Gurmat ovat gurilaista gurman kieltä puhuva kansa Burkina Fason itäosassa, Togon pohjoisosassa ja Otijoen varrella Ghanassa. Pieniä ryhmiä asuu myös Nigerin ja Beninin rajaseuduilla. Gurmia on yli puolitoista miljoonaa henkeä.[1]

Gurilaisten kielten puhuma-alue. Gurma ja sen sukukielet keltaisella Burkina Fason itäosassa ja lähiseuduilla.

Nimitys ja etninen historia muokkaa

Gurmien omakielinen nimitys on bimba tai binumba. Hausankielinen gurma tarkoittaa kaikkia Nigerjoen oikeanpuoleisen rannan asukkaita.[1] Gurmien kanssa samaan ryhmään kuuluvat muun muassa basarit, bimobat ja konkombat[2].

Gurmiin on sekoittunut muita gurilaisia kansoja, songhaita ja fulbeja. Mosien vaikutuksesta he loivat keskiajalla oman valtion.[1] Perimätiedon mukaan sen perustaja oli 1200-luvun alussa elänyt Diaba Lombo. 1700-luvun alussa hallinnut Yendabri siirsi pääkaupunkinsa nykyiseen Fada N’Gourmaan.[3] Gurma joutui 1800-luvun alussa Ouagadougoun mosivaltion alaisuuteen[1] ja fulbet perustivat sen pohjoisosaan Liptakon emiraatin[3]. Ranskalaiset valtasivat Gurman 1800-luvun lopussa[1] ja sen viimeinen hallitsija kuoli vuonna 1911[3].

Elinkeinot ja aineellinen kulttuuri muokkaa

Gurmien pääelinkeinot ovat maanviljely ja karjanhoito. Tärkeimmät viljelykasvit ovat hirssi, durra, maissi, riisi, pavut, vihannekset ja juurekset. Tuotantoeläimiä ovat naudat, lampaat, vuohet ja siipikarja. Lisäksi harjoitetaan käsityöammatteja. Monet käyvät ansiotöissä Togon ja Ghanan eteläosan kaakao- ja kahviplantaaseilla.

Suuret ja hajanaiset kylät koostuvat pyöreistä olkikattoisista savimajoista. Rakennuksia ympäröi usein aita tai savimuuri. Miesten vaatetus on eurooppalainen, naiset käyttävät pitkiä paitoja ja värikkäitä leninkejä. Palmuöljyssä valmistettu ruoka koostuu etupäässä viljatuotteista. Gurmat eivät syö maitoa tai maitotuotteita.[1]

Yhteiskunta ja henkinen kulttuuri muokkaa

Perinteisen yhteiskuntajärjestyksen perustan muodostavat perhe- ja kyläyhteisöt, patrilineaariset suvut ja ikäryhmät. Avioliitto on virilokaalinen ja polygynia on yleistä. Aikuistumisriitissä muuttuu myös ihmisen etunimi.[1]

Suurin osa gurmista harjoittaa perinteistä uskontoa. Siihen kuuluu esivanhempien, luonnonhenkien ja ylijumalan palvontaa sekä taikuutta ja noituutta. Osa on muslimeja ja osa kristittyjä.[1]

Gurmat tunnetaan kasvojen pitkistä arpikuvioistaan, rituaalinaamioistaan sekä tanssi- ja musiikkikulttuuristaan. Perinteisiä soittimia ovat kitara, viulu ja torvet.[4]

Lähteet muokkaa

  • Petit Futé Burkina Faso. Paris: Nouvelles Editions de l’Université, 2018. ISBN 979-1033177739.

Viitteet muokkaa

  1. a b c d e f g h Narody i religii mira: Entsiklopedija, s. 151–152. Moskva: Bolšaja Rossijskaja entsiklopedija, 1999. ISBN 5-85270-155-6.
  2. Olson, James S.: The Peoples of Africa: an Ethnohistorical Dictionary, s. 210. Westport: Greenwood Press, 1996. ISBN 0-313-27918-7.
  3. a b c Petit Futé, s. 59.
  4. Petit Futé, s. 82–83.