaana aina 1960-luvulle. Kivihaka rakennettiin 1960-luvulla ja Lassila Vantaankosken radan käyttöönoton myötä 1970- ja 1980-lukujen taitteessa.[5]
Alueet muokkaa
Haagan kaupunginosa muodostaa yhden peruspiirin, joka jakautuu neljään osa-alueeseen seuraavan taulukon mukaisesti. Asukasluvut ovat 31.12.2011 ja 31.12.2021 mukaiset.
| Alue[8] | Maapinta-ala (km²)[5] | Asukasluku 2011[8] | Asukasluku 2021[8] | Asukastiheys 2021 (as./km²) | Postinumero[9] |
|---|---|---|---|---|---|
| Etelä-Haaga (291) | 2,28 | 12 385 | 12 681 | 5 562 | 00300, 00320, 00350 |
| Kivihaka (292) | 0,51 | 852 | 859 | 1 684 | 00310 |
| Pohjois-Haaga (293) | 1,54 | 9 333 | 9 439 | 6 129 | 00400 |
| Lassila (294) | 1,20 | 4 236 | 4 633 | 3 861 | 00440 |
| Haaga yhteensä | 5,53 | 26 806 | 27 612 | 4 993 |
Haagan kaupunginosa rajoittuu lännessä Vihdintiehen, etelässä Munkkiniemestä erottavaan puistokaistaleeseen ja pohjoisessa Kehä I:een. Idässä alue rajoittuu suurimmaksi osaksi Hämeenlinnanväylään, lukuun ottamatta Hämeenlinnanväylän itäpuolelle sijoittuvaa Kivihaan osa-aluetta. Puistokaistaleet erottavat Pohjois-Haagan Etelä-Haagasta ja Lassilasta; etelässä Pohjois- ja Etelä-Haagan raja kulkee myös Metsäläntietä pitkin.[5]
Etelä- ja Pohjois-Haagan rajalla sijaitsee yleisölle avoin Haagan Alppiruusupuisto, joka toimii myös yliopiston kasvinjalostuksen koealueena.
Rakennuskanta ja asemakaava muokkaa
Haaga jakaantuu neljään varsin erilaiseen osaan. Puistomaista Etelä-Haagaa luonnehtivat sodanjälkeisellä ajalla rakennetut pienet ja matalat kerrostalot, rivitalot sekä jossain määrin sokkeloinen asemakaava, joka on Haagan huvilayhdyskunnan ajan perua.[5] Alueella on yhä jonkin verran Haagan kauppalan aikaista rakennuskantaa, muun muassa Huopalahden kirkko, Steniuksentien koulurakennus sekä muutamia huviloita ja Haagan sankarihautausmaa. Kivihaka on pieni, 1960-luvulla rakennettu kerrostaloalue Haagan kaakkoisosassa Keskuspuiston laidalla. Se koostuu maaston muotoja noudattavista pitkistä, usein taitteisista 3–5-kerroksisista kerrostaloista.
Pohjois-Haaga on Helsingin ensimmäisiä lähiöitä. Siellä on runsaasti 4–6-kerroksisia 1950-luvulla rakennettuja kerrostaloja, joiden lisäksi alueen maamerkkinä toimivat sen pohjoisosassa sijaitsevat kymmenkunta 1950-luvun lopulla rakennettua 10–12-kerroksista tornitaloa.[10] Lisäksi alueen itäreunassa sijaitsee 1970-luvun alussa rakennettu, 3–7-kerroksisista elementtikerrostaloista muodostuva korttelimainen asuinalue. Haagan luoteisosassa, Vantaankosken radan varressa sijaitseva Lassila on 1970–1980-luvun taitteessa rakennettu tiivis osa-alue. Lassilassa on sekä kerrostaloja että matalampaa rivitalo- ja pienkerrostaloasutusta.
Haagaa on täydennysrakennettu 2000-luvulla. Uudempaa rakennuskantaa löytyy esimerkiksi Laajasuon liikuntapuiston etelä- ja pohjoispuolelta.[5]
Palvelut muokkaa
Oppilaitokset ja kirjastot muokkaa
Haagassa toimii neljä suomenkielistä peruskoulua ja kaksi suomenkielistä lukiota. Etelä-Haagassa sijaitseva Haagan peruskoulu käsittää luokat 1–9, Pohjois-Haagan ala-asteen koulu käsittää luokat 1–6 ja Pohjois-Haagan yhteiskoulu käsittää luokat 7–9 sekä lukion. Etelä-Haagassa sijaitsee myös yksityinen Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu (SYK), jossa toimivat peruskoulun luokat 3–9 sekä lukio. Lisäksi Pohjois-Haagassa toimii Marjatta-koulu, joka on pidennetyn oppivelvollisuuden oppilaille tarkoitettu erityiskoulu. Stadin ammatti- ja aikuisopiston autoalan oppilaitos sijaitsee Haagassa, samoin Haaga-Helia ammattikorkeakoulun hotelli-, ravintola- ja matkailualan kampus. Valkeassa talossa koulutusta tarjoaa Humanistinen ammattikorkeakoulu[11].
Ruotsinkielinen peruskoulu Hoplaxskolan palvelee Haagan ruotsinkielisiä oppilaita. Etelä-Haagassa toimii ruotsinkielinen lukio Gymnasiet Lärkan.
Haagassa sijaitsee kaksi kirjastoa: Etelä-Haagan kirjasto sekä nimestään huolimatta Lassilan osa-alueella sijaitseva Pohjois-Haagan kirjasto.
Terveyspalvelut muokkaa
Haagan asukkaita palvelee Etelä- ja Pohjois-Haagan rajamaille sijoittuva Haagan terveysasema.
Haagassa sijaitsee useiden kuulovammaisjärjestöjen käyttämä Valkea talo sekä Haagan kuntoutuskoti, joka on tarkoitettu mielenterveyskuntoutujille.[12]
Kivihaan osa-alueella sijaitsee Suomen Punaisen Ristin Veripalvelun päätoimipiste.
Liikenne muokkaa
Haagaa ympäröivät Vihdintie, Hämeenlinnanväylä ja Kehä I. Autoliikenteen lisäksi Haagasta on monipuoliset joukkoliikenneyhteydet eri puolille pääkaupunkiseutua. Helsingin ja Turun välinen rantarata kulkee Haagan läpi, ja Vantaankosken rata erkanee siitä Etelä-Haagassa sijaitsevan Huopalahden rautatieaseman kohdalla. Toinen kaupunginosaa palveleva rautatieasema, Pohjois-Haagan rautatieasema, sijaitsee Vantaankosken radalla Lassilan osa-alueella. Bussiyhteyksistä tärkeimmät ovat Haagan läpi kulkevat runkolinjat 40 (Elielinaukio–Kannelmäki) ja 550 (Westendinasema–Itäkeskus), joiden ohella alueen kautta kulkee useita muita bussilinjoja.
Seurakunnat muokkaa
Huopalahden seurakunnan ja Hakavuoren seurakunnan yhdistyttyä 1.1.2011, Etelä-Haagan ja Kivihaan sekä Pohjois-Haagan ja Lassilan alueet muodostavat nykyisin Haagan seurakunnan.[13]
Nykyisin Haagan seurakunnan ainoa kirkko on Etelä-Haagassa sijaitseva Huopalahden kirkko, joka vihittiin käyttöön vuonna 1917. Lisäksi Pohjois-Haagassa sijaitsee vuonna 1963 valmistunut Hakavuoren kirkko, joka poistettiin käytöstä sisäilmaongelmien vuoksi vuonna 2016.
Urheilu muokkaa
Etelä- ja Pohjois-Haagan väliin sijoittuvalla puistokaistaleella sijaitsee Laajasuon liikuntapuisto. Myös Lassilan osa-alueella on liikuntapuisto.
Haagassa toimii jalkapalloseura Pohjois-Haagan Urheilijat (FC POHU).
Lähteet muokkaa
- Lindh, Tommi, 1996: Helsingin rakennuskulttuuri-inventointi – 29. Haaga. Helsingin kaupunginmuseon tutkimuksia ja raportteja 1/1996. ISBN 951-772-867-0.
- Poutanen, Markku: Balladi Pohjois-Haagasta: Pohjois-Haagan historiaa, nostalgiaa ja muisteluja vuosilta 1956-1965. Helsinki: Markku Poutanen, 2022. ISBN 978-952-94-6394-7.
Viitteet muokkaa
- ↑ a b Helsinki alueittain 2014 (Haagan peruspiiri sivuilla 62-65) 2015. Helsingin kaupungin tietokeskus. Viitattu 10.5.2015.
- ↑ http://www.aluesarjat.fi/. Tieto on haettu Wikidatasta.
- ↑ Helsingin kaupunginhallituksen pöytäkirjan liite 26.11.2012 hel.fi. Viitattu 20.2.2013.
- ↑ Roos s. 51
- ↑ a b c d e f Helsinki alueittain 2012 Helsingin kaupungin tietokeskus.
- ↑ Olavi Terho ym. (toim.): Helsingin kadunnimet, s. 154. Helsingin kaupungin julkaisuja 24, 1970.
- ↑ Pohjanpalo, Olli: Ennen sotia Helsingin maalaiskunta suorastaan tyrkytti alueitaan Helsingille Helsingin suuresta alueliitoksesta kulunut 50 vuotta HS.fi. 31.12.1995. Viitattu 26.4.2022.
- ↑ a b c Helsingin väestö äidinkielen ja iän mukaan 31.12. PX-Web. Viitattu 25.4.2022.
- ↑ Postinumeroalueet kartalla kartta.com.
- ↑ Pohjois-Haaga: Pohjantähti Helsingissä, s. 12–16.
- ↑ Kampukset ja yhteystiedot Humanistinen ammattikorkeakoulu. Viitattu 18.7.2022.
- ↑ http://www.hel.fi/wps/wcm/connect/HelsinkiV2/fi/sosiaali-ja-terveyspalvelut/sosiaalinen-tuki-ja-toimeentulo/asunnottomien-tuet-ja-palvelut/asuintalot/haaga/ (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Suomen evankelisluterilainen kirkko http://evl.fi/EVLUutiset.nsf/0/1EEDD2D14C76A60FC225741800493D01?opendocument&lang=FI [vanhentunut linkki]
Aiheesta muualla muokkaa
- Haagan kartta (Helsinginkartta.fi) (Arkistoitu – Internet Archive)