George Soros
George Soros (alkujaan György Schwartz, s. 12. elokuuta 1930 Budapest) on New Yorkissa asuva, Unkarista kotoisin oleva yhdysvaltalainen valuuttakauppias, suursijoittaja ja poliittinen aktivisti. Hän on Soros Fund Managementin ja Open Society Instituten puheenjohtaja ja entinen Council on Foreign Relationsin johtokunnan jäsen.
| George Soros | |
|---|---|
.JPG) George Soros. Kuva vuodelta 2012. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 12. elokuuta 1930 Budapest |
| Aiheesta muualla | |
| Kotisivu | |
92-vuotias Soros ilmoitti kesäkuussa 2023 siirtäneensä noin 25 miljardin euron omaisuutensa toiseksi nuorimmalle lapselleen, 37-vuotiaalle Alex Sorosille[1].
Varhaiset vaiheet muokkaa
George Sorosin vanhemmat olivat Unkarin ortodoksijuutalaisia, mutta Soros väittää äitinsä olleen jopa antisemitistinen ja hävenneen juutalaisuuttaan sen ajan Unkarin ilmapiirissä, jossa juutalaisuus oli rasite.[2] Schwartzien sukujuuret ulottuvat Saksan juutalaisiin. 1930-luvulla antisemitistisen paineen kasvu ajoi isä-Schwartzin, joka oli esperantokirjailija, vaihtamaan perheen sukunimen Sorosiksi, joka ei viitannut ensinäkemältä juutalaisuuteen. Perhe onnistuikin välttelemään natsien ja unkarilaisten Nuoliristi-puolueen vainot. Vuonna 1947 perhe muutti Britanniaan Unkarista, joka oli muuttumassa itäblokin maaksi.
Lontoosta tuli nuoren Georgen koulukaupunki ja hän ystävystyi filosofi Karl Popperin kanssa ja on sittemmin nimennyt tämän avoimen yhteiskunnan puolustajan aatteelliseksi esikuvakseen.
Sijoittajasta suursijoittajaksi muokkaa
Vuonna 1952 George Soros valmistui London School of Economicsista ja muutti Yhdysvaltoihin vuonna 1956. Jo talousopintojen ohella hän oli toiminut lontoolaisen pankin meklariharjoittelijana. Yhdysvalloissa Soros sijoitti muutaman kymmenen tuhannen dollarin alkupääomansa. Rahoitusinstrumenttien kehittyessä 1960-luvulla hänestä oli jo kehittynyt taitava peluri. Soros kävi valuuttakauppaa, jossa pienituottoisillakin usein toistuvilla ostoilla ja myynneillä saattoi kartuttaa pääomaa melkoisesti, kun käytettävissä oli riittävästi dollareita. Hänestä tuli edelläkävijä myös erilaisten rahastoinstrumenttien käyttäjänä.
Soros perusti kuuluisan Quantum Fund -rahastonsa vuonna 1969. Siihen tuolloin tehty sijoitus kasvoi neljätuhattakertaiseksi vuosituhannen loppuun mennessä.
Soros nousi kansainväliseen julkisuuteen 16. syyskuuta 1992 – niin sanottuna ”mustana keskiviikkona” – kun hän myi lyhyeksi yli 10 miljardin dollarin arvosta puntia arvioituaan punnan arvon heikkenevän. Hän veti mukaansa muita suursijoittajia ja pienempiäkin spekuloijia. Soros sai noin miljardin punnan palkkion tästä työnantajaltaan.[3] Englannin pankki oli ollut vastahakoinen nostamaan korkokantojaan muiden Euroopan vaihtokurssijärjestelmän maiden tasolle, mutta lopulta sen täytyi vetää Englannin punta pois Euroopan vaihtokurssijärjestelmästä ja devalvoida se. Soros ansaitsi tällä tavoin yli miljardi Yhdysvaltain dollaria, ja hänelle annettiin lempinimi ”mies, joka rikkoi Englannin pankin”. Sen seurauksena keskuspankki irrotettiin poliittisesta ohjauksesta ja se itsenäistyi. Tapauksen on arvioitu osaltaan synnyttäneen saarivaltakunnassa ”euroallergiaa”.
Soros rikastui myös keinotellessaan Suomen markalla sen jälkeen kun markka oli päästetty kellumaan vapaasti.[4]
Soroksella on arvioitu olleen näppinsä pelissä myös valuuttapeleissä Latinalaisessa Amerikassa, Aasiassa ja Venäjällä. Vuonna 1997 Malesian pääministeri Mahathir Mohamad syytti Sorosia samanlaisesta Malesian ringgitin alasvetämisestä. Elokuussa 1998 Venäjän ruplan kriisi teki entisistä omistajista ja sijoittajista velallisia Venäjän lisäksi Euroopassa ja Yhdysvalloissa.
Lahjoittaja ja poliittinen toimija muokkaa
George Sorosin lahjoitusten ja poliittisen toiminnan taustaksi on arveltu, että hän purkaa maailmantuskaansa. 1990-luvulla hän totesi, ettei hänen markkinatoimijana tarvitse välittää seurauksista. 2000-luvulla hän on sanonut olleensa inhimillinen ennen kuin ryhtyi liikemieheksi. Myöhemmin Soros on alkanut myös kyseenalaistaa ja arvostella kapitalismia.
Sorosin hyväntekeväisyyshankkeet on aina kohdistettu selvästi. Vuodesta 1979 hän lahjoitti joka vuosi kolmisen miljoonaa dollaria Puolan Solidaarisuus-liikkeelle, Tšekkoslovakian Charta 77 -liikkeelle ja neuvostoliittolaiselle Andrei Saharoville. Nämä kaikki edustivat toisinajattelijoita. Sorosin säätiöverkon ydin on vuonna 1979 perustettu Open Society Institute, joka suuntaa lahjoituksia esimerkiksi Venäjälle ja Afrikkaan. Soros on myös tukenut ihmisoikeuksia ja demokratiaa tukevien instituuttien perustamista sosialismista vapautuneiden Euroopan maiden suurimpiin kaupunkeihin; Budapestissa Open Society Institute aloitti 1984. Hänen rahoillaan on käynnistetty Keski-Euroopan yliopisto, jonka toimipaikkoja ovat Budapest, Praha ja Varsova.
Avointa yhteiskuntaa propagoivat instituutit ovat ylläpitäneet kirjastoja ja järjestäneet näyttelyitä ja tilaisuuksia. Ainakin Valko-Venäjällä Sorosin tukema instituuttitoiminta on joutunut vaikeuksiin.
Yhdysvalloissa hänet tunnetaan siitä, että hän lahjoitti 15 miljoonaa dollaria vuonna 2004 tarkoituksenaan estää George W. Bushin uudelleenvalinta Yhdysvaltain presidentiksi. Hänellä oli osansa myös Georgian ruusuvallankumoukseen. Marraskuussa 2010 Soros lahjoitti miljoona dollaria hankkeeseen, joka tähtää kannabiksen laillistamiseen Kalifornian osavaltiossa.[5]
Teoksia muokkaa
- The Alchemy of Finance (1987)
- Opening the Soviet System (1990)
- Underwriting Democracy (1991)
- Soros on Soros: Staying Ahead on the Curve (1995)
- The Crisis of Global Capitalism: Open Society Endangered (1998)
- Open Society: Reforming Global Capitalism (2000)
- George Soros on Globalization (2002)
- The Bubble of America Supremacy: Correcting the Misuse of American Power. (2004)
- The Age of Fallibility: Consequences of the War on Terror (PublicAffairs, 2006)
- The New Paradigm for Financial Markets: The Credit Crisis of 2008 and What it Means (PublicAffairs, 2008)
Lähteet muokkaa
- Lampi, Ilkka: Kansantalouksia horjutteleva moraalinen mesenaatti: George Soros. Kauppalehti Optio, 14.9.2006, s. 56–59.
Viitteet muokkaa
- ↑ Osipova, Elsa: George Soros luovutti omaisuutensa pojalleen Yle Uutiset. 12.6.2023. Viitattu 12.6.2023.
- ↑ Bruck, Connie: The World According to Soros. The New Yorker, 23.1.1995. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Beattie, Andrew: How did George Soros "break the Bank of England"? 16.3.2017. Investopedia.
- ↑ Amerikkalainen suursijoittaja keinotteli Suomen markalla - Miljardien markkojen kauppojen takana tiettävästi George Soros - Suomen Pankki ja hallitus pitävät salaliittoa mahdottomana 10.2.1996. Helsingin Sanomat. Viitattu 12.2.2019.
- ↑ The Wall Street Journal, 26.10.2010.
Aiheesta muualla muokkaa
- Virallinen sivusto George Soros.
- Rikas, liberaali, vihollinen Suomen Kuvalehti 6.8.2018.