Frekvenssitekijä

Frekvenssitekijä^[1] (tunnus A) on Arrheniuksen yhtälössä esiintyvä vakio, joka kuvaa reaktioon johtavien reagenssien törmäyksien yleisyyttä ja lämpötilan vaikutusta reaktionopeuteen. Frekvenssitekijän yksikkö on sama kuin nopeusvakion yksikkö, $(c^{\ominus })^{1-m}s^{-1}$ , missä $c^{\ominus }$ on standarditilan konsentraatio ja $m$ on reaktion molekyylisyys.^[2]^[3]

Frekvenssitekijän arvo voidaan määrittää kokeellisesti tai teoreettisesti törmäysteorian avulla^[3]. Frekvenssitekijän suuruus riippuu reaktion entropiasta. Suuri frekvenssitekijä kuvastaa reaktion tapahtumisen kannalta suotuisaa entropian muutosta ja pieni arvo vähemmän suotuisaa muutosta. Frekvenssitekijän katsotaan usein olevan lämpötilasta riippumaton. Siirtymätilateorian termodynaamisen lähestymistavan mukaan frekvenssitekijä on ensimmäisen kertaluvun reaktiolle^[4]^[5]

A={\frac {k_{B}T}{hc^{\ominus }}}e^{\Delta S^{\ddagger \ominus }/{R}}

,

missä $k_{B}$ on Boltzmannin vakio, $T$ on absoluuttinen lämpötila, $h$ on Planckin vakio, $R$ on yleinen kaasuvakio ja $\Delta S^{\ddagger \ominus }$ on reaktion standardinen aktivoitumisentropia.

Lähteet muokkaa

↑ frekvenssitekijä | TEPA-hakutulos erikoisalojen sanastoista ja sanakirjoista termipankki.fi. Viitattu 27.5.2022.
↑ Pre-exponential factor, A IUPAC GoldBook. IUPAC. Viitattu 30.10.2016. (englanniksi)
↑ ^a ^b Thomas Scott, Mary Eagleson: Concise encyclopedia chemistry, s. 91. Walter de Gruyter, 1994. ISBN 978-3110114515. (englanniksi)
↑ Thomas Engel & Philip Reid: Physical Chemistry, s. 945. Pearson International, 2013. ISBN 9781292022246. (englanniksi)
↑ Eric V. Anslyn, Dennis A. Dougherty: Modern physical organic chemistry, s. 369. University Science Books, 2006. ISBN 978-1-891389-31-3. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 30.10.2016). (englanniksi)

[1] rekvenssitekijä | TEPA-hakutulos erikoisalojen sanastoista ja sanakirjoista termipankki.fi. Viitattu 27.5.2022.

[2] Pre-exponential factor, A IUPAC GoldBook. IUPAC. Viitattu 30.10.2016. (englanniksi)

[concise-3] Thomas Scott, Mary Eagleson: Concise encyclopedia chemistry, s. 91. Walter de Gruyter, 1994. ISBN 978-3110114515. (englanniksi)

[physical-4] Thomas Engel & Philip Reid: Physical Chemistry, s. 945. Pearson International, 2013. ISBN 9781292022246. (englanniksi)

[5] Eric V. Anslyn, Dennis A. Dougherty: Modern physical organic chemistry, s. 369. University Science Books, 2006. ISBN 978-1-891389-31-3. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 30.10.2016). (englanniksi)

[1]

[2]

[3]

[4]

[5]