Götiitti
Götiitti tai goethiitti, FeO(OH), on rautahydroksimineraali ja sitä syntyy vain veden läheisyydessä. Kemiallisesti se on rauta(III)oksidihydroksidin α-muotoa α-Fe3+O(OH). Mineraalin nimesi Johann Georg Lenz vuonna 1806 saksalaisen runoilijan ja filosofin Johann Wolfgang von Goethen mukaan.[1]
Kiderakenteeltaan götiitti on rombinen. Götiitillä on monia esiintymismuotoja eli se esiintyy prismamaisina kiteitä, ohuina levyinä, onteloissa neulamaisina tai kuitumaisina prismoina, kuitukimpuista muodostuvina tai multamaisina massoina. Väriltään götiitti on kellertävä, punertava tai ruskeanmusta. Viiru on punertavan- tai ruskehtavankeltainen ja kiilto on kiteissä metallikiilto ja ohuissa kuiduissa silkkikiilto, mutta multamaiset muunnokset ovat kiillottomia. Ohuet kuidut ovat myös läpikuultavia. Götiitin kovuus on 5–5,5 Mohsin asteikolla[1] ja ominaispaino on 3,3–4,3 g/cm³ riippuen esiintymisasusta. Kidejärjestelmä on ortorombinen.
Götiittiä esiintyy hapetussedimenteissä, kuten esimerkiksi limoniitissa. Sitä voi myös syntyä rautarikkaista mineraaleista muuttumisen tuloksena. Rautapitoiset kivimineraalit, sulfidit tai karbonaatit voivat olla lähtöaineksina.[2]
Galleria muokkaa
-
Irisoiva götiitti, Filón Surin kaivos, Tharsis, Huelva, Espanja -
Götiittinäyte Minas Geraisista, Braziliasta -
Epätavallinen näyte jossa götiitti sekoittunut kalsiitin kanssa. Erongovuori, Usakos ja Omaruru piirikunnat, Erongon alue, Namibia -
Götiittia päällystämässä tai korvaamassa ruostuneita pyriittikuutioita -
-
_2012-07-20.jpg)
Lähteet muokkaa
- Götiitti (Arkistoitu – Internet Archive)
- Kiviopas (Arkistoitu – Internet Archive)
Viitteet muokkaa
- ↑ a b Goethite mindat.org. Viitattu 20.12.2020. (englanniksi)
- ↑ David C. Cook & Wendy L. Kirk: ”Götiitti”, Mineraalit ja jalokivet, s. 115. Suomeksi julkaissut Gummerus Kustannus Oy. Suomentanut Kalle Taipale. Gummerus, 2009. ISBN 978-951-20-8083-0.
