HMS Agincourt (D86)

Tämä artikkeli kertoo Britannian kuninkaallisen laivaston Battle-luokan hävittäjästä. Muita saman nimisiä aluksia on täsmennyssivulla.

HMS Agincourt (viirinumero D86) oli Britannian kuninkaallisen laivaston Battle-luokan hävittäjä, joka laskettiin vesille toisen maailmansodan lopulla.

HMS Agincourt
Aluksen vaiheet
Rakentaja Hawthorn Leslie and Company, Hebburn
Kölinlasku 12. joulukuuta 1943
Laskettu vesille 29. tammikuuta 1945
Palveluskäyttöön 25. kesäkuuta 1947
Poistui palveluskäytöstä 1972
Tekniset tiedot
Uppouma 2 315 t (standardi)
3 290 t (max)
Pituus 116 m (kokonaispituus)
Leveys 12,27 m
Syväys 3,89 m (kuiva)
4,7 m (max)
Koneteho 50 000 hv (37 MW)
Nopeus 34 solmua
Miehistöä 247 (rauhan aikana)
308 (sodan aikana)
Aseistus
Aseistus 4 x QF 4,5" Mk III
1 x 4" tykki
8 x 21" (533 mm) torpedoputkea

Valmistus muokkaa

Alus tilattiin 10. maaliskuuta 1943 työnumerolla J4870 Hawthorn Leslie and Companyltä Hebburnista, missä köli laskettiin vielä samana vuonna 12. joulukuuta telakkanumerolla 664. Alus laskettiin vesille 29. tammikuuta 1945. Aluksen ensimmäinen päällikkö R. G. Swallow vastaanotti 16. helmikuuta 1947 aluksensa, joka valmistui 25. kesäkuuta.[1]

Palvelus muokkaa

Alus liitettiin 11. kesäkuuta 1947 Kotilaivaston 4. hävittäjälaivueeseen. Se siirrettiin 15. joulukuuta Portsmouthin telakalle, mistä se vapautui 17. tammikuuta 1948. Alus oli 30. maaliskuuta -23. huhtikuuta uudelleen telakalla. Alus kolaroi 23. kesäkuuta MFV1161:n kanssa, jolloin aluksen kansirakenteisiin tuli metrin mittainen ja sentin syvä kolo. Toisen kerran alus kolaroi 14. heinäkuuta HMS Cadizin kanssa, jolloin alukseen tuli nelimetrinen reikä. Alus oli kolmannen kerran telakalla 28. heinäkuuta - 27. elokuuta.[2] Vuoden 1948 alun se oli koeajoissa vieraillen muun muassa Londonderryssä.[3]

Syksyllä 1948 alus oli Portlandissa, josta se lähti 23. syyskuuta HMS Illutriousin ja HMS Vengeancen, HMS Theseuksen, Kotilaivaston lippulaivan HMS Duke of Yorkin, 2. risteilijälaivueen ja lentotukialusten suojana olevien hävittäjien HMS Alamein, HMS Corunna, HMS Gabbard ja HMS Jutland kanssa Freetowniin. Azoreilla Duke of York, Illustrious ja risteilijät lähtivät paluumatkalle.[4] Se kiinnittyi 4. lokakuuta Alameinin kanssa Kiss Jettyyn Freetownissa, josta alus jatkoi 6. lokakuuta edelleen Takoradiin. Alus saapui määränpäähänsä 8. lokakuuta jatkaen edelleen Simonstowniin, jonne se saapui 18. lokakuuta.[2]

Alus oli 28. lokakuuta Port Elizabethissa, josta se jatkoi Durbaniin. Alus lähti 8. marraskuuta Durbanista Kapkaupunkiin, josta se lähti 16. marraskuuta Freetownin kautta paluumatkalle Britteinsaarille. Alus saapui 12. joulukuuta Portsmouthiin, josta se jatkoi 29. joulukuuta Portlandiin. Alus lähti 31. joulukuuta Gibraltarille, josta se jatkoi Maltalle. Alus palasi maaliskuussa 1949 Gibraltarin ja Lissabonin kautta Britteinsaarille.[2]

Joulukuussa 1954 alus siirrettiin Välimeren laivastoon, mistä se palasi Kotilaivastoon lokakuussa 1955. Huhtikuussa 1956 ilmoitettiin Agincourtin, Corunnan, HMS Barrosan ja HMS Aisnen muuttamisesta ilmavalvonta-aluksiksi (engl. Fleet Pickets), kunhan ne vapautuisivat 4. hävittäjälaivueesta. Muutostyöt kuitenkin viivästyivät talousongelmien ja puolustusselonteon vuoksi.[2]

Alus jatkoi laivueessa palatessaan palvelukseen 19. marraskuuta 1957. Laivaston esikunta hyväksyi muutostyön vasta 16. helmikuuta 1959, joten alus poistettiin muutostöihin siirron vuoksi palveluksesta toukokuussa. Sen varastot tyhjennettiin, aluksella olleet asejärjestelmät poistettiin, minkä jälkeen se tarkastettiin ennen siirtoa reserviin. Muutostyöt alkoivat 18. tammikuuta 1960 Portsmouthissa, mistä se vapautui 27. huhtikuuta 1962.[2]

Alus palautettiin 1. toukokuuta 1962 palvelukseen 5. hävittäjälaivueessa, mistä se siirrettiin myöhemmin 23. saattajalaivueeseen ja edelleen 27. saattajalaivueeseen. Alus siirrettiin 9. huhtikuuta 1968 poistolistalle ja edelleen myyntilistalle 6. tammikuuta 1970. Alus herätti jonkin verran mielenkiintoa Argentiinassa, mutta keväällä 1970 mielenkiinto hiipui. Alus siirrettiin romutettavien listalle 25. toukokuuta 1971. Se myytiin 2. syyskuuta 1974 Sheffieldiin Messrs H. K. Vickers Engineering Limitedille ja luovutettiin Sunderlandiin romutettavaksi 27. lokakuuta 1974.[2]

Lähteet muokkaa

  • Boniface, Patrick: Battle Class Destroyers. Maritime Books, 2007. ISBN 978-1-904459-28-6. (englanniksi)
  • English, John: Obdurate to Daring - British Fleet Destroyers 1941-45. Windsor, Englanti: World Ship Society, 2008. ISBN 978-0-9560769-0-8. (englanniksi)
  • Gardiner, Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1922–1946. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1987. ISBN 0-85177-146-7. (englanniksi)
  • Gardiner, Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1947–1995. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1995. ISBN 0-85177-605-1. (englanniksi)
  • McCart, Neil: The Colossus-Class Aircraft Carriers 1944–1972. Cheltenham, UK: Fan Publications, 2002. ISBN 1-901225-06-2. (englanniksi)
  • Whitley, M. J.: Destroyers of World War Two – an international encyclopedia. Lontoo: Arms and Armour, 1988. ISBN 0-85368-910-5. (englanniksi)

Viitteet muokkaa

  1. Moore, George s. 51
  2. a b c d e f English 2008 s. 164
  3. Boniface 2007 s. 115-132
  4. McCart 2002 s. 125-126