Wikipedia

Gojong

Gojong (kor. 고종, hanja 高宗; 8. syyskuuta 1852 Soul – 21. tammikuuta 1919 Soul)[1] oli Koreaa hallinneen Joseon-dynastian kuningas vuosina 1863–1897 ja Korean keisari vuosina 1897–1907. Hänen valtakaudellaan eristäytynyt Korea pakotettiin avautumaan kaupankäyntiin ulkomaiden kanssa ja maa menetti vähä vähältä itsenäisyytensä päätyen lopulta kokonaan Japanin hallitsemaksi.

Gojong
고종
Korean keisari
Valtakausi 13. lokakuuta 1897 – 18. heinäkuuta 1907
Seuraaja Sunjong
Joseonin kuningas
Valtakausi 13. joulukuuta 1863 – 13. lokakuuta 1897
Edeltäjä Cheoljong
Syntynyt 8. syyskuuta 1852
Soul, Joseon
Kuollut 21. tammikuuta 1919 (66 vuotta)
Soul, Korea
Puoliso Myeongseong (vih. 1866; k. 1895)
Lapset
Suku Yi
Isä Heungseon Daewongun
Äiti Sunmok Budaebuin
Uskonto kungfutselaisuus
Nimikirjoitus

Tausta ja varhaiset vuodet muokkaa

Gojong oli Koreaa hallinneen Joseon-dynastian 26. hallitsija.[1] Hallitsijasuku oli jo kahdensadan vuoden ajan pyrkinyt eristämään Korean kaikilta ulkoisilta vaikutteilta.[2] Gojong nousi valtaistuimelle vuonna 1863 ollessaan vielä lapsi, ja aluksi todellista valtaa käytti hänen sijaishallitsijana toiminut isänsä Daewongun, joka pyrki vahvistamaan Koreaa ja suhtautui vihamielisesti kaikkiin ulkomaalaisiin.[2][1]

Hallitsijana muokkaa

Gojong ryhtyi hallitsemaan itse vuonna 1873.[3] Kolme vuotta myöhemmin Japani lähetti sotalaivansa Korean vesille ja pakotti Gojongin avaamaan kolme korealaista satamaa japanilaisille aluksille sekä myöntämään japanilaisille Koreassa eksterritoriaalioikeudet. Soulissa puhjenneiden japanilaisvastaisten mellakoiden jälkeen Japani voimisti vuonna 1882 otettaan Koreasta, mikä sai Kiinan ryhtymään vastatoimiin.[2] Samana vuonna Daewongun siepattiin ja vietiin vankina Kiinaan, minkä jälkeen valta hovissa siirtyi vanhoilliselle kuningatar Minille.[1]

Vuonna 1884 Korean japanilaismieliset yrittivät vallankaappausta, missä yhteydessä Gojong otettiin vangiksi ja useita hänen ministereitään surmattiin. Kiinasta lähetetyt sotilaat kuitenkin kukistivat kaappauksen ja vapauttivat hänet. Seuraavana vuonna Kiinan ja Japanin hallitus sopivat jaetusta vaikutusvallasta Koreassa.[2]

Keväällä 1894 puhjenneen Donghak-kapinan aikana Gojong pyysi jälleen sotilaallista apua Kiinalta. Japani vastasi tähän lähettämällä Koreaan moninkertaisen määrän sotajoukkoja ja miehitti koko maan. Seurannut Kiinan–Japanin sota päättyi Japanin voittoon, ja vuoden 1895 Shimonosekin rauhassa Kiinan oli tunnustettava Korean itsenäisyys. Kun Korean hallitus ei tämän jälkeen suostunut tottelemaan japanilaisten ohjeita yhteiskunnallisten uudistusten toteuttamisesta, Japanin edustaja organisoi lokakuussa 1895 salaliiton, jonka jäsenet tunkeutuivat kuninkaalliseen palatsiin ja surmasivat kuningatar Minin. Maahan syntyi jälleen Japanin vastaisia levottomuuksia, ja Gojong joutui pakenemaan Venäjän lähetystön turviin. Hän joutui myöntämään venäläisille monia kaupallisia etuja Koreassa ennen kuin pääsi palaamaan palatsiinsa helmikuussa 1897.[2]

Keisarina muokkaa

Lokakuussa 1897 Gojong julisti Korean keisarikunnaksi ja itsensä sen keisariksi korostaakseen itsenäisyyttään Kiinan keisarista.[2] Keisariksi nousun yhteydessä Gojong otti hallitsijanimekseen Gwangmu (kor. 광무).[4]

Gojong uudelleenrakennutti Hwangudanin keisarillisen alttarin keisariksi julistautumisensa jälkeen. Hän pyrki siihen, että Korea olisi perinteinen aasialainen keisarikunta, joka kuitenkin kykenisi myös modernisoitumaan. Hän sai apua kaupan, diplomatian, yhteiskunnan ja kulttuurin uudistamiseen muun muassa Japanista, Yhdysvalloista ja Euroopasta. Keisarikunnan viranomaiset kannustivat korealaisia hyödyntämään uutta teknologiaa ja uusia toimintatapoja, jotka nämä ottivat avoimesti vastaan.[5][6]

Monarkian kaatuminen ja viimeiset vuodet muokkaa

Vuosien 1904–1905 Venäjän–Japanin sodan aikana Japani miehitti Korean ja pakotti Gojongin allekirjoittamaan sopimuksen, jolla Japani sai oikeuden sijoittaa joukkojaan pysyvästi Koreaan sekä nimittää edustajiaan Korean hallitukseen. Sodan jälkeen Koreasta tuli käytännössä Japanin protektoraatti.[1]

Kun japanilaisille paljastui, että Gojong oli lähettänyt edustajiaan Haagin konferenssiin vetoamaan Korean itsenäisyyden puolesta, hänet pakotettiin vuonna 1907 luopumaan kruunusta poikansa Sunjongin hyväksi.[1] Sunjongilla ei kuitenkaan keisarin tittelistä huolimatta ollut juurikaan valtaa. Korea liitettiin virallisesti Japanin valtakuntaan vuonna 1910.[4]

Gojong kuoli vuonna 1919. Keisarin kuoltua levisi huhu, jonka mukaan japanilaiset olivat myrkyttäneet hänet. Hautajaisten yhteydessä alkoi myös Koreassa japanilaisvastainen maaliskuun 1. päivän liike.[1]

Kunnianosoituksia muokkaa

Korealaiset muokkaa

Lähde:[7]

Ulkomaalaiset muokkaa

Lähde:[7]

Lähteet muokkaa

  1. ↑ a b c d e f g Kojong (englanniksi) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition. Viitattu 19.3.2014.
  2. ↑ a b c d e f Risto Kari: Historian ABC: Kaikkien aikojen valtiot 3, s. 163–164. Tammi. Helsinki 2001.
  3. ↑ Opening of Port, Communicating with the World National Museum of Korean Contemporary History. 2023. Viitattu 8.9.2023. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
  4. ↑ a b Cultural Assets Namyangju City. 2023. Viitattu 8.9.2023. (englanniksi)
  5. ↑ Korean Empire National Palace Mseum of Korea. 2023. Viitattu 8.11.2023. (englanniksi)
  6. ↑ The Capital of the Korean Empire Seoul Museum of History. 2023. Viitattu 8.11.2023. (englanniksi)
  7. ↑ a b KOREA8 royalark.net. 2023. Viitattu 8.9.2023. (englanniksi)
  8. ↑ The knights of England; a complete record from the earliest time to the present day of the knights of all the orders of chivalry in England, Scotland, and Ireland, and of knights bachelors, s. 403. Sherratt and Hughes, 1906. Teoksen verkkoversio (viitattu 8.9.2023). (englanniksi)

Aiheesta muualla muokkaa

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Gojong&oldid=22055391”