Gabriel, tule takaisin (elokuva)

Valentin Vaalan elokuva 1951

Gabriel, tule takaisin on mustavalkoinen suomalainen elokuva vuodelta 1951. Elokuvan ohjaaja Valentin Vaala teki käsikirjoituksen Mika Waltarin samannimisen näytelmän pohjalta.[1] Gabriel, tule takaisin on ensimmäinen kolmesta Vaalan ohjaamasta Waltari-komediasta, johon kuuluvat muut elokuvat ovat Omena putoaa (1952) ja Huhtikuu tulee (1953).[2] Tarinan taustalla on todellinen henkilö, 1930-luvun naissankari Ruben Oskar Auervaara, joka ottaa vaihdellen erilaisia rooleja ja vie uhriensa rahat.[3]

Gabriel, tule takaisin
Ohjaaja Valentin Vaala
Käsikirjoittaja Valentin Vaala
Perustuu Mika Waltarin näytelmään Gabriel, tule takaisin
Tuottaja Risto Orko
Säveltäjä George de Godzinsky
Kuvaaja
Leikkaaja Valentin Vaala
Lavastaja Roy
Pääosat
Valmistustiedot
Valmistusmaa Suomi
Tuotantoyhtiö Suomi-Filmi
Ensi-ilta 26. tammikuuta 1951
Kesto 80 minuuttia
Alkuperäiskieli suomi
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet
AllMovie
Kristiina (Emma Väänänen) ja Gabriel (Tarmo Manni).
Railin rooli oli Ilmi Parkkarin ensimmäinen merkittävä elokuvatyö.

Juoni muokkaa

Elokuva alkaa Helsingistä, missä Kristiina Anger (Emma Väänänen) tapaa Stockmannin tavaratalossa Gabriel Vihervuoren (Tarmo Manni). Lyhyessä ajassa Gabriel kietoo Kristiinan pikkusormensa ympärille ja melkein onnistuu taivuttelemaan hänet avioliittoon. Kristiina pitää pikkukaupungissa paperikauppaa isosiskonsa, Ulriika Angerin (Salli Karuna) kanssa. Molemmat ovat naimattomia, ja myös sisarentytär Raili asuu heidän luonaan.

Pian heidän luokseen saapuu myös Gabriel, jonka Kristiina on kutsunut vierailulle. Gabrielin huomio kiinnittyy nyt Ulriikaan, kun hän ymmärtää, että pikkuvarakkaiden sisarusten perintörahat ovat tämän takana. Jäykän muodollinen Ulriika alkaa lämmetä Gabrielin korulauseille, vaikka hän pohjimmiltaan tajuaakin niiden tyhjyyden. Sisarusten välille kehkeytyy huijarimiehestä riita, jonka seurauksena Kristiina on valmis jopa myrkyttämään Ulriikan. Kolmantena naisena Gabriel pyörittää talousvaikeuksissa olevaa muotiliikkeen omistajaa Rosa Pakkalaa (Ansa Ikonen) .

Angerien sisarentytär Raili huomaa pian, että Gabriel on huijari. Hän käyttää tietojaan hyväkseen Gabrielia vastaan ja onnistuu huijaamaan rahat itselleen poikaystävänsä Eeron kanssa. Herkkäuskoinen Kristiina uskoo katkeraan loppuun asti Gabrielin vilpittömyyteen, Ulriika sen sijaan vain nauttii suloisesta valheesta. Gabriel lähtee, mutta Kristiina ja Ulriika huokaavat huijauksen paljastuttuakin: "Gabriel, tule takaisin".

Eroja näytelmän ja elokuvan välillä muokkaa

Näytelmään verrattuna elokuvan juoneen on tehty joitakin muutoksia. Näytelmä tapahtuu yhdessä lavastuksessa, mutta elokuva useissa eri paikoissa, kuten Stockmannin tavaratalossa ja pikkukaupungin kaduilla. Pikkukaupunkikohtaukset kuvattiin Porvoossa ja Loviisassa.

Elokuvaan on lisätty henkilöitä, kuten vaateliikkeen omistaja Rosa Pakkala ja Railin poikaystävä Eero. Gabrielin sukunimi on muutettu Lindströmistä Vihervuoreksi. Elokuvaan on lisätty myös prologi ja epilogi: alussa Gabriel pakenee erään naisystävänsä asunnosta, mutta palaa sinne lopussa tervetulleena takaisin.[1]

Arvioita muokkaa

Aikalaisarvioissa elokuvaan suhtauduttiin myönteisesti. Sitä pidettiin lempeämpänä ja ihmisläheisempänä kuin näytelmää, ja varsinkin naiset kuvattiin ymmärtävästi ja myötätuntoisesti. Juha Nevalainen kirjoitti Ilta-Sanomissa: ”Julma tarina, irvokas, rohkea ja pelkistetty ajankuva.”

Hans Kutter kiitti Hufvudstadsbladetissa elokuvan hienostunutta näyttelijäntyötä, keskitettyä toimintaa ja tyylikkäitä kuvallisia ylimenoja. Hän piti sitä jopa ehkä parhaana siihen mennessä tehtynä kotimaisena elokuvana ja vertasi ”viiltävää ja tunteilematonta aiheen käsittelyä” Maupassantiin.[1] Katsojia elokuva sai jonkin verran keskiarvoa paremmin, vaikka yleisönsuosio ei ollutkaan samaa luokkaa kuin arvostelut.[2]

Suomen elokuva-arkiston mukaan Gabriel, tule takaisin ”edustaa suomalaista elokuvakomediaa henkevimmillään, hävyttömimmillään ja purevimmillaan”.[4] Panu Rajalan mukaan naisten roolit ovat ”hienosyisiä ja vaikuttavia”, mutta Tarmo Manni toteuttaa Gabrielin roolin teatterimaisin keinoin ja vie sen uskottavuuden rajoille. Vaikka suoritus on taidokas, se on myös yksinäinen ja poseeraava.[1] Kari Uusitalon mukaan elokuva on lievästi teatraalinen, mutta se on kestänyt aikaa hyvin.[2] Televisioesityksen yhteydessä eräs kriitikko totesi "sydämettömän komedian" säilyttäneen sysimustan huumorin tehon,[3] ja kuuluvan suomalaisten komedioiden kärkikaartiin[5].

Palkinnot muokkaa

 
Jussi-palkintojen jakotilaisuus 1951. Salli Karuna toinen, Tapio Vilpponen viides ja Emma Väänänen kuudes vasemmalta.

Elokuvan Gabriel, tule takaisin näyttelijöistä saivat Jussi-palkinnon Emma Väänänen naispääosasta ja Salli Karuna naissivuosasta sekä Roy eli Tapio Vilpponen lavastuksesta. Kari Uusitalon mielestä myös Manni olisi ansainnut roolistaan Jussin.[2]

Näyttelijät muokkaa

 Tarmo Manni  Gabriel Vihervuori  
 Emma Väänänen  Kristiina Anger  
 Salli Karuna  Ulriika Anger  
 Ilmi Parkkari  Raili  
 Ansa Ikonen  Rosa Pakkala  
 Sakari Jurkka  Eero Veisto  
 Sylva Rossi  Matilda Andersen  
 Holger Blommila  etsivä  
 Varma Lahtinen  NNKY:n portieeri  
 Olga Tainio  Stockmannin kassanhoitaja  
 Anton Soini  postimies  
 Kaarlo Halttunen  pastori  
 Elli Ylimaa  1. ompeluseuralainen  
 Pirkko Raitio  2. ompeluseuralainen  
 Sirkka Sipilä  myyjätär muotiliikkeessä  
 Yrjö Ikonen  pankinjohtaja Häme  
 Kalle Rouni  johtaja Uusikivi  
 Annie Sundman  nainen rappukäytävässä  
 Rafael Pihlaja  liikemies rappukäytävässä  
 Satu Unho  pankkivirkailija  
 Onni Timonen  poliisi  

Lähteet muokkaa

  1. a b c d Panu Rajala: Noita palaa näyttämölle. Mika Waltari parrasvaloissa, s. 203–205. Porvoo: WSOY, 1998. ISBN 951-0-23014-6.
  2. a b c d Kari Uusitalo: Gabriel, tule takaisin Suomalaisen elokuvan festivaali. 20.3.2009. Viitattu 1.3.2011. [vanhentunut linkki]
  3. a b Päivän elokuvia, Tv-maailma, 50/2011 sivu 21
  4. Waltari valkokankaalla: Gabriel, tule takaisin Lasipalatsi.fi. Viitattu 1.3.2011.
  5. AL: Päivän elokuvia, Tv-maailma, 33/2013 sivu 25