Gallträsk

Gallträsk on järvi Kauniaisissa. Sen pinta-ala on noin 11,7 hehtaaria ja keskisyvyys noin metri. Se on ainoa kokonaisuudessaan Kauniaisten alueella sijaitseva järvi. Järvestä virtaa vettä koilliskolkasta alkunsa saavan ojan kautta Espoon Lippajärveen. Järven länsipäässä sijaitsee pieni suojeltu Träskmossenin suoalue.

Gallträsk
Valtiot	Suomi
Paikkakunta	Kauniainen
Koordinaatit	60°13′05″N, 24°43′50″E
Järvinumero	81.055.1.009
Mittaustietoja
Pinnankorkeus	31,5 m tai 32 m
Rantaviiva	1,62 km
Pinta-ala	0,117 km²
Keskisyvyys	1 m
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
Infobox OK

Historia

Järven rantaa

Gallträsk on muodostanut Kauniaisten huvila-alueen ytimen Grankullan (suom. Kauniaisten) perustamisesta 1906 lähtien. Se oli tuolloin varsin hyväkuntoinen järvi ja erittäin suosittu uimakohde matalien rantojensa ja puhtaan vetensä vuoksi.

1920-luvulla kasvaneen asukastiheyden vuoksi lampeen päästettyjen haja-asutuksen jätevesien määrä lähti rajuun nousuun. Yhdessä lähistöllä sijainneen paristonpurkulaitoksen kemikaalipäästöjen kanssa järvi pilaantui niin huonoon kuntoon, että Kauniaisten kauppala joutui asettamaan sen uimakieltoon 1950-luvulla. Päästöt aiheuttivat myös rehevöitymisprosessin käynnistymisen, joka on lisännyt pohjasedimenttiä ja johtanut järven mataloitumiseen.

Kauppala alkoi kiinnittää huomiotaan järveen vuonna 1967, kun järven tila oli todettu huonoksi. Kauppala suoritti tutkimuksen järven tilasta ja päätyi lopputulokseen: järvi on heikossa tilassa. Tutkimuksen jälkeen viemäröintijärjestelmiä uudistettiin 1970- ja 1980-luvuilla, jolloin käytännössä jätepäästöt järveen jäivät olemattomiksi. Huolimatta päästöjen vähenemisestä rehevöityminen jatkui järven sisäisen kuormituksen johdosta.

Nykytila

Geotuubeja Gallträskin läheisyydessä marraskuussa 2006. Pakkautuvasta ruoppausmassasta irtoava vesi ohjautuu takaisin järveen putkia pitkin.

Nykyään Gallträsk on huomattavasti paremmassa tilassa kuin kolme vuosikymmentä sitten. Järven typpi- ja fosforipitoisuudet ovat pienentyneet huomattavasti. Sedimentissäkin raskasmetalleista enää sinkki ylittää maan sallitun raja-arvon. Ohjearvot ylittää sinkin lisäksi lyijy, elohopea, kadmium ja kupari.

Kaupunki on viime aikoina pohtinut useita suunnitelmia järven saattamiseksi virkistyskäyttökuntoon. Kaupunki on muun muassa vuodesta 2006 lähtien ruopannut järveä ja siirtänyt massan läheisiin geotuubeihin ylimääräisen veden poistamiseksi. Hankkeesta on saatu lähinnä positiivisia kokemuksia ja sitä aiotaan edelleen jatkaa. Syntynyttä massaa on myöhemmin tarkoitus käyttää muun muassa maantäytteenä, sillä myrkkypitoisuuksien on ainakin toistaiseksi havaittu olevan riittävän pienet tähän käyttöön. Mikäli myrkkypitoisuudet olisivat liian korkeat, kuljetettaisiin massa todennäköisesti kaatopaikalle.

Käyttö

Järvellä toimii purjehdusseura Gallträsk Segelsällskap (GSS). Se järjestää järvellä vuosittain touko- tai kesäkuussa Grani Opti Rallye -purjehduskilpailun optimistijollille. Seurassa on noin 160 jäsentä.

Useat Gallträskin rannalla asuvat ihmiset käyvät keäsisin aamu-uinnilla Gallträskillä sekä pohjoisrannan "Uimilaiturilta" että GSSn laiturilta. Kauniaisten omaehtoisen liikumisen edistäjät ry (KOLE) järjestää vuosittain Gallträskin poikkiuintitapahtumia, joissa halukkaan voivat uida järven poikki kajakin saattemana. Matka laiturien välillä on 230 metriä.

Järvellä harrastetaan myös kalastusta. Ruutana ja hauki ovat yleisimmät saalislajit.

Lähteet

• Gallträsk Kauniaisten kaupungin sivuilla
• Gallträsk Segelsällskap r.f. (ruotsiksi)

Aiheesta muualla

• Eranti, Esa: ”Gallträskin kunnostus – tarina yksinkertaisen hankkeen muuttumisesta kaaosprosessiksi”, Suomen ympäristöpolitiikka – kestävää kehitystä vai vastuutonta vallankäyttöä?, s. 43–50. Espoo: Vesitalouden ja vesirakennuksen laboratorio, Teknillinen korkeakoulu, 2007. ISBN 978-951-22-8682-9. Teoksen verkkoversio (PDF).
• Erkkilä, Jorma: Geotuubi täyttyy Kauniaisten Gallträskin lietteestä HS.fi. 20.10.2006.