HMS Royal Katherine (1664)
HMS Royal Katherine oli Britannian kuninkaallisen laivaston vuonna 1664 vesillelaskettu 84-tykkinen toisen luokan linjalaiva.
| HMS Royal Katherine | |
|---|---|
 |
|
 |
|
| Aluksen vaiheet | |
| Rakentaja | Christopher Pett, Woolwich |
| Kölinlasku | toukokuu 1662 |
| Laskettu vesille | 26. lokakuuta 1664 |
| Palveluskäyttöön | 13. maaliskuuta 1665 |
| Poistui palveluskäytöstä | haaksirikkoutunut 1760 |
| Tekniset tiedot | |
| Uppouma | 1 108 bm |
| Pituus | 36,88 m (köli) |
| Leveys | 12,19 m |
| Syväys | 5,23 m |
| Koneteho | täystakiloitu purjealus |
| Miehistöä | 450/360/280 |
| Aseistus | |
| Aseistus | 84 tykkiä |
Valmistus muokkaa
Alus tilattiin lokakuussa 1661 Christopher Pettiltä Woolwichin telakalta, missä köli laskettiin toukokuussa 1662. Alus laskettiin vesille 26. lokakuuta 1664. Aluksen valmistuskustannukset olivat 14 804 puntaa ja 10 shillinkiä.[1]
Palvelus muokkaa
Alus otettiin palvelukseen 13. maaliskuuta 1665 päällikkönään Thomas Tiddiman, joka sai surmansa 10. joulukuuta 1666. Alus osallistui 13. kesäkuuta 1665 toisen Englannin-Hollannin sodan Lowestoftin, 11.-14. kesäkuuta neljän päivän, jossa sai surmansa 13 ja haavoittui 39 miestä, ja 4. elokuuta 1666 Pyhän Jaakon päivän taisteluun. Aluksen miehistö upotti aluksensa 12. kesäkuuta 1667 estääkseen sen valtaamisen Alankomaiden laivaston tehdessä ylläkön Medwayn satamaan.[1]
Aluksen noston jälkeen se taisteli kolmannessa Englannin-Hollannin sodassa vuosina 1672-1674. Alankomaiden laivasto valtasi 7. kesäkuuta 1672 aluksen Solebayn taistelussa, mutta se vallattiin takaisin vielä samana päivänä. Alus osallistui 28. toukokuuta ja 4. kesäkuuta 1673 Schooneveldin taisteluihin. Alus oli mukana 29. toukokuuta 1692 Barfleurin taisteluun.[1]
90-tykkinen toisen luokan linjalaiva muokkaa
Royal Katherinen uudelleen rakentaminen (suuri korjaus) tilattiin 25. helmikuuta 1699 Portsmouthin telakalta ja alus laskettiin vesille 23. helmikuuta 1703 90-tykkisenä toisen luokan linjalaiva.[2]
Alus otettiin palvelukseen elokuussa 1703 päällikkönään Henry Haughton, jonka kuoltua vielä saman vuoden lopulla päälliköksi tuli James Wishart. Alus oli amiraali George Rooken lippulaivana Espanjan perimyssodassa, jossa se osallistui 13. elokuuta 1704 Vélez-Malagan taisteluun. Aluksella sai taistelussa surmansa 27 ja haavoittui 94 miestä. Alus määrättiin 1706 palaamaan Britteinsaarille, missä se poistettiin palveluksesta. Alus siirrettiin 8. toukokuuta reserviin Portsmouthissa.[2]
Alus nimettiin 18. joulukuuta uudelleen HMS Ramilliesiksi kunnianosoituksena John Churchillin (Marlborough'n herttua) saavuttamalle voitolle Ramilliesin taistelussa. Alus määrättiin 18. joulukuuta 1709 palautettavaksi palvelukseen, mitä ei kuitenkaan toteutettu.[2]
Alus rakennettiin uudelleen Portsmouthissa 30. marraskuuta 1742-8. helmikuuta 1743, jolloin se säilyi 90-tykkisenä toisen luokan linjalaivana. Alus ei kuitenkaan koskaan enää ollut palveluksessa. Amiraliteetti antoi 1737 määräyksen aluksen romuttamisesta, mikä tehtiin elokuussa 1741 Portsmouthissa.[2]
Lähteet muokkaa
- Winfield, Rif: British Warships in the Age of Sail 1603-1714 - Design, Construction, Careers and Fates. Barnsley: Seaforth Publishing, 2009. ISBN 978-1-84832-040-6. (englanniksi)