Gerhard Richter

saksalainen kuvataiteilija

Gerhard Richter (s. 9. helmikuuta 1932 Dresden) on saksalainen taiteilija, jota on pidetty eräänä kaikkein tärkeimpänä toisen maailmansodan jälkeen eläneenä saksalaisena taidemaalarina. Hän on uudistanut maalaustaidetta tutkimalla abstraktin maalauksen sekä valokuvauksen ja maalaustaiteen välisiä suhteita. Hän on vaikuttanut varsinkin nuoren polven taiteilijoiden maalaustekniikkaan. Richter on kartoittanut maalaustaiteen uusia mahdollisuuksia aikana, jolloin monet ennustivat sen kuolemaa.

Gerhard Richter
Gerhard Richter vuonna 2017.
Gerhard Richter vuonna 2017.
Henkilötiedot
Syntynyt9. helmikuuta 1932 (ikä 92)
Dresden, Saksa
Kansalaisuus saksalainen
Ammatti taidemaalari
Taiteilija
Taidesuuntaus abstrakti taide, fotorealismi
Aiheesta muualla
www.gerhard-richter.com

Elämänvaiheet muokkaa

Richter syntyi Dresdenissä ja kasvoi Reichenaussa (nykyinen Bogatynia Puolassa) ja Preussin Ala-Sleesian Waltersdorfissa (nykyinen Niegosławice Puolassa). Kasvatustaustakseen taiteilija on ilmoittanut: ”13 vuotta kansallissosialismia ja 16 vuotta itäsaksalaista kommunismia[1]. Hän lopetti koulun kymmenenneltä luokalta ja oli harjoittelijana mainos- ja lavastemaalarina ennen opiskeluaan Dresdenin taideakatemiassa.

Vuonna 1948 hän jätti Zittaun korkeamman ammattikoulun ja vuosina 1945–1951 hän sai koulutusta siellä kirjoittajana sekä lavaste- ja mainosmaalarina. Hänen hakemuksensa Dresdenin kuvataidekorkeakouluun hylättiin vuonna 1950, mutta hän aloitti opiskelun Dresdenin taideakatemiassa vuonna 1951. Hän teki taideakatemian ruokasaliin seinämaalauksen Abendmahl mit Picasso (Ateria Picasson kanssa, 1955) osana loppututkintoaan. Diplomityönsä hän maalasi Hygieniamuseoon otsikolla Lebensfreude (Elämänilo, 1956).

Vuosina 1957–1961 Richter toimi taideakatemian mestarikoulutettavana ja otti vastaan tilauksia Itä-Saksan valtiolta. Tänä aikana hän teki seinämaalauksia, kuten Arbeiterkampf (Työläisten taistelu), öljymaalauksia esimerkiksi muotokuvia tunnetusta itäsaksalaisesta näyttelijästä Angelica Domroesesta ja ensimmäisestä vaimostaan Emasta, useita omakuvia ja myöhemmin panoraaman Dresdenistä nimellä Stadtbild (Kaupunkikuva, 1956).

Kaksi kuukautta ennen Berliinin muurin rakentamista Richter pakeni vaimonsa kanssa Länsi-Saksaan. Paon jälkeen Richterin kaksi ensimmäistä seinämaalausta päällemaalattiin. Saksan jälleenyhdistymisen jälkeen seinämaalaus Elämänilo paljastettiin väliaikaisesti uudelleen.

Richter opetti Hampurin kuvataidekorkeakoulun vierailevana professorina ja Nova Scotian taide-ja muotoilucollegessa. Hänelle myönnettiin vakituinen professuuri Düsseldorfin taideakatemiassa vuonna 1971. Vuonna 1983 Richter muutti Düsseldorfista Kölniin, jossa hän asuu.

Ensimmäinen Richterin yksityisnäyttely oli Düsseldorfissa vuonna 1964. Pian sen jälkeen hänellä oli näyttelyitä Münchenissä ja Berliinissä ja 1970-luvun alusta asti hänen näyttelyjään on ollut Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Hänen neljäs takautuva näyttelynsä avattiin Robert Storrin kuratoimana New Yorkin Museum of Modern Artissa vuonna 2002 ja se kiersi Chicagossa, San Franciscossa ja Washington DC:ssä.

Vuonna 2004 avattiin Dresdenin Albertinumissa Gerhard Richter -huoneet, joissa on esillä 41 teosta pysyvästi lainattuna. Gerhard Richter -arkisto perustettiin vuonna 2005 Dresdenissä yhteistyössä Saksan valtion taidekokoelmien kanssa.

Richter on saanut useita kunnianosoituksia ja palkintoja ja hänen teoksistaan on julkaistu runsaasti kirjallisuutta.[2] Vaikka Richter saavutti suosiota ja kriitikkojen ylistystä koko uransa ajan, hänen maineensa lisääntyi hänen retrospektiivisen näyttelynsä aikana vuonna 2005.

Taide muokkaa

Richter sai taidekoulutuksen aikana, jolloin taiteilijoilta vaadittiin sitoutumista puoluekantaiseen, ždanovilaiseen tapaan sosialistiseen realismiin. Vuonna 1958 hän sai mahdollisuuden vierailla documenta-näyttelyssä Kasselissa, Länsi-Saksassa, jossa esiteltiin länsimaista taidetta, muun muassa amerikkalaista abstraktia ekspressionismia ja sen eurooppalaista versiota informalismia. Taiteilija innostui näyttelystä ja on kertonut maalanneensa pari maalausta Jackson Pollockin tyyliin. Myöhemmin Richter sanoi, että suurin syy hänen loikkaamiselleen länteen oli juuri tuon näyttelyn näkeminen. Hän kiinnostui 1960-luvun alussa myös pop-taiteesta.

Kapitalistinen realismi muokkaa

Vuonna 1963 Richter järjesti yhdessä Konrad Luegin kanssa happeningin düsseldorfilaisessa huonekaluliikkeessä, jonka otsikko oli ”Elämää popin kanssa – demonstraatio kapitalistisen realismin puolesta”. Käsite oli vastapuoli sosialistiselle realismille ja sen piti paljastaa ironisesti senaikaisen länsisaksalaisen ”reaalin” kapitalismin kulutusta ja vapaa-aikaa. Kapitalistisen realismin ryhmään liittyi muitakin DDR:stä loikanneita taiteilijoita, joiden ajatuksena oli ironisoida sekä senaikaista sosialististen maiden virallista taideoppia että reagoida kriittisesti länsimaiseen kulutusyhteiskuntaan.

Kuva-Atlas muokkaa

 
Näyttely vuonna 1993.

Richter alkoi kerätä valokuvia, mainoksia, aikakauslehtien kuvia ja postikortteja 1960-luvun alussa. Hän kehitti näin menetelmän, jolla saattoi minimoida maalauksen aiheeseen liittyvän pohdinnan. Valmiiden kuva-aiheiden käyttö oli tyypillistä myös pop-taiteelle, mutta Richter kehitti vähitellen omalaatuisen maalaustekniikan, jossa alkuperäistä kuvaa himmennetään tai häivytetään. Näin valokuvan kovuus pehmenee ja katsoja ikään kuin etääntyy alkuperäisen kuvan tunnelmasta. Öljymaalauksissa korostuvat maalin materiaaliset, plastiset ja optiset ominaisuudet.

Kuva-aiheiden käyttö viittaa myös siihen pop-taiteesta peräisin olevaan asenteeseen, jossa ei niinkään välitetä taiteesta, vaan painotetaan kuvia ja niiden viestinnällisiä ominaisuuksia.

Sekä Gerhard Richterin taiteesta, että hänen halustaan luetteloida ja järjestää teoksiaan saa hyvän esimerkin hänen kotisivuiltaan. Maalaukset (2454 kuvattua kesäkuuhun 2008 mennessä) on lueteltu aiheittain ja muita teostyyppejä ovat grafiikka, päällemaalatut valokuvat, akvarellit ja piirustukset. Mukana on Atlas-osasto, jossa on kuvattuna vuodesta 1962 taiteilijan käyttämää kuva-aineistoa ja ohessa kuvista syntyneitä maalauksia.

Punainen armeijakunta ja Irakin sota muokkaa

Vuonna 1988 Richter esitti useissa näyttelyissään sarjan suuria maalauksia valokuvista otsikolla Lokakuun 18, 1977. Hän kuvasi mustavalkoisten lehtikuvien ja poliisien ottamien valokuvien mukaan tehdyissä maalauksissa Punaisen armeijakunnan (RAF) neljää terroristia, jotka löydettiin vankiselleistään kuolleina 18.10.1977. Heidän kuolinsyynsä oli ollut aikoinaan laajan kiistelyn aiheena. Taiteilija kertoi, että hänen mielestään tämä Saksan historian kyseenalainen tapahtuma oli tuotava päivänvaloon.

Richter julkaisi vuonna 2004 kirjan, jossa on 216 lähikuvaa hänen maalauksestaan vuodelta 1987 sekä Frankfurter Allgemeinessa julkaistua artikkelia Irakin sodan alkamisesta.

Lasimaalaus muokkaa

Elokuussa 2007 paljastettiin Richterin tekemä Kölnin tuomiokirkon suuri lasimaalaus. Sen pinta-ala on 113 neliömetriä ja se koostuu 11 500 erivärisestä lasinpalasesta, jotka on järjestetty tietokoneella sattumanvaraiseen järjestykseen.

Richter Suomessa muokkaa

Maalaukseni ovat älykkäämpiä kuin minä.

– Gerhard Richter

Teoksia esillä muokkaa

Teoksia Suomessa muokkaa

Nykytaiteen museon kokoelmat[7]

  • Mao, 1968, mustavalopainanta
  • Sarjasta Farbfelder, 1974 grafiikan salkku, offsetlitografia (5 kappaletta)

Kaupallinen menestys muokkaa

Eräässä haastattelussa Richter totesi, että kärsivä, ei-arvostettu van Gogh ei ole hänen ihanteensa.[8]

  • Marraskuussa 2007 maalaus Düsenjäger, 1963 (Suihkuhävittäjä) myyty US$ 11 241 000.[9]
  • Helmikuussa 2008 maalaus Kerze, 1983 (Kynttilä) myyty US$ 15 483 589.[10]
  • Helmikuussa 2008 maalaus Zwei Liebespaare, 1966 myyty US$ 14 519 689.[11]
  • Toukokuussa 2008 maalaus Abstraktes Bild, 1987 myyty US$ 14 601 000.[12]
  • Toukokuussa 2008 maalaus Abstraktes Bild, 1990 myyty US$ 15 161 000.[13]

Lähteet muokkaa

  1. Gerhard Richterin kotisivut, Biography, Work, Upbringing (Arkistoitu – Internet Archive). Viitattu 8.6.2008. (englanniksi)
  2. Taiteilijan kotisivulla on lueteltuna 168 hänen taidettaan koskevaa katalogia, monografiaa ja kirjaa (Arkistoitu – Internet Archive). Viitattu 8.7.2007.
  3. Anna-Kaarina Kippola, Kiasman kiertokoulu, Gerhard Richter. (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu 7.6.2008.
  4. Westerlund, Jorma & Koriath, Helen (toim.): ASPEKTE 1942-1989. Oulun taidemuseon julkaisuja 8. Oulu: Oulun taidemuseo, 1990. ISBN 951-9234-17-9.
  5. Sara Hildénin taidemuseo, 104. Gerhard Richter. Viitattu 7.6.2008.
  6. Helsingin kaupungin taidemuseo, Meilahti. Viitattu 7.6.2008.
  7. Valtion taidemuseo, taidekokoelmat, Richter, Gerhard. Viitattu 7.6.2008.
  8. Gerhard Richterin kotisivut, Quotes, Notes 1993. (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu 8.6.2008. (englanniksi)
  9. Gerhard Richterin kotisivut, Düsenjäger, Sales history (Arkistoitu – Internet Archive). Viitattu 8.6.2008.
  10. Gerhard Richterin kotisivut, Kerze 1983, Sales history (Arkistoitu – Internet Archive). Viitattu 8.6.2008.
  11. Gerhard Richterin kotisivut, Zwei Liebespaare, Sales history (Arkistoitu – Internet Archive). Viitattu 8.6.2008.
  12. Gerhard Richterin kotisivut, Abstraktes Bild 1987, Sales history (Arkistoitu – Internet Archive). Viitattu 8.6.2008.
  13. Gerhard Richterin kotisivut, Abstraktes Bild 1990, Sales history[vanhentunut linkki]. Viitattu 8.6.2008.

Kirjallisuutta muokkaa

  • Schreiber, Jürgen: Ein Maler aus Deutschland. Zürich: Pendo Verlag, 2005. ISBN 3-86612-058-3. (saksaksi)

Katalogeja muokkaa

  • Gerhard Richter, 18. Oktober 1977, 1989. ISBN 3-88375-105-7.
  • Gerhard Richter, Katalog der Ausstellung, Texte, Catalogue Raisonné 1962–1993, Kunst- und Ausstellungshalle der Bundesrepublik Deutschland, 1993.
  • Gerhard Richter, Survey, Institut für Auslandbeziehungen, 2001. ISBN 3-88375-479-X.

Aiheesta muualla muokkaa