Wikipedia

Fruška goran kansallispuisto

 Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Tarkennus: Artikkelissa on paljon itse keksittyjä termejä, käännösvirheitä sekä monitulkintaisia tai täysin käsittämättömiä lauseita.

Fruška goran kansallispuisto (serb. Национални парк Фрушка гора) on luonnonsuojelualue ja kansallispuisto Pannonian kauden loppuvaiheen tuliperäisellä tasangolla sijaitsevalla Fruška goran vuorialueella Vojvodinan provinssissa, Pohjois-Serbiassa.

Fruška goran kansallispuisto
Sijainti
Lähin kaupunki
Šid, Sremska Mitrovica, Ruma ja Inđija (eteläosassa)
Novi Sad, Sremski Karlovci, Beočin ja Backa Palanka
ja Kroatia Itä-Kroatian Ilok (vuorten pohjoispuolella)[1]
Pinta-ala
250[2] tai 266,72 km²[3][4]
Hallinto
Nimi alkuperäiskielellä
serb. Национални парк Фрушка гора
Tyyppi
Perustettu
1960
Kartta

muokkaa - muokkaa wikitekstiä - muokkaa WikidataaTietolaatikon dokumentaatio

Tonavan ja Sava-joen välisellä alueella Sremin eteläosassa sijaitseva Fruška gora on yksi viidestä Serbian kansallispuistosta. Puisto on 80 kilometriä pitkä ja 12–15 km[5] leveä ja on maan sekä suurin että vanhin kansallispuisto.[5] Kokonaispinta-alaltaan 26 672 hehtaarinen suojelualue on korkeimmillaan 538 metriä merenpinnasta ja noin 23 000 hehtaarin verran sitä kattavat metsämaat.[2] Fruška goran kansallispuiston johtokunnan kotipaikka on Novi Sadin esikaupungissa Sremska Kamenicassa.[6]

Vuonna 1960 Serbian kansalliskokous asetti erityislailla silloisen Fruška goran kansallisen retkialueen erityissuojeluun julistamalla sen kansallispuistoksi pysyvän suojelun takaamiseksi. Aktiivisen suojelun alue kattaa 27 762 hehtaaria.[7] Fruška goran kansallispuistolle hyväksyttiin joulukuussa 2014 Brysselissä Euroopan kestävän matkailun peruskirja (ECST) eli pätevyys ympäristöllisesti kestävän matkailun edistämiseen.[8] Kansallispuisto on Europarcin eli Euroopan luonnon- ja kansallispuistoliiton jäsen.[9]

Fruška gora inspiroi monia suuria runoilijoita kuten Branko Radičevićia, Jovan Jovanović Zmajia, 1800-luvun suurimmaksi serbilaiseksi naisrunoilijaksi kutsuttua Milica Stojadinović Srpkinjaa, kirjailijaa Dositej Obradovićia, runoilijaa ja guslaria Filip Višnjićia ja kapinajohtajaa Karađorđea.[10] Vuosina 2004–2006 Serbian Radio-televizija kuvasi kansallispuistossa kohtauksia serbialaiseen komediasarjaan ”Stižu dolari” (suom. "Dollarit tulevat").[11]

Alkuperä ja sijainti muokkaa

 
Pannonianmeren saaret

Fruška gora oli 90 miljoonaa vuotta sitten[12] yksi esihistoriallisen Pannonianmeren saarista, jotka olivat hajallaan Pannonian tasangolla, pääasiassa Serbiassa, Kroatiassa ja Unkarin länsi- ja eteläosissa.[7] Fruška gora oli pitkään saari.[13] Nykyisestä matalasta lohkarevuoresta[12] suurin osa sijaitsee Serbiassa, lähellä Novi Sadin kaupunkia Vojvodinassa[5], mutta osa siitä ulottuu Tonavan oikeaa rantaa pitkin itäiseen Kroatiaan, Vukovar-Srijemin piirikuntaan.[14] Serbian puolella Fruška gora kuuluu Irigin kuntaan Sremin piirissä. Puiston sydän on alle 25 kilometriä ja vain 30 minuutin ajomatkan päässä Novi Sadin keskustasta.[15] Vuorijonoa rajaavat idästä ja pohjoisesta Savan ja Tonavan tulvatasot, etelässä ja lännessä sitä reunustavat lössitasangot.[16]

Fruška goraa ympäröivät suurehkot kaupungit Šid, Sremska Mitrovica, Ruma ja Inđija etelässä, kun taas vuorten pohjoispuolella ovat Sremski Karlovci, Novi Sad, Beočin ja Backa Palanka ja Itä-Kroatiassa Slavonian alueella sijaitseva Ilok.[1] Sen vuoksi etäisyyksiltään Fruška Goran kansallispuisto on Serbian kaikista kansallispuistoista saavutettavin.[15] Puisto sijaitsee 310 kilometrin päässä Nišistä ja 128 kilometrin päässä Suboticasta. Se on 75 kilometrin ja suurimmalta osin pitkin E70-valtatietä ajettavan tunnin matkan päässä maan pääkaupungista Belgradista.[17] Serbian vanhin kansallispuisto jää Novi Sadista etelään.[12] Fuška goran rinteillä 25 kilometrin päässä puistosta[5] Petrovaradinin kalliolla on Petrovaradinin linnoitus, joka sijaitsee oikealla puolella Tonavaa Novi Sadin sisääntuloväylällä.[5]

 
Suboticki bulevardi ja taustalla Fruška Gora -vuori.

Fruška gora sijaitsee hyvien autotieyhteyksien varrella.[18] Vilkkaimmat tiet, jotka johtavat tähän, ovat tärkeimmät kansalliset maantiet kuten Novi Sad – Beograd ja Novi Sad – Iriški Venac – Ruma – Šabac.[19] Valtatiet E-75 ja E-70 kulkevat läpi Irigin kunnan ja moottoritie M-21 yhdistää Irigin naapurikuntia Novi Sadiin ja Rumaan.[17] Yleensä joissainpäin Fruška goraa auto on jätettävä pysäköintipaikalle, lähinnä vaellusreittien alkuun. Helpoin tapa päästä Fruška goran kansallispuistoon on ottaa yksi monista esikaupunkibusseista, jotka kulkevat Novi Sadin ja Fruška goran kylien väliä. Bussit lähtevät kaupungin päälinja-autoasemalta ja kulkevat usein koko päivän.[12] Bussilinjat nro 72 – Paragovo vuoristomajalle Zanatlijaan Glavicassa, 74 - Popovica, 76 - Stari Ledinci ja 78 - Beočinin kylään ja luostariin lähtevät säännöllisesti Novi Sadin bussiasemalta noin tunnin välein. Bussilipun hinta riippuu määränpäästä ja edullisin (n. 2–3 €) se on päiväsaikaan. Liput ostetaan suoraan kuljettajalta ja kokonaismatka bussilla Novi Sadista on 28 km (35 min).[20] Irigin kunnan ja Fruška Goran läpi ei kulje junaa, mutta niiden välittömässä läheisyydessä on kaksi rautatieasemaa, Novi Sadissa (Belgrad–Subotica–Budapest-rautatie) ja Rumassa (Belgrad–Zagreb–Ljubljana-rautatie). Fruška goraan voi päästä kaikilla näihin kahteen kaupunkiin kulkevilla matkustajajunilla, jotka pysähtyvät Sremski Karlovcissa. Paitsi siinä pysähtymättömien pikajunien matkan jatkeeksi pitää käyttää mm. yllä mainittuja bussiyhteyksiä.[17]

Joidenkin lähteiden mukaan suunnitteilla on tunneli Fruška Goran alle Novi Sadin ja Belgradin välistä yhteyttä varten vähentämään vuorialueen liikennepaineita.[6]

Nimi muokkaa

Geologiset ja paleontologiset tutkimukset osoittavat, että Vojvodinan ainoalle vuorelle Fruška goralle on muodostunut monia luonnonhistoriallisia kasvi- ja eläinfossiileja[13], joten muinaisina aikoina Fruška goraa kutsuttiin ”Alma Mons”iksi (latinaksi Alma Mons eli ravitseva tai hedelmällinen vuori).[5][14] "Gora" on vanha serbialainen sana vuorelle, kun taas "Fruška" tulenee vanhasta serbialaisesta sanasta tai frankkilaisille tarkoitetusta etnonimestä Franak[14], jolloin "frankkivuori" osoittaa, että frankit asuivat täällä tai hallitsivat tätä aluetta törmättyään Rooman valtakuntaan.[6] Joidenkin mukaan vuoren nimi Frankan tulee vanhasta slaavilaisesta tai sloveenialaisesta[16] nimestä ”Frug” (Franke) ja sen adjektiivi ”Fruški” tarkoittaa frankkien läsnäoloa tai Frankkien valtakuntaa.[5][12] Joidenkin lähteiden mukaan nimen Fruška goran sisältämää etnisen Frugin adjektiivimuoto tarkoittaa "roomalaista" ja siten tämän vuoren nimi säilyttää muiston etnisestä yhteisöstä, joka katosi kauan sitten.[7]

1500- ja 1700-luvuilla barokin ja keskiaikaisen Serbian Moravan arkkitehtuurikoulun kehittämään tyyliin rakennettujen, rikkaista kirjastoista ja freskoista[4] tunnettujen pyhäkköjen ja palvontapaikkojen runsauden vuoksi Fruška goraa kutsutaan myös "Pyhäksi vuoreksi" tai "Serbian Atokseksi”. Vuoren laaksoissa oli 35 serbialaista ortodoksista luostaria, joista 16 on säilynyt sotien ryöstöistä ja hävityksestä.[11] Tiedemiehet kutsuvat Fruška goraa sen ainutlaatuisten ja erittäin lukuisten fossiilisten jäännösten ansiosta ”geologisen tai maantieteellisen menneisyyden peiliksi” ja itse serbit joskus kulttuurisen ja henkisen menneisyyden peiliksi[12] tai nimellä ”Serbian jalokivi”.[4]

Historia muokkaa

Vuoteen 1948 asti Fruška goran metsiä hoidettiin talousmetsinä. Vuonna 1949 Pannonian tasangolla sijaitsevan Fruška goran alueen erityisen tärkeyden vuoksi Serbian kansantasavallan hallitus perusti organisaation "Narodno izletište Fruška gora" (suom.:Kansallinen Fruška goran retkialue), jonka tehtävänä oli parantaa tätä kompleksia piknikalueena ja lomakeskuksena.[7] Se julistettiin kansallispuistoksi vuonna 1960 pysyvän suojelun takaamiseksi.[4]

Vuonna 1962 SAP Vojvodinan johtokunta määritteli Fruška Goran kansallispuiston rajat ja hyväksyi suunnitelman puiston järjestelyjä varten. Kansallispuiston kokonaispinta-ala oli 24 302 hehtaaria ja vaikutusalueen alla oleva alue, joka sisälsi sen laajemman ympäristön ja asutuksen, oli 45 000 hehtaaria.[21] Vuonna 1977 SAP Vojvodinan yleiskokous hyväksyi uuden Fruška Goran kansallispuistoa koskevan lain, jonka mukaan vuoden 1960 lainmukainen kansallispuiston asema säilytettiin, mutta uudet säännökset tarjosivat pysyvän suojan ja parannuksia Fruška Goran kansallispuiston luonnonarvoihin. SAP Vojvodinan johtokunta teki vuonna 1977 annetun lain perusteella myös päätöksen kansallispuiston uusien rajojen määrittämiseksi, jonka mukaan rajoja laajennettiin 25 393 hehtaariin.[7]

Kuvaus muokkaa

Puiston alueen tärkeimpänä ominaisuutena on lukuisten uhanalaisten, harvinaisten ja suojeltujen kasvi- ja eläinlajien, niittyjen, arojen ja metsä-arojen elinympäristöjen, erityyppisten tammimetsien, kansallisen ja luonnonvaraisen kasviston sekä pannonilaisten endeemisten ja jäännöksellisten lajien esiintyminen.[4] Fruška goran keskeinen ongelma on sen avoimuus ympäristöön ja suuri väestö sekä vuorella että ympäristössä, jolloin puiston villieläimet voivat puiston rajojen ulkopuolella joutua paikallisten salametsästäjien uhreiksi. Fruška goran alueella vallitsee lauhkea mannermainen ja osittain mannertenvälinen ilmasto. Fruška gora, sen sijainti, muoto ja kasvillisuus vaikuttavat kuitenkin tietyn paikallisen ilmaston muodostumiseen. Vaikka vuori on matala, korkeuden kasvaessa ilmasto muuttuu kosteammaksi ja kylmemmäksi, joten harjuilla on vuoristoilmasto, talvet ovat kylmempiä ja kesät raikkaampia Keski-Euroopan laajuista. Tammikuun keskilämpötila on -0,6 astetta ja heinäkuussa +21,4 astetta. Vuotuinen keskilämpötila on +11,2 astetta.[5] Fruška gora kuuluu alueeseen, jossa suhteellinen kosteusaste on enimmäkseen keskimääräinen (76%). Kosteimmat kuukaudet tällä alueella ovat toukokuu ja kesäkuu ja kuivimmat ovat syyskuu ja lokakuu. Toinen kausi, jolloin alueella mitataan suuria sademääriä, on joulukuussa.[10]

Kansallispuiston alue käsittää kahdeksan kuntaa ja 44 paikallisyhteisöä, puistoon on yli 14 päällystettyä sisäänkäyntiä ja monia muita peltoteitä. Puistossa työskentelee noin 16 valtion palkkaamaa työntekijää tai vartijaa, joiden virallinen nimi on "luonnonsuojelijat". Kansallispuisto sisältää 3 vyöhykettä. Noin 3,7% puiston kokopinta-alastaan on keskeistä ja erityisen suojattua luonnonsuojeluvyöhykettä sulkujärjestelyineen, joiden mukaan kaikki toiminta on kielletty ja vierailijoille pääsy estetty tai sisäänpääsy on mahdollista vain saattajan kanssa, paitsi hallittu koulutustoiminta ja tieteelliset tutkimukset. Tämä on Fruška goran arvokkaimpia luonnonmukaisia alueita, jolla metsät ovat parhaiten säilyneet ja muistuttavat eniten aarniometsiä ennen ihmistä. Joukosta erottuvat Zmajevac ja Papratski Do, jossa on säilynyt alkuperäiskansojen elinympäristö, pyökki- ja tammimetsiä ja saniaisyhteisöä, jonka mukaan se nimettiin (Paprat e. saniainen).[22] Lisäksi harvinaisista lintulajeista tunnetut Kalin potok ja Orlovac, harvinaisia kasvilajeista Kobila ja Podgorac ja kukkakärpäsistä Ležimir, Rokov potok ja Javornati. Elottomien suojeluun kuuluvat Grgeteg, luola Grgurevačka pećina, Čerevićki potok, Orlovac-kivet ja monet muut. Puiston pinta-alasta 67% kuuluu toiseen suojeluvyöhykkeeseen, jolla hyötykäyttöä valvotaan ja rajoitetaan yhdessä määrättyjen ennallistamistoimenpiteiden kanssa. Kolmatta suojeluvyöhykettä on 29,3% puiston pinta-alasta, se kattaa tiet ja louhokset ja siinä ovat sallittuja valikoidusti määrätty hyödyntäminen, kontrolloitu liiketoiminta ja rajoitettu rakentaminen.[19] Kansallispuistoa ei rahoiteta valtion talousarvion määrärahoista, vaan se saa tulonsa toisen suojavyöhykkeen kaupallisesta metsätaloudesta.[6]

Puiston maaperän koostumusta hallitsee kalkkikivi ja jonkin verran esiintyy piipitoista maa-ainesta. Hedelmällinen laidunmaa, viinitarhat ja hedelmätarhat koristavat Fruška goran rinteitä ja alempia osia, kun taas yli 300 metriä merenpinnan yläpuolella sijaitsevat alueet ovat tiheiden lehtimetsien peitossa vuoren matalasta korkeudesta johtuvasti. Fruška Goran vaellusreittejä ovat pohjoinen ja eteläinen, reiteillä korkeuserot 300–500 metriä, reittiympyrät muutamasta kilometristä 111 kilometriin ja yhteensä niiden pituutta on noin 400 kilometriä.[5]

Puistossa on näköalatasanne ja 2000-luvun alussa hylätty köysirata, jonka rakenne vaakaan venytettyine teräskaapeleineen jäi avoimeksi. Vierailu puistoon on ilmainen ja Fruška gora on avoinna ympäri vuorokauden. Viimeisten vuosien aikana puisto on myös vuokrannut maastopyöriä.[6]

Luostarit muokkaa

 
Serbian ortodoksisen kirkon luostareita Fruška Gorassa

Fruška goran laaksoissa oli aikoinaan jopa 35 Serbian ortodoksista luostaria, jotka Brankovićin hallitsijasuku rakennutti jatkaen Nemanjićin kuninkaiden kulttia. Ne tunnettiin erityisesti arkkitehtuuristaan, kirjastoistaan ja freskoistaan[7], mutta niitä tuhoutui sodissa ja valloituksissa.[12] Nykyään Fruška Goralla on 16 tai 17[2] ortodoksista luostaria[7]: Petkovican, Rakovacin, Velika Remetan, Divšan (tunnetaan myös: Đipša), Novo Hopovon, Staro Hopovon, Jazakin, Mala Remetan, Grgetegin, Beočin, Privina Glavan, Šišatovacin, Kuvežedinin, Vrdnik-Ravanican (tunnetan myös Mala Ravanica) ja Sveta Petka–Šidin luostarit. Niistä Šišatovacin, Novo Hopovon, Vrdnik - Ravanican, Beočinin, Privina Glavanin ja Jazakin luostarit kärsivät edelleen Naton vuoden 1999 ilmailupommitusten seurauksena saaduista tuhoista.[23]

Fruška Goran luostarit ovat suuren joukon Serbian historian merkittävien henkilöiden hautapaikkoja ja pyhimyksien pyhäinjäännösten koti. Petkovicassa ovat Pyhän Petkan ja Novi Hopovossa Pyhän Theodore Tyronin jäännöksiä, Grgetegin luostariin on haudattu pappi ja historioitsija Ilarion Ruvarac.[5] Tuhoista selvinneeseen Krušedolin luostariin on haudattu kuuluisia serbejä, kuten patriarkka Arsenij Čarnojević,metropoliitta Isaija Đaković, arkkipiispa Arsenije IV Jovanović Šakabenta, monarkki Đordje Branković, Serbian voivodi ja Vojvodinan ensimmäinen voivodi Stevan Šupljikac, kuningas Milan Obrenović IV ja Serbian ruhtinaskunnan prinsessa Ljubica Vukomanović.[12] Nuorimpaan, Jazakin luostariin on haudattu vaatimattomuutensa ansiosta "heikoksi" kutsuttu Stefan Uroš V.[24]

Kaikki Fruška goran luostarit[25] julistettiin kulttuurimuistomerkeiksi vuonna 1990 ja ne ovat sekä valtion että Unescon suojelemia maailmanperintökohteita.[26][27][28]

Vesistö muokkaa

Vuosittaisten keskimäärin suurten sademäärien ja monien pysyvien lähteiden ansiosta[16] Fruška goran hydrografinen verkko on erittäin tiheä ja suhteellisen tasaisesti jakautunut. Pintavesiä edustavat lähteet, tiheä jokiverkosto, lammet ja tekojärvet. Pisimmät purot ja joet sijaitsevat Fruška goran pohjoisilla rinteillä, jossa on runsaasti syviä laaksoja ylä- ja keskivirroilla ja pitkänomaiset vuorenrinteet laskeutuvat toisinaan Tonavan rantaan asti. Eteläisen rinteen purot ovat huomattavasti lyhyempiä, usein vain purojen lähteet kuuluvat Fruška goran alueelle ja niillä on syviä ja kapeita laaksoja ilman tasankoja. Fruška goran kansallispuiston länsiosa sijaitsee itäkroatialaisen Šarengradin kylän ja Šidin välissä ja edustaa merenpintaa 200 metrin verran yläpuolella levittäytyvää tasaista aluetta. Useimmat sekä pohjoisten että eteläisten rinteiden puroista aiheuttavat intensiivistä maaston eroosiota.

Fruška goralla ei ole luonnollisia järviä ja siksi 1970-luvulla[29] tai tarkemmin vuosina 1965–1986 rakennettiin 13[30] tekojärveä maatalousalueiden kasteluun ja kevättulvilta suojautumiseen sekä kalastukseen ja matkailuun. Joidenkin lähteiden mukaan keinotekoisia järviä on joko 12[12], 14, 16[30] tai enemmänkin[5], joista 5-6 sijaitsevat vuorella ja lähes kymmenkunta muuta sen juurella. Nykyään melko laiminlyöty Popovičko on tehty matkailutarkoituksiin, kaksi, Ledinačkon tai Ledincin ja Bešenovskon eli Beli Kamenin kaltaiset syntyivät vahingossa ja satunnaisista virtauksista, joiden vesi täytti hylätyt louhokset, ja kaikki muut altaat luotiin kasteluun.[14] Fruška Goran järvet ovat mm.:

• v. 1977 rakennettu ”Ljukovo” lähellä Jarkovacin kylää Sečanjin kunnassa.[31] • kahdeksankymmentäluvulla syntynyt 65 hehtaarinen ”Šelovrenac” tai ”Šelevrenac” lähellä Maradikaa on yksi Fruška goran suurimmista järvistä ja ainoa sitä suurempi on 70 hehtaarinen Moharač-järvi.[32] Tämä järvi on yksityistetty ja kuuluu PIK "Agrounijalle".[33] • muita järviä kirkkaampi on pinta-alaltaan 45 hehtaarinen ”Dobrodol”[33] lähellä Dobrodolin kylää.[29] • eteläisillä rinteillä lähellä Šatrinacin kylää on ”Međeš”, jota tunnetaan myös nimellä Šatrinačko-järvi, ja joka muodostui veden kerääntymisestä Međeš-padon rakentamisen jälkeen ja käytetään lähellä olevan suuren hedelmätarhan kasteluun.[34] • eteläisillä rinteillä lähellä Rumaa, sijaitseva noin 42 hehtaarinen, 2,5 km pitkä ja 5 metriä syvä, alun perin kastelutarkoitukseen käytetty, myöhemmin luonnonystävien ja kalastajien suosimana matkailukohteena tunnettu kalarunsas ”Borkovačko” tai ”Borkovač”-järvi, joka syntyi veden kerääntymisestä 1970-luvulla Borkovac-padon rakentamisen jälkeen.[35] ”Borkovačko” on Sremin vanhin keinotekoinen järvi[33], jossa on ranta ja jonka jopa puoleentoista metriin läpinäkyvän kesäveden lämpötila on 29 astetta.[35][36]

 
Popovičko-järvi

• vankan metsätalouden ympäröimä smaragdinen ”Popovič” tai ”Popovičko”[30] lähellä samanimistä kesämökkialuetta.[37] • runsaskasvistoinen ja täynnä kalaa, joko 65[33] tai noin 75 hehtaarinen ja kuusi metriä syvä ”Kudoš”- tai Pavlovačko- tai Pavlovač-järvi lähellä Rumaa muodostui, kun rakennettiin samanniminen pato kastelua varten. Järveä hallinnoi Vojvodinan kalastusliitto.[38] • eteläisillä rinteillä ”Mutalj”-järvi louhoksessa lähellä Bešenovački Prnjavoria on entinen järvi, jossa oli pato ja joka kerran aivan kuten muut keinotekoiset järvet oli veden käyttöä varten. Järvi on ollut kuiva jo vuosia, koska alueella puuttuu kerättävä vesi.[39][40] • ”Testera”-järvi lähellä samanimistä piknikaluetta ja lomakeskusta.[41] • alun perin ympäröivien peltojen ja hedelmätarhojen kasteluun tehty ja nykyisin enimmäkseen kalastajien käytössä oleva ”Manđelos”- tai enemmän tunnettu ”Vranješ”-järvi lähellä Manđelosin kylää.[42] • 1970-luvulla perustettu ”Čalma” tai ”Čalmansko”[30], jonkun alun perin piti olla yksi järvi, mutta geologisten olosuhteiden vuoksi niitä tehtiin kolme eli Čalma I, II ja III. Kaikki kolme ovat täynnä pohjavettä ja lähteitä, joista suurin on aivan ensimmäisen järven vieressä virtaava Begovin lähde. Sen vesi valuu ensimmäisestä ja täyttää kaksi muuta järveä, jotka yhteensä näyttävät järvien luonnonsuojelualueelta ja jossa paikalliset paimenet laiduntavat lampaita ja aaseja.[43] • viinitarhojen, kynnettyjen peltojen ja metsän ympäröimä, 70[32] hehtaarin kokoinen, 2,5 kilometriä pitkä ja 10 metriä syvä, järvieläimiltä ja kasvillisuudelta erittäin rikas kalastajien suosima ”Moharač”, joka on kansallispuiston isoin järvi.[44] • Fruška goran länsiosassa, noin kymmenen kilometrin päässä Šidistä 1980-luvulla rakennettu, noin 20[33] tai 33 hehtaarin kokoinen ja noin 4 metriä syvä ”Sot”-järvi.[5][45] • 1980 -luvulla rakennettu 5 metriä syvän, 800 metriä-1 kilometriä pitkän ja noin 300 metriä leveän, 17 hehtaarinsuuruisen[33] ”Bruje”n järven vedessä paljon jodia ja se on kirkasta, koska se on täynnä Banjan lähdevettä.[46] • ”Kapavica” on Fruška goran pienin tekojärvi syvällä metsässä lähellä Vizićin kylää. Nykyisin se on täynnä sekä ruokoja että paikallista lähde- ja pohjavettä.[47]

 
Dumbovački-vesiputous

• eristäytynyt pieni ”Parloško” eli ”Podvezirac”-järvi muodostui hylättyyn kaivokseen ja ammentaa vettä Fruška goran koillisrinteen metsäisestä Stražilovon laaksosta tulevista kanavista. Järvi sai nimensä Vezirac-kukkulan mukaan, jonka alapuolella se sijaitsee.[48][49] • ”Hopovačko” on hyvin pieni järvi lähellä Novo Hopovo-luostaria. • vuonna 1999 Srebron louhoksen pumppujen lakatessa toimimasta sekä pohjavedestä että ”Lukin svetac” ja ”Srebrni potok” nimisistä puroista syntyi ”Ledničko” (”Ledinačko” tai ”Ledinci”) järvi, jossa veden määrä kasvoi ajan myötä ja jossain vaiheessa järvi oli paikoittain 50 metriä syvä. Järvi tyhjennettiin kesällä 2009 ja harvinaisen vulkaanisen malmin louhinnan jälkeen suunniteltiin maan uudelleenviljelyä, joka todennäköisesti olisi muuttanut louhoksen "kauniiksi luonnonpuistoksi". Järvi on edelleen tyhjä ja sitä käytettiin kuvauspaikkana draamaelokuvalle ”Чарлстон за Огњенку” (suom. Charleston Ognjenkan puolesta ), komedian ”Ми нисмо анђели” (”Emme ole enkeleitä”) kolmannelle jatko-osalle ”А3–Рокенрол узвраћа ударац” (”Rockenroll iskee takaisin”) sekä videokuvauksiin Zdravko Čolićin kappaleelle ”Ao nono bijela”.[50] • Fruška goran jalokivi ”Beli Kamen” eli ”Bešenovačko” tai ”Bešenova”-järvi kertyi kalkkikiveä hyödyntäneelle Beočin-sementtitehtaalle kuuluneeseen entiseen pintakaivokseen[33], sen sävykkyydeltä kirkas, puhdas, turkoosisininen vesi ja sen töyräitä reunustavat valkoiset kivet muistuttavat hieman Välimeren vesistöallasta. Kaivos alkoi täyttyä vedellä viime vuosisadan 80-luvulla, sen jälkeen kun kaivos hylättiin ja 20 vuoden kuluttua järvi saavutti 50 metrin syvyyden. Joidenkin tietojen mukaan tämä halkaisijaltaan noin 200 metrinen järvi saavuttaa parhaillaan jopa 57 metrin syvyyttä ja syvyys kasvaa edelleen.[51] Joidenkin mukaan sillä uskotaan olevan parantavia ominaisuuksia ja voimia sisältämistä mineraaleista johtuvasti, niin että usein voi nähdä kävijöitä rannoilla hieromassa mutaa iholleen.[52] • pienellä kirkasvetisellä ”Bingula” tai ”Bingulsko”-järvellä oli aiemmin vesimyllyjä, jotka 1990-luvulla lakkasivat toimimasta.[53] • ”Jarkovci”-järvi on noin 300 metriä leveä ja noin kaksi kilometriä pitkä. Sen pinta -ala on 35 hehtaaria. Tätä järveä käytetään maatalousalueiden kasteluun, teollisuuslaitosten varustamiseen teknisellä vedellä, metsästykseen ja kalastukseen sekä kuumina kesäpäivinä uimiseen.[33]

Borkovačkia ja Međešia lukuun ottamatta yhdelläkään järvellä ei ole rantaa.[33]

Fruška gorassa on noin viisikymmentä puroa, joista tunnetumpia ovat ”Patka bara”, ”Ešikovački potok”, ”Čerevićki potok”, ”Novoselski potok”, ”Čitluk”, ”Tekeniš”, ”Almaš”, ”Potoranj”, ”Lišvar” ja ”Neštinski potok”.[19] ”Morintovo”-purolla on noin 4 metrin korkuinen ”Lazin vir”-vesiputous, johon pääsee kävellen Vrdnikista alle 20 minuutissa. ”Dumbovački”-vesiputous sijaitsee Fruška goran pohjoispuolella, jossa ”Dumbovački potok” rikkoutuu noin 5 metriä korkealla rinteellä hetkeksi ja muodostaa keitaan tiheässä metsässä. Kuivana ja helteisenä kautena se ei kuivu, mutta veden virtaus vähenee merkittävästi.[54] Beočinin kunnan Brankovacin niittyjen alapuolella sijaitseva vesiputous[55] jäätyy talven alhaisissa lämpötiloissa.[56] Fruška gorassa on useita arkeologisia kohteita kalkoliittiselta, pronssi- ja roomalaiselta kaudelta.[2] ja kaksi kylpylää.[5] Mm. Vrdnikin alue julistettiin kylpyläksi, koska tällä alueella on poikkeuksellisen paljon otsonia.[10]

Fruška goran kansallispuiston rinteillä on luonnollisia juomaveden lähteitä. Mm. Vrdnikin kylässä lähde löydettiin vuonna 1953 ja siitä virtaa noin 50 litraa vettä minuutissa. Veden lämpötila on 15 astetta.[11] Kuuluisa Jazak kylän lähteen vesi menee suoraan pullotuslaitokseen, jossa se pullotetaan sellaisenaan ilman käsittelyä tai lisäaineita. Joidenkin lähteiden mukaan Jazakin lähde sijaitsee Fruška Goran kansallispuiston ekosysteemisessä monivuotisessa jäätikössä, joka on 128 metriä kallioisen maanpinnan alapuolella.[6][24]

Luolia muokkaa

Fruška gorassa on kolme luonnollista luolaa.[5] Niistä ”Grgurevačka pećina” muodostui mesotsooisella maailmankaudella triasjaksona esiintyneen kalkin liukenemisen johdosta pystysuoraan kanavaan ja sen muoto muistuttaakin enemmän kuoppaa kuin luolaa. Geologisen rakenteensa vuoksi se luokitellaan luolaksi.[57] Kun tämä luola löydettiin vuonna 1961, sillä oli syvyyttä noin kuuden metrin verran ja veden aiheuttaman eroosion johdosta jo olemassa oleva halkeaman laajentuminen jatkui 13,5 metrin syvyyteen. Nykyisin luola on neljä metrin levyinen noin kuuden metrin syvyyteen saakka ja tämän jälkeen 10–11 metrin syvyyteen saakka se kapenee niin, että alaosalla on enää 60 senttimetriä leveyttä.[58] Luonnollisia luolia ovat myös Ležimirska-kylässä löytynyt 20 metrin syvyinen ”Slobina Ležimir” ja luola Dubočaš-puron lähteellä. Muut, mm. Perina Pećina, vanha louhosluola lähellä Stari Hopovon luostaria ja sekä kaksi Dumbovossa että kaksi lähellä Rakovacin luostaria, luotiin keinotekoisesti joko kaivostöiden tai munkkien veistämänä.[10][59]

 
Fruška goran Rakovačkan kaivos

”Rakovačka pećina”[60][61] tai myös ”Pećina Beli Majdan”-luola Rakovačkassa sijaitsee vanhassa Beli Majdan-louhoksessa. Sen suuri kammio on noin neljän metrin korkuinen ja se syntyi vuoteen 1937 saakka kestäneen kaoliinigraniitin eli valkoisen koristekiven louhinnan seurauksena. Kiviä käytettiin useimmiten talojen perustuksissa, sekä hautakivien että luultavasti läheisen Rakovacin luostarin rakentamiseen ja kauneutensa ja laadun vuoksi sitä vietiin jopa Wieniin. Luolan kammio on 3-4 metrin korkuinen, sisäänkäynti on useita kymmeniä metrejä leveä ja ulottuu yhtä syvälle.[62] Koko kompleksin mitat ovat vaikuttavia ja ainutlaatuisia Fruška goran alueella. Luolan vieressä maapinnassa on aukko, josta tulee lämmintä ilmaa, mikä on erityisen havaittavissa kylmempinä päivinä.[63]

”Perina pećina”-luola sijaitsee syvän metsän piilossa lähellä Stari Ledinciä ja Popovičaa ja se oletettavasti edustaa jäännettä jostain vanhasta kaivoksesta. Paikalliset ihmiset sanoivat, että aikoinaan oli mies nimeltä Pera, joka omisti kaivoksen, kun taas toisten mukaan sama Pera kuoli siinä luolassa. Legenda vuodelta 1820 kertoo, että rikas kauppias maksoi joillekin ihmisille, jotta he kaivaisivat tämän noin 15 metriä korkuisen luolan.[58] Sisäänkäynti on niin kapea, että tavallinen ihminen tuskin mahtuu siitä läpi. Sen jälkeen luola haarautuu kahteen noin 70 metrin pituiseen tunneliin, jotka molemmat laskeutuvat lievään rinteeseen.[64]

Tähän mennessä Fruška gorasta löydettyjen seitsemän luolan määrää ei vielä pidetä lopullisena.[58]

Viljelyä muokkaa

Fruška goran regeneroiduilla pelloilla kasvatetaan kasveja, jotka vaativat enemmän kosteutta, kuten vehnää, sokerijuurikasta, auringonkukkaa, maissia, soijapapuja ja vihanneksia. Samoin muinaisen Pannonian meren viljavien maisemien hedelmällinen maa, runsas vesistö, lievästi aaltoilevat rinteet ja leuto ilmasto ovat suoituisia olosuhteita viinitarhoille. Viininviljelyn alku nykypäivän Serbian alueella liittyy Fruška Goraan, jonka ensimmäinen viiniköynnös istutettiin vuonna 232 Sirmiumissa, nykyisessä Sremska Mitrovicassa syntyneen Rooman keisarin Marcus Aurelius Probuksen kautena.[5][6] Alueen vanhin viinitila on vuodesta 1830.[11] Fruška goran heimotyyppiset viiniköynnökset antavat pohjoislaatuisia laatuviiniä, joista osaa voidaan verrata Reinin, Moselin ja Ranskan viineihin. Fruška goran tunnetuimpia ovat kuohuviini Kovačević ja viinit Riesling Fruška Gora, Riesling Italico, Rhein Riesling, Župljanka, Traminer, Frankovka, Plemenka, Silvanac Zeleni, Portogizer, punaviini "Pino Nouar" ja maustettu Bermetti.[8][11]

Kasvisto muokkaa

 
Näkymä Bukovacin maaseudulle

Maantieteellisesti Keski-Euroopan alueeseen kuuluva Fruška gora oli aikoinaan kokonaisuudessaan 130 000–170 000 hehtaarista sademetsäaluetta[6], josta suuremman osan ihmiset kaatoivat ja nykyään metsien pinta-alaa on enää 23 000 ha.[14] Fruška Gora metsät kaadettiin käytännössä kolmeen kertaan ja jätettiin jälleenrakentamaan itseään, joten puiston perustamishetkellä sen metsät olivat 90% kannoista kasvanutta tai itänyttä puuta. Tällä hetkellä puiston tavoitteena ovat siemenistä kasvatetut "korkeat" metsät.selvennä Jäljellejäänyt metsä on maakunnan sateisinta aluetta ja vuotuinen sademäärä kasvaa suhteessa korkeuteen, jossa sateita voi olla 200 mm:n verran runsaammin.selvennä Keskimääräinen sademäärä vuodessa Fruška Goran alueella on 670 mm. Metsikön kasvupaikkaa löytyy eniten korkeammilta ja jyrkimmiltä rinteiltä, joiden eroosioprosessien hajottamilta kaltevilta pinnoilta sitä yltää kansallispuiston rajoille saakka. Puisto on nykyisin lähes 90% havumetsää[65], mutta yli 300 metriä merenpinnan yläpuolella olevat alueet ovat täynnä lehtipuiden tiheikköjä. Kunnostettua maastoa on nykyään niityt, lehdot, pellot, viini- ja hedelmätarhat.[16] Vuosisatoja kestäneen ihmisen vaikutuksen vuoksi arojen alueita on nykyiseksi pienennetty minimiin ja pääasiassa niitä on säilynyt hajanaisesti vuoren reunoilla.[14]

Fruška goran lehtimetsissä on Euroopan korkein lehmusmetsäpitoisuus.[14] Lisäksi sen rinteillä kasvaa metsiä, joissa vallitsevat tammet, pyökit, pajut ja haavat ja tammi- ja pyökkisekametsistä usein löytyvää yleistä sarvipuuta.[5][12] Havupuita edustavat kuuset, lehtikuuset, marjakuuset ja katajat, lisäksi on istutettu tai kylvetty yksittäispuiksi tai uudeksi pienemmäksi taimikoksi musta- ja valkomäntyä ja tuijoja.[14] Fruška goran vanhimpiin metsiin lukuisine luonnonharvinaisuuksineen kuten mm. "Javorova gudura"an ja "Papratski do"on on vahvistettu korkeimman asteen suojelumääräys.[5][22]

 
Taulakääpä (Fomes fomentarius) on kääpä, jonka itiöemät kehittyvät kuolleille tai heikentyneille eläville lehtipuille. Se on jopa 50 cm leveä ja 25 cm paksu. Noin 2 mm:n paksuisen kovan ruskehtavan kuoren alla on huokoinen sisus, josta ennen tulitikkujen yleistymistä valmistettiin taulaa, johon vangittiin kipinä ja jota käytettiin sytykkeenä.

Alemmilla rinteillä Fruška Goran metsät ovat enimmäkseen raivattuja ja niityillä, viini- ja hedelmäpuutarhoissa kasvatetaan vihanneksia, hedelmiä, kerätään luonnonhunajaa ja kuningatarhyytelöä.[5][12] Vuoren rinteillä kasvaa noin 1500 kasvilajia, joista 1000 on kansallispuiston rajojen sisällä ja joista yli 50 lajia kuuluu Serbian luonnonharvinaisuuksien luetteloon. Merkittävimpiä ovat jäänne- ja endeemiset lajit kuten laakeripuut, sinapit, kurjenmiekat, yhteensä yli 30[5], jopa 31[2] ja 18 kansainvälisesti tärkeää orkidealajia. Fruška gorasta on löytynyt lukuisia miljoonia vuosia vanhoja fossiileja mm. palmukasveista ja kanelipuista.[6] Saniaisia edustaa 15 sukua ja tähän mennessä tämän kasviryhmän edustajia on kirjattu yhteensä 32, joista 6 on Serbian luonnonharvinaisuuksien luettelossa.[14] Merkittävinä lajeina erottuvat myös harvinaisemmat laakeripuut, arojen hapankirsikka, mustamarjaorapihlaja, ja mäntykukat.[2] Siemenkasvit ovat Fruška goran lukuisimpia kasveja ja muodostavat yli 90 % koko sen kasvistosta. Tähän mennessä kirjattujen määrästä 36 kaksisirkkaista ja 27  yksisirkkaista on suojeltu luonnollisina harvinaisuuksina Serbiassa. Tällä vuorella kasvaa myös noin 700 lajia lääkekasveja.[13] Suurin osa niistä on autoktonisia eli "villejä" lajeja ja pienempi osa on viljeltyjä kasveja.[14] Fruška goralla sienet kasvavat laitumilla, soilla, tulvaniityillä ja metsissä eli kaikkialla, missä maata ei viljellä, ja tähän mennessä niitä on rekisteröity noin 1800[6]-2000 lajia.[66] Tunnetuimmat niistä ovat sinivalmuska, pippurirousku, keltavahvero, kevätkaunolakki, auringonpistossieniselvennä, rusokärpässieni, suomumustesieni, nurmiherkkusieni, pallohuhtasieni, mustatorvisieni, tapionherkkusieni ja kantopiennarsieni, monet kivitattilajit sekä suomukääpä.[5] Lääkinnällisiä ominaisuuksia on osterivinokkaalla ja talvijuurekkaalla.[66] Tappavan myrkyllisistä sienistä täällä kasvaa kavalakärpässieni ja pantterikärpässieni, myös myrkyllisiä, mutta harvoin kuolemaan johtavia piruntatteja, tulipunahaperoja, keltakärpässieniä ja punakärpässieniä, mielenkiintoisiakenen mukaan? kuten taulakääpä, tulipunaisia tontun kuppejaselvennä, uurrepesäsieniä, nuijasarvisieniä ja haisusieniä, lahoissa puissa eläviä limasieniä kuten sudenmaito, paranvoi, viinikorunen, kutunen ja kiiltonuoranen jne.[66]

Eläimistö muokkaa

Fruška Goran metsät ja niityt tarjoavat luonnollista elinympäristöä monille hyönteisille, 280 selkärankaiselle, 23 sammakko- ja matelijalajille, 211 lintu- ja 60 nisäkäslajille.[16] Fruška Gorassa elää runsaasti erilaisia villieläimiä, koska puistossa ei ole salametsästystä. Fruška goran yksittäisissä osissa esiintyy todella tiheää metsäerämaata, jossa asuu peuroja, metsäkauriita, villisikoja ja myös pienriistaa.[5] Suurin osa niistä on alkuperäislajia metsästysalueella kasvatettuja kuusipeuroja ja mufloneja lukuun ottamatta.[4]

 
Peuroja Fruška gorassa

Tällä vuorella asuvista lintulajista tunnetuimmat ovat tikkaselvennä, viitatiainen ja mustahaikara.[4] Korppien, metsäkyyhkyjen, pikkukiljukotkien, aavikko-, haara-, sirovarpus- ja mehiläishaukkojen[67] asema on merkittäväselvennä[2] ja harvinaisimpia ja samalla uhanalaisimpia ovat keisarikotka ja pikkukotka.[2] Täällä on 23 sammakko- ja matelijalajia. Erittäin harvinainen laji on tulisalamanteri, joista viimeinen löytö on jopa 35 vuotta vanha.milloin? Fruška goran ainoa myrkyllinen ja myös erittäin harvinainen käärme on kyy. Lisäksi vuorella on nisäkäslajia 16 heimosta ja 42 suvusta. Hyönteislajeista täällä löytyy Balkanin purokorentolajia ja unkarilainen maaperäkuoriainen.selvennä[65] Pienistä nisäkkäistä esiintyy runsaasti siiseleita, unkarinsokkohiiriä ja vaivaispäästäisiä[67], suurista nisäkkäistä tärkeimmät ovat sakaali, saksanhirvi[67] ja metsäkauris. Harvinaisista ja uhanalaisista nisäkäslajeista Fruška goralla elää villikissa, kivinäätä ja pähkinähiiri.[2] Fruška Goran nisäkkäiden kokonaismäärästä 38 lajia on suojattu luonnollisina harvinaisuuksina.[5]

Kalaa esiintyy vain kymmenkunnan alkuperäislajin verran keinotekoisissa vesimuodostumissa, koska Fruška goralla esiintyvät lukuisat purot ja virrat ovat pieniä ja epävakaita ja kesän aikana ne usein kuivuvat.[14]

Puiston legenda muokkaa

Sremin asukkaat selittävät Fruška goran kauneuden muinaisella legendalla, jonka mukaan ”kun Jumala loi maailman, Srem nukahti ja palasi pahoittelemaan vasta seuraavana päivänä. Jumala oli tuolloin kuitenkin jo jakanut kaiken, joten hänellä ei ollut muuta vaihtoehtoa, kun luovuttaa Sremille palanen paratiisia. Siksi Sremin uskotaan olevan paratiisi”.[56]

Lähteet muokkaa

  1. ↑ a b Fruška gora turizaminfo.com. Viitattu 28.9.2021. (serbiaksi)
  2. ↑ a b c d e f g h i Prezentacija Nacionalnog parka Fruška Gora (Fruška Goran kansallispuiston esittely) 24.5.2011. Radio-televizija Vojvodine. Viitattu 28.9.2021. (serbiaksi)
  3. ↑ Lepote Nacionalnog parka Fruška gora (Fruška goran kansallispuiston kaunottaret) www.npfruskagora.co.rs. Viitattu 28.9.2021. (serbiaksi), (englanniksi)
  4. ↑ a b c d e f g Nacionalni park Fruška Gora (Kansallispuisto Fruška Gora) parksdinarides.org. Arkistoitu 29.9.2021. Viitattu 28.9.2021. (serbiaksi)
  5. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v National park Fruška Gora (Kansallispuisto Fruška Gora) 2015. panacomp.net. Viitattu 28.9.2021. (englanniksi)
  6. ↑ a b c d e f g h i j Cycling the Danube in Serbia. Fruška gora national park - In the realm of the forest (Pyöräily Tonavalle Serbiassa. Fruška goran kansallispuisto - Metsän valtakunnassa) interreg-danube.eu. Viitattu 28.9.2021. (englanniksi)
  7. ↑ a b c d e f g O nama (Meistä) www.npfruskagora.co.rs. Viitattu 28.9.2021. (serbiaksi)
  8. ↑ a b Nacionalni park Fruška Gora (Kansallispuisto Fruška Gora) 2015. panacomp.net. Viitattu 28.9.2021. (serbiaksi)
  9. ↑ About us (Meistä) 04.8.2009. Internet Archive web.archive.org. Arkistoitu 27.8.2010. Viitattu 28.9.2021. (englanniksi)
  10. ↑ a b c d Nacionalni park Fruška Gora (Kansallispuisto Fruška Gora) vrdnik.info. Viitattu 28.9.2021. (serbiaksi)
  11. ↑ a b c d e Fruška gora – Smeštaj, Manastiri, Izletišta i Mnogo Više! (Fruška gora - Majoitus, luostarit, retkikohteet ja paljon muuta!) Aktivni Turizam. Arkistoitu 29.9.2021. Viitattu 28.9.2021. (serbiaksi)
  12. ↑ a b c d e f g h i j k Fruška gora- once an Island, now a Mountain. Fruška gora is also called Holy Mountain. serbia.com. Viitattu 28.9.2021. (englanniksi), (serbiaksi)
  13. ↑ a b c Banja Vrdnik. (Banja Vrdnik) Toukokuu, 2010. maturskiradovi.net. Viitattu 28.9.2021. (serbiaksi)
  14. ↑ a b c d e f g h i j k Nacionalni park Fruška Gora (Kansallispuisto Fruška Gora) 2008. rancplatan.com. Viitattu 28.9.2021. (serbiaksi)
  15. ↑ a b A Guide To The National Parks In Serbia (Opas Serbian kansallispuistoihin) 18.11.2019. Chasing the Donkey. Viitattu 28.9.2021. (englanniksi)
  16. ↑ a b c d e Fruška Gora fruskac.net. Viitattu 28.9.2021. (englanniksi)
  17. ↑ a b c Welcome to Fruška Gora (Tervetuloa Fruška Gora) bookaweb.com. Viitattu 28.9.2021. (englanniksi)
  18. ↑ Visit National park Fruška gora (Vieraile Fruška goran kansallispuistossa) getbybus.com. Viitattu 28.9.2021. (englanniksi)
  19. ↑ a b c The Enchanting Pannonian Beauty. Fruška gora tour guide (Lumoava Pannonian kauneus. Fruška gora-opas) vojvodina.travel. Viitattu 28.9.2021. (englanniksi)
  20. ↑ Map from Novi Sad to Fruška gora National Park - Distance ... (Kartta Novi Sadista Fruška goran kansallispuistoon - Etäisyys ...) distancesfrom.com. Viitattu 28.9.2021. (englanniksi)
  21. ↑ Fruška gora National Park. Home (Fruška goran kansallispuisto. Meistä) 10.6.2018. Internet web.archive. Arkistoitu 10.6.2018. Viitattu 28.9.2021. (englanniksi), (serbiaksi)
  22. ↑ a b Papratski Do fruskac.net. Viitattu 28.9.2021. (englanniksi)
  23. ↑ Manastiri (Luostarit) npfruskagora.co.rs. Viitattu 28.9.2021. (serbiaksi), (englanniksi)
  24. ↑ a b 7 reasons to visit Fruška gora and Jazak (7 syytä vierailla Fruška gorassa ja Jazakissa) 17.8.2020. nisgazprom.rs. Viitattu 28.9.2021. (englanniksi)
  25. ↑ Fruškogorski manastiri (Fruškogorskilaiset luostarit) 15.7.2009. Internet web.archive. Arkistoitu 15.7.2009. Viitattu 28.9.2021. (serbiaksi)
  26. ↑ Aleksandar Devetak: The National Park Fruška Gora (Kansallispuisto Fruška Gora) viabalkans.com. Arkistoitu 29.9.2021. Viitattu 28.9.2021. (englanniksi)
  27. ↑ Fruškogorski manastiri (Fruškogorskin luostarit) Brvnare Platan. Viitattu 28.9.2021. (serbiaksi)
  28. ↑ PD „Fruška gora“ Novi Sad vas poziva na, sada već tradicionalnu akciju pod nazivom:„Stazama pored manastira Fruške gore“ (PD "Fruška gora" Novi Sad kutsuu sinut nyt perinteiseen toimintaan nimeltä: "Reitit lähellä Fruška goran luostareita") PD "Fruška gora". Viitattu 28.9.2021. (serbiaksi)
  29. ↑ a b Dobrodol Lake (Dobrodol-järvi) fruskac.net. Viitattu 28.9.2021. (englanniksi)
  30. ↑ a b c d Turizam Fruške gore. Jezera (Fruške goran turismi. Järvet) sites.google.com. Arkistoitu 29.9.2021. Viitattu 28.9.2021. (serbiaksi)
  31. ↑ Ljukovo Lake (Ljukovo-järvi) fruskac.net. Viitattu 28.9.2021. (englanniksi)
  32. ↑ a b Šelevrenac Lake (Šelevrenac-järvi) fruskac.net. Viitattu 28.9.2021. (englanniksi)
  33. ↑ a b c d e f g h i Kupanje u čistoj vodi, ali na sopstvenu odgovornost (Uiminen puhtaassa vedessä, mutta omalla vastuullasi) 11.8.2011 (päivitetty 02.4. 2020). vesti.rs. Viitattu 28.9.2021. (serbiaksi)
  34. ↑ Međeš Lake (Međeš-järvi) fruskac.net. Viitattu 28.9.2021. (englanniksi)
  35. ↑ a b Borkovac Lake (Borkovac-järvi) fruskac.net. Viitattu 28.9.2021. (englanniksi)
  36. ↑ Borkovac Lake (Borkovac-järvi) Serbia Film Commission. Viitattu 28.9.2021. (englanniksi)
  37. ↑ Popovica Lake (Popovica-järvi) fruskac.net. Viitattu 28.9.2021. (englanniksi)
  38. ↑ Kudoš Lake (Kudoš-järvi) fruskac.net. Viitattu 28.9.2021. (englanniksi)
  39. ↑ Mutalj mapio.net. Viitattu 28.9.2021. (serbiaksi)
  40. ↑ Ko nam je popio potoke i izvore? (Kuka joi meidän puromme ja lähteemme?) 18.4.2021. keleraba.com. Arkistoitu 29.9.2021. Viitattu 28.9.2021. (serbiaksi)
  41. ↑ Testera Picnic Area (Testera-piknikalue) fruskac.net. Viitattu 28.9.2021. (englanniksi)
  42. ↑ Vranjaš Lake (Vranjaš-järvi) fruskac.net. Viitattu 28.9.2021. (englanniksi)
  43. ↑ Čalma Lakes I, II, III (Čalma-järvet I, II, III) fruskac.net. Viitattu 28.9.2021. (englanniksi)
  44. ↑ Moharač Lake (Moharač-järvi) fruskac.net. Viitattu 28.9.2021. (englanniksi)
  45. ↑ Sot Lake (Sot-järvi) fruskac.net. Viitattu 28.9.2021. (englanniksi)
  46. ↑ Bruje Lake (Bruje-järvi) fruskac.net. Viitattu 28.9.2021. (englanniksi)
  47. ↑ Kapavica Lake (Kapavica-järvi) fruskac.net. Viitattu 28.9.2021. (englanniksi)
  48. ↑ Jezero Podvezirac ili Parloško jezero (Podvezirac tai Parloško-järvi) magična mesta. Viitattu 28.9.2021. (serbiaksi)
  49. ↑ Podvezirac Lake (Podvezirac-järvi) fruskac.net. Viitattu 28.9.2021. (englanniksi)
  50. ↑ Ledinci Lake (Ledinci-järvi) fruskac.net. Viitattu 28.9.2021. (englanniksi)
  51. ↑ Bešenovačko jezero ili jezero Beli Kamen – Fruška gora (Fruška goran Bešenovačko- tai Beli Kamen-järvi) 27.6.2021. srbijapodlupom.com. Viitattu 28.9.2021. (serbiaksi)
  52. ↑ Beli Kamen Lake (Beli Kamen-järvi) fruskac.net. Viitattu 28.9.2021. (englanniksi)
  53. ↑ Bingula Lake (Bingula-järvi) fruskac.net. Viitattu 28.9.2021. (englanniksi)
  54. ↑ Dumbovački vodopad (Dumbovački-vesiputous) fruskac.net. Viitattu 28.9.2021. (serbiaksi)
  55. ↑ Brankovac Picnic Area (Brankovac-piknikalue) fruskac.net. Viitattu 28.9.2021. (englanniksi)
  56. ↑ a b Fruška Gora – kulturna i prirodna riznica Srbije (Fruška Gora - Serbian kulttuuri- ja luonnonkassa) putujsigurno.rs. Viitattu 28.9.2021. (serbiaksi)
  57. ↑ Grgurevačka pećina (Grgurevačka-luola) fruskac.net. Viitattu 28.9.2021. (serbiaksi)
  58. ↑ a b c Мала експедиција „Националне ревије” у пећинама Фрушке. Дубоко у утроби планине (Pieni retkikunta "National Revue" Fruška luolissa. Syvällä vuoren kohdussa) nacionalnarevija.com. Viitattu 28.9.2021. (serbiaksi)
  59. ↑ About Fruška gora (Fruška gorasta) Ruža vetrova Salaksije. Viitattu 28.9.2021. (englanniksi), (serbiaksi), (saksaksi), (venäjäksi)
  60. ↑ Pecina u Rakovici (Luola Rakovicissa) mapio.net. Viitattu 28.9.2021. (serbiaksi)
  61. ↑ Rakovačka pećina (Rakovačka-luola) Platan Brvnare fruska-gora.com. Viitattu 28.9.2021. (serbiaksi)
  62. ↑ Rakovačka pećina (Rakovačka-luola) suncanibreg.info. Viitattu 28.9.2021. (serbiaksi)
  63. ↑ Pećina Beli Majdan (Pećina Beli Majdan-luola) fruskac.net. Viitattu 28.9.2021. (serbiaksi)
  64. ↑ Perina Pećina Cave (Perina-luola) fruskac.net. Viitattu 28.9.2021. (englanniksi)
  65. ↑ a b Fruška Gora National Park. "The Jewel of Serbia" (Fruška Gora kansallispuisto. "Serbian helmi") cityseeker.com. Viitattu 28.9.2021. (englanniksi)
  66. ↑ a b c Gljive (Sienet) npfruskagora.co.. Viitattu 28.9.2021. (serbiaksi)
  67. ↑ a b c Životinje (Eläimet) npfruskagora.co.. Viitattu 28.9.2021. (serbiaksi)

Aiheesta muualla muokkaa

 
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Fruška goran kansallispuisto.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Fruška_goran_kansallispuisto&oldid=22317334”