Giraldus Cambrensis
Giraldus Cambrensis eli Gerald de Barri eli Gerald Walesilainen (n. 1146 Pembrokeshire, Wales – n. 1220) oli keskiajalla elänyt walesilainen kirkonmies ja historioitsija. Hän opiskeli Pariisissa ja sai nimityksen arkkidiakoniksi. Häntä yritettiin saada St Davidsin piispaksi, mutta kuningas Henrik II ei halunnut korkeaan virkaan paikallista henkilöä. 1184 hänet valittiin yhdeksi kuninkaan hovikappalaisista, ja hän lähti prinssi Johnin (myöh. Juhana Maaton) mukana Irlantiin. Matkasta hän kirjoitti teoksen Topographia Hibernica.[1] Teoksella oli poliittiset päämäärät, ja hän mainitseekin teoksen alussa hallitsijan Henrik II:n. Teoksen kuvaus Irlannista on kuvitteellista, sillä hän ei matkustellut siellä laajasti. Teos ei kerro Irlannista sellaisena kuin se oli vaan sellaisena kuin se tahdottiin esittää, jotta valloittajien läsnäolo tulisi perustelluksi.[2] Vielä 1500-luvulla sitä käytettiin yleisesti Irlannin historian lähteenä.[3] Giralduksen muita merkittäviä teoksia ovat valloituskuvaus Expugnatio Hibernica sekä Itinerarium Cambrense ja Cambriae descriptio. [4]
Giraldus lähti arkkipiispan mukana Euroopan mantereelle Pyhään maahan suuntautuvalle ristiretkelle, josta hänen oli tarkoitus laatia kuvaus, mutta 1189 kuningas käännytti hänet takaisin Walesiin pitämään järjestystä yllä. Hänet valittiin 1198 St Davidsin piispaksi, mutta jälleen syntyi kiista. Giraldus kävi neljä vuotta kamppailua saadakseen nimityksen vahvistetuksi ja kävi jopa kolmesti Roomassa. Lopulta paavi kumosi valinnan.[1]
Giralduksen historiateokset ovat toisinaan hyvin voimakassävyisiä ja suorastaan poliittisia pamfletteja. Niiden kohteina ovat Henrik II, arkkipiispa Hubert Walter ja Rikhard I:n kansleri William Longchamp.[1]
Teokset muokkaa
- Topographia Hibernica ("Irlannin topografia", 1187)
- Expugnatio Hibernica ("Irlannin valloitus", 1189)
- Itinerarium Cambriae ("Matka halki Walesin", 1191)
- Liber de Principis instructione c. 1193
- Descriptio Cambriae ("Walesin kuvaus", 1194)
- De instructione principis ("Prinssin koulutus")
- De rebus a se gestis ("Omaelämäkerta")
- De iure et statu Menevensis ecclesiae ("St David'sin kirkon oikeudet ja etuoikeudet")
- Gemma ecclesiastica ("Kirkon jalokivi")
- Speculum ecclesiae ("Kirkon peili")
- Symbolum electorum
- Invectiones
- Retractationes
- Speculum duorum
- Elämäkerrat
- Hugh Lincolnilainen, Lincolnin piispa
- Geoffrey, Yorkin arkkipiispa
- Æthelberht II, Itä-Anglian kuningas
- Remigius, Reimsin piispa
- David, walesilainen piispa
Kadonneet teokset muokkaa
- Vita sancti Karadoci ("Life of St Caradoc")
- De fidei fructu fideique defectu
- Totius Kambriae mappa ("Map of all Wales", c. 1205)
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c Giraldus Cambrensis, Encyclopædia Britannica, Wikiaineisto, viitattu 9.9.2019 (englanniksi)
- ↑ Stefan Burkhardt, Thomas Foerster, Norman Tradition and Transcultural Heritage: s. 262–268, Routledge 2016 (Google Books)
- ↑ Sarah J. Sprouse, The Associative Branches of the Irish Barnacle, Hortulus
- ↑ Gerald of Wales, Britannica.com
Aiheesta muualla muokkaa
- The Historical Works of Giraldus Cambrensis, sisältää englanniksi teokset Topography of Ireland, ja History of the Conquest of Ireland, käännös: Thomas Forester, sekä The Itinerary through Wales ja Description of Wales, käännös Richard Colt Hoare, 1905.