Wikipedia

Hässleholmin kunta

kunta Skånen läänissä Ruotsissa

Hässleholmin kunta (ruots. Hässleholms kommun) on Skånen läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Skåneen. Kunnan keskustaajama on Hässleholm.[3]

Hässleholmin kunta
vaakuna
vaakuna
Valtio Ruotsi Ruotsi
Lääni Skånen lääni
Maakunta Skåne
Keskustaajama Hässleholm
Kuntakoodi 1293
Pinta-ala  ([1])
 – Maa 1 268,97 km²
Väkiluku (31.12.2020)  ([2]) 52 010
 – Väestötiheys 41 as./km²









Hässleholmin kunnan alueella sijainneet pitäjät.
Hässleholmin kunnantalo.
Vannarödin linna.

Kunnan maapinta-ala on 1 268,97 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 52 010 henkeä (31.12.2020).[2]

Kunnassa sijaitsee Vannarödin linna.

Vuonna 1889 perustettu Hässleholms Verkstäder AB tuotti aluksi myllylaitteita ja rautatiekalustoa ja myöhemmin sokeriteollisuuden koneita. Yrityksen omisti vuosina 2005–2010 suomalainen Ruukki, ja nyt se toimii nimellä Silver Weibull Production AB.[4] Muita aiempia ja nykyisiä teollisuuslaitoksia ovat Skanskan vuodesta 1997 omistama peltihallirakentaja Göinge Mekaniska AB,[5] Hässleholmin mallastehdas ja panimo (1898–1967), pullonkorkki- ja tinapaperitehdas sekä viilatehdas (1917–1986)[6].

Vuonna 2007 kunnassa oli 192,60 km² peltoa,[7] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[8] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 15,1 prosenttia kunnan maapinta-alasta.

Kuntajaon kehitys muokkaa

Vuoden 1862 kunnallislakien astuessa voimaan 1.1.1863 nykyisen kunnan alueella oli 21 pitäjää, joista jokaisesta muodostettiin oma maalaiskunta. Yksikään niistä ei ollut nimeltään Hässleholm. Rautateiden risteykseen syntyneestä Hässleholmista tuli taajaväkinen yhdyskunta Stobyn maalaiskuntaan vuonna 1887. Osa Stobyn ja Vankivan maalaiskunnista erotettiin Hässleholmin kauppalaksi vuonna 1901. Muut viisi taajaväkistä yhdyskuntaa alueella olivat Hästveda (Hästvedan maalaiskunnassa 1887), Sösdala (Sösdalan maalaiskunnassa 1893), Vinslöv (Vinslövin maalaiskunnassa 1898), Bjärnum (Norra Åkarpin maalaiskunnassa 1918) ja Tyringe (Finjan maalaiskunnassa 1928). Vuonna 1914 Hässleholmin kauppala muutettiin kaupungiksi. Vinslövin kauppala erotettiin Vinslövin maalaiskunnasta vuonna 1934.

Vuoden 1952 kuntauudistuksessa muodostettiin seuraavat "suurkunnat":

  • Bjärnum (Norra Åkarp ja Vankiva)
  • Hästveda (Farstorp ja Hästveda)
  • Stoby (Norra Sandby, Ignaberga ja Stoby)
  • Sösdala (Brönnestad, Häglinge, Norra Mellby ja Tjörnarp)
  • Tyringe (Finja, Hörja, Matteröd, Röke ja Västra Torup)
  • Vinslöv (Gumlösa, Nävlinge, Sörby ja Vinslöv)
  • Vittsjö (Verum, Vittsjö ja Visseltofta)

Hässleholmin kaupunkiin ja Vinslövin kauppalaan uudistus ei vaikuttanut. Taajaväkiset yhdyskunnat lakkautettiin seuraavassa järjestyksessä: Bjärnum 1956, Hästveda 1959, Sösdala 1966 ja Tyringe 1970. Tyringe oli yksi viimeisiä taajaväkisiä yhdyskuntia Ruotsissa. Vuonna 1969 Tjörnarpin seurakunta erotettiin Sösdalasta ja liitettiin Höörin kuntaan.

Vuoden 1971 kuntauudistuksessa Ruotsissa siirryttiin yhteen kuntamuotoon. Hässleholmin kaupunki muuttui Hässleholmin kunnaksi ja samana vuonna Stoby liitettiin siihen. Koska samana vuonna ei voitu tehdä kaikkia kuntaliitoksia kuntablokissa, Vinslövin nimestä aiheutui ongelmia. Sekä Vinslövin kauppala että maalaiskunta säilyivät itsenäisinä vuoteen 1974 asti. Entisen kauppalan nimi oli tuolloin Vinslövs centralkommun, joka on täysin ainutlaatuinen nimi kunnalle. Vuonna 1974 kunta sai nykyiset rajansa, jolloin Hässleholmin kuntaan liitettiin vielä Bjärnumin, Hästvedan, Sösdalan (paitsi Tjörnarp), Tyringen, Vinslövin ja Vittsjön kunnat sekä Vinslövs centralkommun. Vittsjön maalaiskuntaan kuulunut Visseltoftan seurakunta liitettiin kuitenkin Osbyn kuntaan.

Vaakuna muokkaa

Nykyinen vaakuna on entisen Hässleholmin kaupungin vaakuna. Myös kolmella maalaiskunnalla oli oma vaakuna.

Väestönkehitys muokkaa

Hässleholmin kunnan väestönkehitys 1950–2020
Vuosi Asukkaita
1950
  
 42 854
1955
  
 43 327
1960
  
 43 448
1965
  
 45 190
1970
  
 46 602
1975
  
 48 339
1980
  
 48 854
1985
  
 48 446
1990
  
 49 106
1995
  
 49 790
2000
  
 48 580
2005
  
 49 148
2010
  
 50 107
2015
  
 51 048
2020
  
 52 010
Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB).[9][2]

Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.

Tausta Tarkempi jaottelu Henkilöä
(31.12.2015)[10]		 %
Ulkomaalaistaustaiset Ulkomailla syntyneet 7 212 14,1
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla 1 874 3,7
Ruotsalaistaustaiset Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla 2 766 5,4
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa 39 196 76,8

Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 234 Suomessa syntynyttä,[11] mikä vastasi 0,5 prosenttia kunnan väestöstä.

Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 3,8 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 262 Suomessa syntynyttä,[12] mikä vastasi 0,5 prosenttia kunnan väestöstä.

Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 174 009 kruunua.[13] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 74 000 kruunua.[14]

Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[15]

  • 0–17-vuotiaat: 19,5 %
  • 18–64-vuotiaat: 58,4 %
  • 65 vuotta täyttäneet: 22,1 %

Elinkeinot muokkaa

Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[16][17] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.

Työpaikat ja työlliset vuonna 2010
Elinkeino
Työpaikat
(%) 		Työlliset
(%)
  alkutuotanto 3,5 3,5
  jalostus 25,5 25,6
  palvelut 69,9 69,8
  tuntematon 1,1 1,0
  Työpaikkoja ja työllisiä 20 438 22 250
  työpaikkaomavaraisuus 91,9

Taajamat muokkaa

Kunnassa on 16 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 79,2 prosenttia.[18] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 10 437 asukasta.[18] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[19]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2010)
1 Hässleholm 18 500
2 Tyringe 4 658
3 Vinslöv 3 984
4 Bjärnum 2 674
5 Sösdala 1 811
6 Vittsjö 1 665
7 Hästveda 1 623
8 Sjörröd 1 077
9 Tormestorp 1 050
10 Stoby 745
11 Finja 535
12 Vankiva 340
13 Ballingslöv 310
14 Emmaljunga 262
15 Röke 219
16 Mala 217

Kunnan keskustaajama on lihavoitu.

Entiset taajamat muokkaa

Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:[20]

Pientaajamat muokkaa

Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[21]

Entiset pientaajamat muokkaa

Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[22]

Kunnanvaltuusto muokkaa

Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Kunnallisvaaleissa Hässleholmin kunta on jaettu seuraaviin vaalipiireihin:[23]

  • Hässleholm Centrum-Nordöstra (30 valtuutettua)
  • Hässleholm Norra-Östra-Södra-Västra (31 valtuutettua)

Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Hässleholmin kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.

Kunnanvaltuuston paikkajakauma 1973–2022[24]
Puolue
1973 1976 1979 1982 1985 1988 1991 1994 1998 2002 2006 2010 2014 2018 2022
  Maltillinen kokoomus 8 10 12 15 13 12 14 12 12 10 13 14 8 10 {{{m2022}}}
  Keskustapuolue 22 19 16 15 12 12 10 10 9 8 7 5 4 5 {{{c2022}}}
  Liberaalit 6 8 7 4 8 6 5 4 3 5 4 3 3 3 {{{fp2022}}}
  Kristillisdemokraatit 2 2 2 2 2 2 6 4 8 7 5 4 4 4 {{{kd2022}}}
  Ympäristöpuolue vihreät 0 0 0 0 0 3 2 3 2 2 2 4 4 2 {{{mp2022}}}
  Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue 22 22 23 25 24 24 20 26 20 21 20 18 20 15 {{{s2022}}}
  Vasemmistopuolue 1 0 1 0 2 2 0 2 4 3 2 2 2 2 {{{v2022}}}
  Ruotsidemokraatit 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 4 9 14 16 {{{sd2022}}}
  Muut 0 0 0 0 0 0 4 0 3 5 4 2 2 4 {{{övr2022}}}
  Yhteensä[25] 61 61 61 61 61 61 61 61 61 61 61 61 61 61 Virhe lausekkeessa: tunnistamaton välimerkki ”{”.

Piirit muokkaa

 
Kartta Hässleholmin kunnan piireistä.

Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:

Seurakunnat muokkaa

Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[26]

  • Hässleholm
  • Stoby
  • Vinslöv
  • Hästveda
  • Farstorp
  • Verum
  • Vittsjö
  • Norra Åkarp
  • Vankiva
  • Sösdala
  • Tyringe
  • Röke
  • Västra Torup

Historialliset seurakunnat muokkaa

Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[27] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.

  • Brönnestad
  • Farstorp
  • Finja
  • Gumlösa
  • Häglinge
  • Hässleholm
  • Hästveda
  • Hörja
  • Ignaberga
  • Matteröd
  • Norra Mellby (Mellby)
  • Norra Sandby (Sandby)
  • Norra Åkarp (Åkarp)
  • Nävlinge
  • Röke
  • Skånska trängkåren*
  • Stoby
  • Sörby
  • Vankiva
  • Verum
  • Vinslöv
  • Vittsjö
  • Västra Torup (Torup)

Kirkot muokkaa

  •  
    Brönnestadin kirkko
  •  
    Farstorpin kirkko
  •  
    Finjan kirkko
  •  
    Gumlösan kirkko
  •  
    Häglingen kirkko
  •  
    Hässleholmin kirkko
  •  
    Hästvedan kirkko
  •  
    Hörjan kirkko
  •  
    Ignabergan vanha kirkko
  •  
    Ignabergan uusi kirkko
  •  
    Ljungadalakyrkan
  •  
    Matterödin kirkko
  •  
    Norra Mellbyn kirkko
  •  
    Norra Sandbyn kirkko
  •  
    Norra Åkarpin kirkko
  •  
    Nävlingen kirkko
  •  
    Röken kirkko
  •  
    Stobyn kirkko
  •  
    Sörbyn kirkko
  •  
    Tyringen kirkko
  •  
    Vankivan kirkko
  •  
    Verumin kirkko
  •  
    Vinslövin kirkko
  •  
    Vittsjön kirkko
  •  
    Västerkyrkan
  •  
    Västra Torupin kirkko

Lähteet muokkaa

  1. ↑ a b Kommunarealer den 1 januari 2016 (km²) (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.6.2016. (ruotsiksi)
  2. ↑ a b c Folkmängden efter region, civilstånd, ålder och kön. År 1968 - 2020 Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.2.2022. (ruotsiksi)
  3. ↑ Hässleholm Nationalencyklopedin. NE Nationalencyklopedin AB. Arkistoitu 17.8.2016. Viitattu 5.7.2016.
  4. ↑ Om Silver Weibull Production AB silver-weibull.se. Arkistoitu 17.7.2015. Viitattu 9.8.2023.
  5. ↑ Göinge Mekaniska AB allabolag.se. Arkistoitu 10.8.2023. Viitattu 9.8.2023.
  6. ↑ Borg, Henrik: Hässleholms filfabrik. Antikvarisk kontroll, 2005–2006. Rapport 2007:1, ISSN 1651-0933. Kristianstad, Lund: Regionmuseet Kristianstad, Landsantikvarien i Skåne, 2007. Artikkeli Internet Archivessa (PDF) (viitattu 9.8.2023). (ruotsiksi)
  7. ↑ Åkerarealens användning efter kommun och gröda. År 1981, 1985, 1989-1995, 1999-2007 25.11.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  8. ↑ Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  9. ↑ Folkmängden i Sveriges kommuner 1950-2011 enligt indelning 1 januari 2012 (XLS) 20.2.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.8.2012. (ruotsiksi)
  10. ↑ Antal personer med utländsk eller svensk bakgrund (fin indelning) efter region, ålder i tioårsklasser och kön. År 2002 - 2015 Statistiska centralbyrån. Viitattu 18.6.2016. (ruotsiksi)
  11. ↑ Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  12. ↑ Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
  13. ↑ Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  14. ↑ Kommuner rangordnade efter störst genomsnittlig nettoförmögenhet per person 2007, korrigerad 2010-03-22 (XLS) 22.3.2010. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  15. ↑ Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  16. ↑ Antal förvärvsarbetande (dagbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  17. ↑ Antal förvärvsarbetande (nattbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  18. ↑ a b Tätortsgrad (inv i och utanför tätort), per kommun 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  19. ↑ Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  20. ↑ Befolkning i tätorter 1960-2010 (XLS) 29.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.10.2012. (ruotsiksi)
  21. ↑ Småorternas landareal, folkmängd och invånare per km2 2005 och 2010 (XLS) 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
  22. ↑ Landareal per småort (orter med 50-199 invånare), folkmängd och invånare per kvadratkilometer. Vart femte år 1995-2010 Statistiska centralbyrån. Viitattu 9.11.2012. (ruotsiksi)
  23. ↑ Mandatfördelning per valkrets - Kommun (XLS) Valmyndigheten. Arkistoitu 19.4.2014. Viitattu 30.9.2012. (ruotsiksi)
  24. ↑ Kommunfullmäktigval - erhållna mandat efter region och parti. Valår 1973 - 2018 Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.2.2022. (ruotsiksi)
  25. ↑ Valtuustopaikkojen kokonaismäärä saatu laskemalla yhteen puolueiden saamien valtuustopaikkojen määrät.
  26. ↑ Församlingsfolkmängd efter kön 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.10.2012. (ruotsiksi)
  27. ↑ Församlingarna kommunvis Sveriges församlingar genom tiderna. Skatteverket. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)

Aiheesta muualla muokkaa

 
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Hässleholmin kunta.
 
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: sv:Hässleholms kommun  –  Kuntajaon kehitys on käännöstä.
 
Skånen läänin kunnat
Bjuvin kunta • Bromöllan kunta • Burlövin kunta • Båstadin kunta • Eslövin kunta • Helsingborgin kunta • Hässleholmin kunta • Höganäsin kunta • Hörbyn kunta • Höörin kunta • Klippanin kunta • Kristianstadin kunta • Kävlingen kunta • Landskronan kunta • Lomman kunta • Lundin kunta • Malmön kunta • Osbyn kunta • Perstorpin kunta • Simrishamnin kunta • Sjöbon kunta • Skurupin kunta • Staffanstorpin kunta • Svalövin kunta • Svedalan kunta • Tomelillan kunta • Trelleborgin kunta • Vellingen kunta • Ystadin kunta • Åstorpin kunta • Ängelholmin kunta • Örkelljungan kunta • Östra Göingen kunta
Katso myös: Luettelo Ruotsin kunnista • Ruotsin läänit
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Hässleholmin_kunta&oldid=21773177”